Hirvittää

en tiiä onko tästä nyt apua,mutta kirjontan kumminkin.
ite oon ollu hirvee rasavilli...varsinkin kun pikkuveli syntyi kun olin 3w.tosin tais muuttua rasavilliys mustasukkaisuudeksi.anyway kuitenkin oon oollut tällänen hissukka kun kouluun mennyt.et voipi tuo tosta rauhoittua.?

On luonnollista että kun lapsi oppii liikkumaan, niin kaikki paikat kiinnostavat. Ylhäältä näkeekin paljon enemmän kuin lattianrajasta. Nyt on aika aloittaa kieltämisen jalon merkityksen sisäistäminen.

On asioita joita saa tehdä, ja on asioita joita ei saa tehdä. Tuo 10 kk on vielä niin pieni, että rangaistukset voi unohtaa. Niitä ei vielä tarvita - eikä tule käyttääkään, koska nyt vasta opitaan mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Samoin korotetut, vihaiset äänenpainot. Huuto vain hämmentää lasta joka odottaa avoimin mielin opastusta.

Keittiön laatikoita ei saa avata: "ei, soo soo". Ja lapsi pois laatikolta, laatikko kiinni. Omia leluja saa räplätä ja purkkeja pinota: "hyvä eemeli, hieno torni!". Verhoja ei saa repiä: "ei, soo soo" ja eemeli pois verhojen luota.
Ja sitten kun lapsi menee pesuainekaapille, voi äänensävyillä ja ilmein osoittaa pelästyneensä ja sanoa, että "ei eemeli, ei sinne herra jumala siellä on myrkkyä!". Eli tee selkeä ero kielloissa sille milloin kielletään jotain oikeasti todella vaarallista ja mikä on vain kasvatuskielto - ei saa tehdä. Saattaa myöhemmin pelastaa lapsesi hengen kun ei kikattaen ja kieltoa leikillään uhmaten juoksekaan auton eteen.

Toistoja tarvitaan noin 100 000, mutta jos et aloita nyt, lapsi ihmettelee myöhemmin miksi hän ei 4 vuotiaana saa tehdä samoja hauskoja asioita mitä aina on saanut tehdä. Toisekseen, tässä iässä lapsi on avoin omaksumaan vanhempien esittämät mallit ja elämään niiden mukaan. Myöhemmin kuvaan astuu voimakas oma tahto, jolloin perusasiat pitäisi jo olla hanskassa.

Sitten se kiva juttu: nyt kun esineet alkavat pysyä kädessä ja lapsi alkaa itse seisomaan ja kävelemään, ota mukaan arkiaskareisiin. Meillä 11 kk lapsi nostelee astioita pesukoneesta isän käteen ja isi kiittää ja pistää kaappiin. Hymy on äärimmäisen leveä kun on niin tärkeästä tehtävästä kyse. Isi toki joutuu laittamaan ylähyllyn astiat alahyllylle otille, mutta mitä sitten :-). (Lusikkakorin tyhjennys kannattaa hoitaa pois alta ihan itse.)
Lapsi osaa myös viedä likaiset vaatteensa kylpyhuoneen pyykkikoriin. Vaate käteen ja kehotus viedä pyykkikoriin. Nopea spurtti lapsen ohi pyykkikorille ja kansi auki. Ja jälleen luvassa leveä hymy ja kikatusta kun lapsi pudottaa vaatteen koriin.

Antoisia kasvatushetkiä! Seuraavat kuukaudet menevätkin lennossa - ulkoilukin on kivempaa kun ei tarvitse kokoajan kanniskella. Ja yhtäkkiä ollaankin jo puheharjoituksissa - sitä tättätulvaa on vaikea olla hymyilemättä.