Hallitus häpeäpenkkiin

http://www.sak.fi/ajankohtaista_tiedotteet.shtml/02? 20881
Tässä se kokonaan.

Oikeusturvaloukkaukset kestävän taloudellisen hyvinvoinnin esteenä
27.04.2005 10:13Toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto – EOK ry

Puhe: Työllisyys ja lain tulkinta -seminaarissa
Rovaniemi 27.4.2005

Aloitan Olaus Petrin yleisillä tuomarinohjeilla "Ja siitä, mitä nyt on sanottu, voipi selvästi havaita, että ne ovat vaarassa Jumalan edessä, jotka ajavat kaikkea lakia niinpäin, että saisivat suuret sakkorahat; sillä laki ei ole annettu sakkojen, vaan oikeuden tähden, yhteiselle kansalle eduksi ja hyödyksi, eikä laittomaksi verottamiseksi, vahingoksi ja turmioksi".

Kaikessa viranomaistoiminnassa lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusturvan oikeudenmukainen toteutuminen. Kansalaisen on voitava luottaa viranomaiseen ja sen toimintaan. Viranomaisen tulee toimia siten, että hän on tuon luottamuksen arvoinen. On muistettava, että yksittäisen kansalaisen asia on ainutkertainen juuri tuolle hallinnon asiakkaalle. Asiakas kantaa väärien päätösten seuraukset. Viranomainen nukkuu yönsä hyvin, mutta oikeusturvaloukkauksen uhrin kohdalla voidaan puhua lumipallo ilmiöstä, pienestä pallosta voi seurata katastrofaalinen lumivyöry asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen.Suomen ja Euroopan yhteisön jäsenvaltion kansalaisena, toimittajana, yrittäjänä sekä EOK:n toiminnanjohtajana olen 20 vuoden ajan kohdannut ja kuunnellut satojen kansalaisten ja yrittäjien kertomuksia siitä kuinka he ovat joutuneet julkisen vallan väärinkäytön uhreiksi. Yhteinen nimittäjä näissä kertomuksissa on se, että ihmiset ovat kokeneet, ettei heitä kuunnella, heidät tuomitaan ilman luotettavia perusteluita, esitettyjä todisteita ei oteta huomioon, jne.

Yhteistä on myös se, ettei näillä ihmisillä ole henkisiä eikä taloudellisia voimavaroja taistella oikeuksiensa puolesta.Toisaalta voidaan kysyä myös miten taistella jos ihminen ei tiedä oikeuksistaan. Ei voida olettaa, että meistä jokaisen täytyisi olla lainoppinut, sitä varten meillä pitäisi olla luotettavat viranomaiset, jotka kertovat meille meidän oikeuksistamme tasapuolisesti mitään salaamatta.

Oikeusturvaloukkauksen uhrit nousevat julkisuuteen vasta kun tapahtuu jotain "raflaavaa", tällöinkään ei mietitä syitä ja seurauksia vaan leimataan ihminen. Kuka puhuu niiden puolesta, joille oikeusturvaloukkaukset aiheuttavat vakavaa syrjäytymistä, tuskaa ja kärsimystä, masennusta, työttömyyttä, köyhyyttä ja pahimmillaan ennenaikaisen kuoleman? Ketä nämä ihmiset kiinnostavat? Kiinnostus herää siinä vaiheessa kun heistä tulee yhteiskunnallinen menoerä esimerkiksi sosiaalitoimiston luukulle.

EOK:n tekemän jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella oikeusturvaloukkauksen uhri pyrkii pääsääntöisesti ensin yksin taistelemaan ihmisoikeuksiensa puolesta. Kuitenkin tiedonpuutteen vuoksi ihmiset ovat epävarmoja ja epätoivoisia ja lopen uupuneita. Uhrien joukossa on myös sellaisia, jotka eivät varattomina tai häpeän, koston tai leimautumisen pelossa uskalla puolustaa omaa asiaansa.

Vuosien aikana ovat entistä enemmän nousseet esille kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvat loukkaukset oikeusturva-asioissa. Mistä tämä kertoo? Onko niin, että osa viranomaisista tuntuu unohtaneen mitä käsite oikeudenmukaisuus käytännössä tarkoittaa? Vai onko niin, että perus- ja ihmisoikeuksia ei kaikkien tarvitse toiminnassaan noudattaa? Tosiasia on kuitenkin se, että viranomaisten käyttämillä epäoikeudenmukaisilla keinoilla ja ratkaisuilla yhteiskunnan tukipilarit horjuvat ja lisäävät kansalaisten epäluottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Yhteiskunnan tukipilarit horjuvat,lakia ja hallintoa ajetaan niin, että saadaan suuret sakkorahat.Näyttää siltä, että erityisesti kapeasti ymmärretty taloudellinen tulosvastuu viranomaistoiminnassa edistää oikeusturvaloukkauksien määrää.

