..puhalsit minut rannalta
noin matkaan..
..katsoin hiljaa sinuun..
sanoin:
..en väsyneenä jaksa
matkaani tätä jatkaa..
sanoit:
niin olen monta laivaani ennen sinua saatellut matkaan..
niitä kohtaat
niistä voimaa sä saat tähän matkaan..
..niistä löydät sä itsellesi
sen hyvän
sen rakkaas..
Sanoin:
oi elämä anna tuulesi nousta.
.
..anna sen purjeissani ilakoida
..anna sen mastooni nousta..
viel mä saavutan noita muita..
kyll mä uskoa viell jaksan..
mä purjehdin monia
aurinkoisia päiviä..
niin monia tähtisiä öitä..
jo horisonttiin piirtyi kaunis laivanmasto..
.ja katso niin innosta täysi oli pienilaiva tämä..
niin vaahtona perässä meri velloi..
niin iloa ,toivoa oli täynnä mieli silloin...
..jo suureni tämä kaukainen horisontin masto
sen linjatkin selveni hiljaa..mutt katso..
jotain niin tuttua oli vieraassa tuossa..
ja...ei se ole poispäin menossa..
vaan se on minun luo tulossa...
ja oli kuin olisin katsonut peiliä silloin..
oli minua vastassa kultainen pienilaiva silloin..
..mietin tätäkö minä kaipasin päivin,illoin
tästäkö uneksin pitkin ,pitkin öin silloin..
pitääkö itsensä ensin kohdata hiljaa..
ja itsessään rakkaus nähdä..
ennekuin voi toisen lähelle tulla..
ja olla epäitsekäs elämässä..
-rauhallista mieltä-
noin matkaan..
..katsoin hiljaa sinuun..
sanoin:
..en väsyneenä jaksa
matkaani tätä jatkaa..
sanoit:
niin olen monta laivaani ennen sinua saatellut matkaan..
niitä kohtaat
niistä voimaa sä saat tähän matkaan..
..niistä löydät sä itsellesi
sen hyvän
sen rakkaas..
Sanoin:
oi elämä anna tuulesi nousta.
.
..anna sen purjeissani ilakoida
..anna sen mastooni nousta..
viel mä saavutan noita muita..
kyll mä uskoa viell jaksan..
mä purjehdin monia
aurinkoisia päiviä..
niin monia tähtisiä öitä..
jo horisonttiin piirtyi kaunis laivanmasto..
.ja katso niin innosta täysi oli pienilaiva tämä..
niin vaahtona perässä meri velloi..
niin iloa ,toivoa oli täynnä mieli silloin...
..jo suureni tämä kaukainen horisontin masto
sen linjatkin selveni hiljaa..mutt katso..
jotain niin tuttua oli vieraassa tuossa..
ja...ei se ole poispäin menossa..
vaan se on minun luo tulossa...
ja oli kuin olisin katsonut peiliä silloin..
oli minua vastassa kultainen pienilaiva silloin..
..mietin tätäkö minä kaipasin päivin,illoin
tästäkö uneksin pitkin ,pitkin öin silloin..
pitääkö itsensä ensin kohdata hiljaa..
ja itsessään rakkaus nähdä..
ennekuin voi toisen lähelle tulla..
ja olla epäitsekäs elämässä..
-rauhallista mieltä-
Vastaukset 7
Vanhimmat
runosi oli ihanan kaunis ja siitä tuli mukava rauhallinen,seesteinen olo :) Kiitos
..vastauksesi saa sydämmeni hiljaa soimaan...
sen kauniimin sanoa,,,ihanaa lukea,,olet taitava...
se kauneus sinusta loistaa..
ei sitä itse voi nähdä..
sen joka sanastasi toistaa..
-Pienilaiva-
Tätä lukiessa, Kaunis kiitos runostasi :)))
Elämän merillä seilataan ja kyllähän se niin on, että itsensä kohtaaminen, mennä ihan itseensä sisälle on vaikeeta, myöntää ne heikkoudet, miksihän on niin vaikeaa vaikka ei täydellistä immeistä olekaan,,,mut sit myöntämällä ja hyväksymällä rakastaa itseä terveellä tavalla,,,
ja sit helpompi rakastaa myös muita,,,
Mun purje vahvaa tekoa on,,, vahvistunut elämän merellä, vaikeuksien kautta voitoon, sanoisko näin, mistähän johtuu, että joillekin annetaan vaikeuksia,,, ja aina kaikki vaikeimman kautta,,,
Tämmöttii ajatuksia tää herätti minussa,,,
kauniita unia ja enkelin kuvia pienilaiva :)))
Lämmöllä Ansku.
..niin maailman tuulet toisia tuutii
toisia paijaa..
..taasen toiset saa kokea meren tuimaa voimaa
sitä miten sen kuohut heittelee laivaa..
..ne jotka kokevat myrskyisätveet
jotka ponnistavat purjeensa äärimmilleen..
nousee heissä tuo voimaa suurempaan
ja tunto kohoaa korkeampaan..
..noissa hetkissä tyvenenveen..
..ja vielä sä kohtaat sen kulkijan yksinäisen aivan..
on myrsky sisäinen repinyt purjeet
miltei rikkonut koko laivan..
..silloin sä taisteluistas vahvempana kuin koskaan..
..tuet ja tätä laivaa
..ettei se vajoa pohjaan..
niin elämä meitä auttaa..
meitä ohjaa..
..rauhallista,lämmintä mieltä..
-Pienilaiva-
Tulin vilkuttaa Sulle ja kiittämään upeasta vastausrunostasi, miten herkistyneenä luin,,,
Kaunis kiitos :))
Niinhän se on toisia hellemmin maailman tuulet
kohtelee, kun toisia riepottelee äärimmilleen, oisko niin,että vahvoja koetellaan, koska hän kestää.
Rakkaus on kuitenkin suurin voima se ohjaa
pientä purttani,joka seilaa tyynenä yksin,vahvempana kuin koskaan, mutta onnellisena yksinäisenä,,, ja toivoo, että tulee hän joka vie rakkauden saareen ja joka jää vierelleen iäksi,,,
Hän joka on kaipauksessaan samanlainen kuin minä, oppia, kasvaa ja kehittyä,,, yhdessä kaksi jalokiveä kokea sen, mitä rakkaudessa annetaan,,,
Rauhallista ja mukavan
suloista talvipäivää Sulle ja lempeitä
tuulia purjeisiisi ja iloista enkelikellojen helkyntää:))))