Sama ilmiö voidaan nähdä joidenkin suuryritysten massairtisanomisissa, joilla tavoitellaan lyhytnäköistä taloudellista hyötyä. Onko siis yhteiskuntaa syvästi vahingoittavista oikeusloukkauksista ja epäoikeudenmukaisuudesta lyhytnäköisen taloudellisen tulosvastuun nimissä tehdyistä oikeusturvaloukkauksista tullut pysyvä, arkinen ilmiö ja mitä tapahtuu jos asia muuttuu arkiseksi?Ylitettäessä yksi väärä askel, seuraava väärä askelma ei välttämättä enää tunnu pahalta. Kun viranomainen huomaa, ettei asiakas kykene, osaa tai ymmärrä valittaa oikeusturvaa loukkaavasta päätöksestä on seuraavan väärän päätöksen tekeminen helppoa.

Tämä voi myös olla viranomaistaktiikkaa, tehdään tarkoituksella vääriä päätöksiä ja jäädään rauhassa odottelemaan valittaako asiakas. Jos asiakas valittaa niin mitä sitten? Ei mahdollisesti mitään, ainakaan viranomaisen näkökulmasta käsin katsottuna? Viranomainen antaa lausunnon omasta päätöksestään, ei aihetta muutoksiin. Entä jos asiakas lähtee hakemaan oikeutta tekemällä esimerkiksi rikosilmoituksen viranomaisen toiminnasta? Onko seurauksena kostotoimenpiteet asiakasta kohtaan viranomaisen puolelta?Herää myös kysymys voiko uskottava ja puolueeton oikeusturvaan liittyvä neuvonta perustua viranomaisaloitteiseen toimintaan. Lisäksi menettävätkö viranomaisten johtamaan oikeusturvaneuvontaan osallistuvat asianajajat ja muut lakimiehet uskottavuutensa ja puolueettomuutensa?

Oikeusturvaloukkauksien vaikutukset ovat laajat, rahallisesti oikeusturvaloukkauksien maksaja on koko yhteiskunta. Mutta suurimman vahingon kärsii yksittäinen ihminen, sillä ihmistä ja ihmisarvoa ei voida mitata eikä korvata rahalla. Ihmetystä herättää se kysymys, miksi valtio selvissäkään oikeusturvaloukkaustapauksissa, ei vapaaehtoisesti maksa aiheuttamiaan taloudellisia vahinkoja.Otetaan esimerkiksi yritystoiminta. Miten käy jos yrityksien ja yrittäjien pääomat ja omaisuus siirtyvät julkisen vallan ja instituutioiden käyttöön kyseenalaisin menetelmin viranomaistahojen toimesta. Erityisvaarassa ovat työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset. Yritykset vähentävät pakon edessä työntekijöitä tai ajautuvat konkurssiin.

Oikeusturvaloukkaus-karusellin piiriin joutuvat tahtomattaan myös lainojen takaajat ja lopulta myös lainojen antajat. Oikeusturvaloukkaukset luovat yrityksiin ja yrittäjiin epävarmuutta ja pelkoa. Oikeusturvaloukkauksen vaikutus kestää todennäköisesti sukupolven ajan, sillä uskaltaako oikeusturvaloukkauksen uhriksi joutuneen yrittäjän jälkeläiset ryhtyä yrittäjäksi.Suositaanko Suomessa vallan väärin käyttäjiä?

Voidaan olettaa, että julkinen valta virkamiehineen toimii pääsääntöisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen. On kuitenkin muistettava, että julkisen vallan pyrkimyksiä ja tavoitteita toteuttaa ihminen. Virkamiehen tehdessä päätöksiä on hänen takanaan valta ja oikeus suhteessa asiakkaaseen. Vallan käyttäjän on noudatettava kaikessa toiminnassaan lakia

Koska oikeusturvan toteuttaminen on viranomaisten lakiin kirjoitettu velvollisuus, on sen loukkaukset viranomaisen virka- ja muita virheitä.1.1.2004 voimaan astuneen rikoslain uudistuksen mukaan "Laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään. Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan". (Rikoslaki 3.luku. 3.pykälä. 2 mom.

EOK:n tutkimuksien mukaan yksikään EIT:ssä todetuista ihmisoikeusloukkauksista vastaavasta yli sadasta suomalaisvirkamiehestä ei ole saanut mitään negatiivista sanktiota. Päinvastoin, heille on tullut ylennyksiä virkauralla ja valtiollisia kunniamerkkejä oikeasta ja lain mukaisesta toiminnasta virkamiehenä. Tarkoittaako tämä sitä, että oikeusturvan kannalta vallan väärin käyttäjiä suojellaan heidän omassa koneistossaan?Mitä tekevät kansalaiset ja vallanpitäjät? Miten on mahdollista, että poliittiset päättäjät eivät halua aiheesta keskustella, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa se on moneen kertaan vahvistettu, että Suomessa ihmisoikeusloukkauksia esiintyy? Miten on mahdollista, että poliittiset päättäjät hyväksyvät sen, että hallintojärjestelmässä syyllistytään oikeusturvaloukkauksiin ja muu

Myös EOK korostaa Olaus Petrin lausumasta ilmenevää perinnettä, jonka mukaan kestävä taloudellinen hyvinvointi sen kaikkine osa-alueineen rakennetaan vain tinkimättömän laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden varaan.Ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusturvan oikeudenmukainen toteutuminen on kestävä lähtökohta hyvinvointiyhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamiselle. Oikeusturvan toteutumisella on suuri merkitys yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle - täten myös työllisyydelle.

EOK:n mukaan tohtori Kavoniuksen tutkimuksessa korostetut perusoikeusmyönteinen laintulkinta yhtäältä, ja toisaalta kaikkien oikeuslähteiden kokonaisvaltainen, seikkaperäinen ja tasapuolinen huomioiminen laintulkinnassa, ovat molemmat kaiken kestävän taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeisessä roolissa – myös työllisyyden kannalta. Lopuksi siteeraan Olaus Petriä, joka edelleen tuomarinohjeissa mainitsee

"lujat pitää lukot olla, jotka vääryydellä saadun rahan varjelevat; ja mitä synnillä saadaan, se murheella menetetään"

Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto –EOK
Jarmo Juntunen
Toiminnanjohtaja
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry
PL 1243
96101 ROVANIEMI
Puh. 358 (0)16 344 410
Puh. 358 (0)400 391658
Fax. 358(0)16 318598
www.eok.fi
[email protected]
Yhdistysrekisteritunnus 189.884
Y-tunnus 1911150-1

viisasta tekstiä kirjoitti:

http://www.sak.fi/ajankohtaista_tiedotteet.shtml/02? 20881
Tässä se kokonaan.

Oikeusturvaloukkaukset kestävän taloudellisen hyvinvoinnin esteenä
27.04.2005 10:13Toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto – EOK ry

Puhe: Työllisyys ja lain tulkinta -seminaarissa
Rovaniemi 27.4.2005

Aloitan Olaus Petrin yleisillä tuomarinohjeilla "Ja siitä, mitä nyt on sanottu, voipi selvästi havaita, että ne ovat vaarassa Jumalan edessä, jotka ajavat kaikkea lakia niinpäin, että saisivat suuret sakkorahat; sillä laki ei ole annettu sakkojen, vaan oikeuden tähden, yhteiselle kansalle eduksi ja hyödyksi, eikä laittomaksi verottamiseksi, vahingoksi ja turmioksi".

Kaikessa viranomaistoiminnassa lähtökohtana pitää olla ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusturvan oikeudenmukainen toteutuminen. Kansalaisen on voitava luottaa viranomaiseen ja sen toimintaan. Viranomaisen tulee toimia siten, että hän on tuon luottamuksen arvoinen. On muistettava, että yksittäisen kansalaisen asia on ainutkertainen juuri tuolle hallinnon asiakkaalle. Asiakas kantaa väärien päätösten seuraukset. Viranomainen nukkuu yönsä hyvin, mutta oikeusturvaloukkauksen uhrin kohdalla voidaan puhua lumipallo ilmiöstä, pienestä pallosta voi seurata katastrofaalinen lumivyöry asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen.Suomen ja Euroopan yhteisön jäsenvaltion kansalaisena, toimittajana, yrittäjänä sekä EOK:n toiminnanjohtajana olen 20 vuoden ajan kohdannut ja kuunnellut satojen kansalaisten ja yrittäjien kertomuksia siitä kuinka he ovat joutuneet julkisen vallan väärinkäytön uhreiksi. Yhteinen nimittäjä näissä kertomuksissa on se, että ihmiset ovat kokeneet, ettei heitä kuunnella, heidät tuomitaan ilman luotettavia perusteluita, esitettyjä todisteita ei oteta huomioon, jne.

Yhteistä on myös se, ettei näillä ihmisillä ole henkisiä eikä taloudellisia voimavaroja taistella oikeuksiensa puolesta.Toisaalta voidaan kysyä myös miten taistella jos ihminen ei tiedä oikeuksistaan. Ei voida olettaa, että meistä jokaisen täytyisi olla lainoppinut, sitä varten meillä pitäisi olla luotettavat viranomaiset, jotka kertovat meille meidän oikeuksistamme tasapuolisesti mitään salaamatta.

Oikeusturvaloukkauksen uhrit nousevat julkisuuteen vasta kun tapahtuu jotain "raflaavaa", tällöinkään ei mietitä syitä ja seurauksia vaan leimataan ihminen. Kuka puhuu niiden puolesta, joille oikeusturvaloukkaukset aiheuttavat vakavaa syrjäytymistä, tuskaa ja kärsimystä, masennusta, työttömyyttä, köyhyyttä ja pahimmillaan ennenaikaisen kuoleman? Ketä nämä ihmiset kiinnostavat? Kiinnostus herää siinä vaiheessa kun heistä tulee yhteiskunnallinen menoerä esimerkiksi sosiaalitoimiston luukulle.

EOK:n tekemän jäsenistölle tehdyn kyselyn perusteella oikeusturvaloukkauksen uhri pyrkii pääsääntöisesti ensin yksin taistelemaan ihmisoikeuksiensa puolesta. Kuitenkin tiedonpuutteen vuoksi ihmiset ovat epävarmoja ja epätoivoisia ja lopen uupuneita. Uhrien joukossa on myös sellaisia, jotka eivät varattomina tai häpeän, koston tai leimautumisen pelossa uskalla puolustaa omaa asiaansa.

Vuosien aikana ovat entistä enemmän nousseet esille kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvat loukkaukset oikeusturva-asioissa. Mistä tämä kertoo? Onko niin, että osa viranomaisista tuntuu unohtaneen mitä käsite oikeudenmukaisuus käytännössä tarkoittaa? Vai onko niin, että perus- ja ihmisoikeuksia ei kaikkien tarvitse toiminnassaan noudattaa? Tosiasia on kuitenkin se, että viranomaisten käyttämillä epäoikeudenmukaisilla keinoilla ja ratkaisuilla yhteiskunnan tukipilarit horjuvat ja lisäävät kansalaisten epäluottamusta viranomaistoimintaa kohtaan. Yhteiskunnan tukipilarit horjuvat,lakia ja hallintoa ajetaan niin, että saadaan suuret sakkorahat.Näyttää siltä, että erityisesti kapeasti ymmärretty taloudellinen tulosvastuu viranomaistoiminnassa edistää oikeusturvaloukkauksien määrää.

Sama ilmiö voidaan nähdä joidenkin suuryritysten massairtisanomisissa, joilla tavoitellaan lyhytnäköistä taloudellista hyötyä. Onko siis yhteiskuntaa syvästi vahingoittavista oikeusloukkauksista ja epäoikeudenmukaisuudesta lyhytnäköisen taloudellisen tulosvastuun nimissä tehdyistä oikeusturvaloukkauksista tullut pysyvä, arkinen ilmiö ja mitä tapahtuu jos asia muuttuu arkiseksi?Ylitettäessä yksi väärä askel, seuraava väärä askelma ei välttämättä enää tunnu pahalta. Kun viranomainen huomaa, ettei asiakas kykene, osaa tai ymmärrä valittaa oikeusturvaa loukkaavasta päätöksestä on seuraavan väärän päätöksen tekeminen helppoa.

Tämä voi myös olla viranomaistaktiikkaa, tehdään tarkoituksella vääriä päätöksiä ja jäädään rauhassa odottelemaan valittaako asiakas. Jos asiakas valittaa niin mitä sitten? Ei mahdollisesti mitään, ainakaan viranomaisen näkökulmasta käsin katsottuna? Viranomainen antaa lausunnon omasta päätöksestään, ei aihetta muutoksiin. Entä jos asiakas lähtee hakemaan oikeutta tekemällä esimerkiksi rikosilmoituksen viranomaisen toiminnasta? Onko seurauksena kostotoimenpiteet asiakasta kohtaan viranomaisen puolelta?Herää myös kysymys voiko uskottava ja puolueeton oikeusturvaan liittyvä neuvonta perustua viranomaisaloitteiseen toimintaan. Lisäksi menettävätkö viranomaisten johtamaan oikeusturvaneuvontaan osallistuvat asianajajat ja muut lakimiehet uskottavuutensa ja puolueettomuutensa?

Oikeusturvaloukkauksien vaikutukset ovat laajat, rahallisesti oikeusturvaloukkauksien maksaja on koko yhteiskunta. Mutta suurimman vahingon kärsii yksittäinen ihminen, sillä ihmistä ja ihmisarvoa ei voida mitata eikä korvata rahalla. Ihmetystä herättää se kysymys, miksi valtio selvissäkään oikeusturvaloukkaustapauksissa, ei vapaaehtoisesti maksa aiheuttamiaan taloudellisia vahinkoja.Otetaan esimerkiksi yritystoiminta. Miten käy jos yrityksien ja yrittäjien pääomat ja omaisuus siirtyvät julkisen vallan ja instituutioiden käyttöön kyseenalaisin menetelmin viranomaistahojen toimesta. Erityisvaarassa ovat työvoimavaltaiset pienet ja keskisuuret yritykset. Yritykset vähentävät pakon edessä työntekijöitä tai ajautuvat konkurssiin.

Oikeusturvaloukkaus-karusellin piiriin joutuvat tahtomattaan myös lainojen takaajat ja lopulta myös lainojen antajat. Oikeusturvaloukkaukset luovat yrityksiin ja yrittäjiin epävarmuutta ja pelkoa. Oikeusturvaloukkauksen vaikutus kestää todennäköisesti sukupolven ajan, sillä uskaltaako oikeusturvaloukkauksen uhriksi joutuneen yrittäjän jälkeläiset ryhtyä yrittäjäksi.Suositaanko Suomessa vallan väärin käyttäjiä?

Voidaan olettaa, että julkinen valta virkamiehineen toimii pääsääntöisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen. On kuitenkin muistettava, että julkisen vallan pyrkimyksiä ja tavoitteita toteuttaa ihminen. Virkamiehen tehdessä päätöksiä on hänen takanaan valta ja oikeus suhteessa asiakkaaseen. Vallan käyttäjän on noudatettava kaikessa toiminnassaan lakia

Koska oikeusturvan toteuttaminen on viranomaisten lakiin kirjoitettu velvollisuus, on sen loukkaukset viranomaisen virka- ja muita virheitä.1.1.2004 voimaan astuneen rikoslain uudistuksen mukaan "Laiminlyönti on rangaistava, jos rikoksen tunnusmerkistössä niin nimenomaan määrätään. Laiminlyönti on rangaistava myös, jos tekijä on jättänyt estämättä tunnusmerkistön mukaisen seurauksen syntymisen, vaikka hänellä on ollut erityinen oikeudellinen velvollisuus estää seurauksen syntyminen. Tällainen velvollisuus voi perustua virkaan, toimeen tai asemaan". (Rikoslaki 3.luku. 3.pykälä. 2 mom.

EOK:n tutkimuksien mukaan yksikään EIT:ssä todetuista ihmisoikeusloukkauksista vastaavasta yli sadasta suomalaisvirkamiehestä ei ole saanut mitään negatiivista sanktiota. Päinvastoin, heille on tullut ylennyksiä virkauralla ja valtiollisia kunniamerkkejä oikeasta ja lain mukaisesta toiminnasta virkamiehenä. Tarkoittaako tämä sitä, että oikeusturvan kannalta vallan väärin käyttäjiä suojellaan heidän omassa koneistossaan?Mitä tekevät kansalaiset ja vallanpitäjät? Miten on mahdollista, että poliittiset päättäjät eivät halua aiheesta keskustella, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa se on moneen kertaan vahvistettu, että Suomessa ihmisoikeusloukkauksia esiintyy? Miten on mahdollista, että poliittiset päättäjät hyväksyvät sen, että hallintojärjestelmässä syyllistytään oikeusturvaloukkauksiin ja muu

Myös EOK korostaa Olaus Petrin lausumasta ilmenevää perinnettä, jonka mukaan kestävä taloudellinen hyvinvointi sen kaikkine osa-alueineen rakennetaan vain tinkimättömän laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden varaan.Ihmisoikeuksien, perusoikeuksien ja oikeusturvan oikeudenmukainen toteutuminen on kestävä lähtökohta hyvinvointiyhteiskunnan ja tulevaisuuden rakentamiselle. Oikeusturvan toteutumisella on suuri merkitys yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle - täten myös työllisyydelle.

EOK:n mukaan tohtori Kavoniuksen tutkimuksessa korostetut perusoikeusmyönteinen laintulkinta yhtäältä, ja toisaalta kaikkien oikeuslähteiden kokonaisvaltainen, seikkaperäinen ja tasapuolinen huomioiminen laintulkinnassa, ovat molemmat kaiken kestävän taloudellisen hyvinvoinnin turvaamisen kannalta keskeisessä roolissa – myös työllisyyden kannalta. Lopuksi siteeraan Olaus Petriä, joka edelleen tuomarinohjeissa mainitsee

"lujat pitää lukot olla, jotka vääryydellä saadun rahan varjelevat; ja mitä synnillä saadaan, se murheella menetetään"

Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto –EOK
Jarmo Juntunen
Toiminnanjohtaja
Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry
PL 1243
96101 ROVANIEMI
Puh. 358 (0)16 344 410
Puh. 358 (0)400 391658
Fax. 358(0)16 318598
www.eok.fi
[email protected]
Yhdistysrekisteritunnus 189.884
Y-tunnus 1911150-1

Lue lisää

Kävin lukemassa amnestyn sivuja ja sieltä YK:n sivustoja. Olipa mielenkiintoista luettavaa. Suomi on heinäkuussa puheenjohtajamaa. Mitä tarvitaan, että saamme, en ole ainoa kusetuksen kohde EIT:n taholta, joukkovoimalla jonkun toisen valtion tekemään YK:lle ilmiannon, Suomi rikkoo ihmisoikeusartiklan sääntöjä, jotka se on ratifioinut. Ymmärsinko oikein, tarvitaan toinen valtio? Mutta tapahtuuko näin räikeää asiointia muissa YK:n valtioissa, jotka julistavat itsensä oikeus- ja sivistysvaltioksi. Saanko ajatuksia.

joukolla kirjoitti:

Kävin lukemassa amnestyn sivuja ja sieltä YK:n sivustoja. Olipa mielenkiintoista luettavaa. Suomi on heinäkuussa puheenjohtajamaa. Mitä tarvitaan, että saamme, en ole ainoa kusetuksen kohde EIT:n taholta, joukkovoimalla jonkun toisen valtion tekemään YK:lle ilmiannon, Suomi rikkoo ihmisoikeusartiklan sääntöjä, jotka se on ratifioinut. Ymmärsinko oikein, tarvitaan toinen valtio? Mutta tapahtuuko näin räikeää asiointia muissa YK:n valtioissa, jotka julistavat itsensä oikeus- ja sivistysvaltioksi. Saanko ajatuksia.

Lue lisää

Ihmisoikeustuomioistuimessa
Kuluja EIT:ssä eli euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Suomessa voi työtapaturma-asiansa saada esittää vain sosiaalivakuutustuomioistuimeen (ei pääse käräjäoikeuteen), ne ovat vakuutusyhtiö, tapaturmalautakunta, vakuutusoikeus ja KKO. Suullisen kuulemisen mahdollisuus tuli vakuutusoikeuteen v. 1999, joulukuussa 1999 tuli kai 1. tapaus sitten toteutetuksi, tapaturmalautakuntaan 2003. KKO on voinut itsenäisesti päättää halustaan kuulla suullisesti, tekee harvoin.

Esitin työtapaturma-asiani valituksen 1996 tapaturmalautakunnalle, mikä on 1. valitusaste vakuutusyhtiön hylkypäätöksen jälkeen (suullinen käsittelymahdollisuus vasta 2003 lakiin), hylkypäätksen saatuani ed. vakuutusoikeudelle ja lain tultua voimaan 1999 asiani oli KKO:ssa, esitin asiani sinne. Sain hylkypäätöksen, perusteena vakuutusyhtiön antama hylkyperuste.

Tein EIT:lle 2000 Strasbourgiin valituksen saamistani hylkypäätöksistä. Minulle ei ole koskaan yksikään psykiatri todennut ennen eikä työtapaturma-asiani tutkimuksissa olevan mielenterveyden ongelmatiikkaa, ei masennusta, ei lääkitystä, ei lisätutkimuksiin psykiatrille jne. Näillä varmistetaan aina ensin mahd. psyykeongelmaan. Mutta - sairaala Orton antoi yhden mustetahratestin kautta ( 7 vuotiaan puoliorvon lapseni katoaminen ilmoitettiin 15 min ennen vastaanottoa) psykologin käsityksen, että olisin masentunut, vaikka ed. pnä psykiatri totesi Ortonissa, että ei ole, työkyvyttömyyteni johtuu syy-seuraus itse tapahtuneesta fyysisestä vammautumisesta. Mutta se ei riittänyt, asikirjoihin kirjattiin Ortonin fysiatrin tekemänä vakuutusyhtiölle yhtenä diagnoosina: masennus ??? Vakuutusyhtiön sisäisiltä käsittelylehdillä lukee: tälle potilaalle on saatava mielenterveyden diagnoosi. Se saatiin???

Aikanaan sitten valitin lääninhallitukseen, joka totesi diagnoosin annetun liian hätäisesti ja vailla riittävää tutkimusta, koska psykiatrikaan ei ollut todennut jne. Mutta- asia jäi elämään ja kaikissa hylkypäätöksissä on lukenut: työtapaturmani työkyvyttömyys johtuu sairaudestani eli masennuksesta!!!

Olen kannellut Nikulalle, ei auta, ei ole valtaa, laki ei tue asiaani, koska riittää, kun asianomaisen diagnoosin tehnyt lääkäri on ollut laillistettu lääkäri ja se riittää, sanoo vakuutusoikeuslaki, samoin tapaturmalautakunnan vaatimus jne.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä olen saanut diagnoosin, mitä ei ole todellisuudessa yksikään psykiatri-lääkäri siis antanut minulle koskaan, mutta se on oikeudessa vahvistettu KKO:n kautta, työkyvyttömyyteni syy on masennus. Ei työtapaturmakorvauksia.

Tuli päätös EIT:ltä. Koska en ole hakenut aikanaan suullista käsittelyä tapaturmalautakunnalta eli v 1996 (????), on ylemmän oikeusasteen mahdollista jättää pyyntöni käsittelemättä, samoin KKO:n 1999 (????) eikä ole rikottu lakia (????). Kun ei ollut lakia, mihin vedota, 1996, miten olen voinut sitä pyytää, mutta EIT on toista mieltä. Lisäksi, koska alemmat oikeusasteet eli vakuutusyhtö ja ed. tapaturmalautakunta toisti samat vakuutusyhtiön sanat, eivät ole huomioineet lääkärieni antamia tutkimustulosten kautta syitä työkyvyttömyyteeni, (mitkä lopulliset tutkimustulokset tulivat todellisuudessa vasta vakuutusoikeuteen ja selittivät kiistatta syy-seuraussuhteen olemassaolon), ei ylempien asteiden tarvitse enää huomioida niitä eikä perustella niitä päätöksiinsä. Olin siis vasta vakuutusoikeuteen saanut lopullisten tutkimustulosten perusteet. TEO:n , Terveydenhuolloin oikeusturvakeskus, väite juristinsa kautta siis on totta. Puhelinnauhoite: Mikäli alemmat oikeusasteet ovat jo antaneet hylkäävän päätöksen, on heidän noudatettava samaa asialinjaa, tai on heillä....

Kummajaisuudet jatkuvat. Kun EIT:ssä on edennyt niin pitkälle, että asia on menossa viimeiseen konventtiin,(tähän asti olin itse hoitanut asiaani), tulee kirje, missä esitetään: mikäli haluatte asianne etenevän ylempään oikeusasteeseen, on teidän toimitettava asianajajan valtakirja ja oikeusaputoimistosta varallisuusselvitys EIT:lle, niin tein. Sen mukaan jollekin muulle kuin minulle olisi jäänyt suurin osa maksettavaa. Vuosien oikeuskäsittelyt, työkyvyttömänä, olivat syöneet kaiken varallisuuteni,leskenä, yksinhuoltajana hitaasti ja varmasti menetin kaiken sen taloudellisen tuen, mihin työtapaturman uhrille lakivelvoite kuuluu maksaa. Oikeuslaitoksemme piti siitä huolen. Työtapaturma v 1994 - EIT:n hylkypäätös 2006.

Asian edetessä EIT:ssä, 1. valituskirjelmä saa olla suomeksi. Sitten - EIT:ssä asiakirjat muuttuvat erittäin vaikeaksi juristienglanniksi. Asiointi ei enää tapahtunutkaan omalla äidinkielellä. Suomen valtion edustaja lähetti tosin suomeksi 52 kysymystä, mihin oli vastattava, hän oli löytänyt valituksestani näin monta kysymyskohtaa. Juristini lasku vastausten antamiseen ja kirjeiden suomeksi kääntämiseen, 11 sivua, oli palkkio 2300 euroa, eli erittäin halpa siihen työmäärään nähden 30 tuntia.

Ja yllätys: EIT suostuu maksamaan vain 700 euroa. Nyt tulee kysymys,kuka maksaa tuon erotuksen 1600 euroa ja se olen minä.

Oikeusministeriö vastasi juristilleni, että he maksavat kulut esim. raiskauksen uhrille, rikoksen uhrille, lapsikaappausasioissa tai muissa erittäin törkeissä tapauksissa. Asiani ei ole sellainen, eivätkä he suostu maksamaan ko. laskua.

Oma ammattiyhdistysetuus: oikeusturvavakuutus ei auta, koska se tulee vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuviin oikeuskäytäntöihin ja nyt asia oli rajojen ulkopuolella, vaikka olemme EU:ssa. Olisi kuulema otettava ay-neuvotteluissa tämä asia esille, kuka ottaa...Ihalainenko???

Nyt hiljaa kysyn, kuka kusetti minua ja oikein raskaasti. Missä luuraa syyllinen ja tietoinen harhaanjohtaminen? Mikä oli Suomen valtion edustajan rooli kääntää törkeä oikeusmurha vielä törkeämmäksi EIT:n siunauksella. Miksi oli otettava juristi, miksi laskua ei maksetakaan esitetyn varallisuusselvityksen pohjalta?

Loppukaneetti: EIT:n suomalainen juristi Matti Pellonpää, tulee kai KHO:n presidentiksi, on ollut yhtenä osallisena asiassani. Hänen kirjoittamaansa kirjaa, oppikirja oikeustieteellisessä, siteerasin aina sivunumeroa myöten EIT:lle, miten minulla on perustuslaillinen oikeus saada itseni ja asiani suulliseen kuulemiseen jossakin oikeusistuimessa Suomessa, ja sitä en ole saanut. Siis, kirjoita oppikirja näin, mutta toteuta käytännössä sitä toisin. Kenelle voin valittaa, vai laitanko ison rovion pihalle ja kohta nuo 12 vuotta ovat savuna ilmassa. Amen, suomalainen oikeusmurha niitattiin viimeistä piirua myöten.

Mutta - Suomi on todella puheenjohtajamaa ensi kesänä. Miten saankaan tiedon eri EU-maille, tällainen kusetusmaa tämä valtio on oikeusmaana.

Eräs perustuslakivaliokunnan kansanedustajan kommentit olivat niin röykeitä, tyhmiä ja ylimielisä, että tekee mieli antaa hänen nimensä julki ja teksti, miten hän perusteli tämän oikeutetuksi??? Ja minä kun luulin olevani viisas, oikeudenmukainen, asiallinen ja vaikka mitä. Laittaakohan vakuutusyhtiö poliisikuunteluun minut nyt, olen uhka tämän valtion oikeuslaitokselle ja virkamieslaitokselle.

Loppuseuraus: maamme juristit ovat tulleet haluttomiksi ottamaan kansalaisen oikeusasiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska on vaikeuksia saada kulut pois, asiakkaat ovat reilusti p-aukisia asiakkaita, miksi miksi ja vielä kerran, maamme päättäjät kohtelevat meitä näin, me annamme työtä hyväpalkkaisille virkamiehille pilvin piemin.

Suomi-valtiossa kirjoitti:

Ihmisoikeustuomioistuimessa
Kuluja EIT:ssä eli euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Suomessa voi työtapaturma-asiansa saada esittää vain sosiaalivakuutustuomioistuimeen (ei pääse käräjäoikeuteen), ne ovat vakuutusyhtiö, tapaturmalautakunta, vakuutusoikeus ja KKO. Suullisen kuulemisen mahdollisuus tuli vakuutusoikeuteen v. 1999, joulukuussa 1999 tuli kai 1. tapaus sitten toteutetuksi, tapaturmalautakuntaan 2003. KKO on voinut itsenäisesti päättää halustaan kuulla suullisesti, tekee harvoin.

Esitin työtapaturma-asiani valituksen 1996 tapaturmalautakunnalle, mikä on 1. valitusaste vakuutusyhtiön hylkypäätöksen jälkeen (suullinen käsittelymahdollisuus vasta 2003 lakiin), hylkypäätksen saatuani ed. vakuutusoikeudelle ja lain tultua voimaan 1999 asiani oli KKO:ssa, esitin asiani sinne. Sain hylkypäätöksen, perusteena vakuutusyhtiön antama hylkyperuste.

Tein EIT:lle 2000 Strasbourgiin valituksen saamistani hylkypäätöksistä. Minulle ei ole koskaan yksikään psykiatri todennut ennen eikä työtapaturma-asiani tutkimuksissa olevan mielenterveyden ongelmatiikkaa, ei masennusta, ei lääkitystä, ei lisätutkimuksiin psykiatrille jne. Näillä varmistetaan aina ensin mahd. psyykeongelmaan. Mutta - sairaala Orton antoi yhden mustetahratestin kautta ( 7 vuotiaan puoliorvon lapseni katoaminen ilmoitettiin 15 min ennen vastaanottoa) psykologin käsityksen, että olisin masentunut, vaikka ed. pnä psykiatri totesi Ortonissa, että ei ole, työkyvyttömyyteni johtuu syy-seuraus itse tapahtuneesta fyysisestä vammautumisesta. Mutta se ei riittänyt, asikirjoihin kirjattiin Ortonin fysiatrin tekemänä vakuutusyhtiölle yhtenä diagnoosina: masennus ??? Vakuutusyhtiön sisäisiltä käsittelylehdillä lukee: tälle potilaalle on saatava mielenterveyden diagnoosi. Se saatiin???

Aikanaan sitten valitin lääninhallitukseen, joka totesi diagnoosin annetun liian hätäisesti ja vailla riittävää tutkimusta, koska psykiatrikaan ei ollut todennut jne. Mutta- asia jäi elämään ja kaikissa hylkypäätöksissä on lukenut: työtapaturmani työkyvyttömyys johtuu sairaudestani eli masennuksesta!!!

Olen kannellut Nikulalle, ei auta, ei ole valtaa, laki ei tue asiaani, koska riittää, kun asianomaisen diagnoosin tehnyt lääkäri on ollut laillistettu lääkäri ja se riittää, sanoo vakuutusoikeuslaki, samoin tapaturmalautakunnan vaatimus jne.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä olen saanut diagnoosin, mitä ei ole todellisuudessa yksikään psykiatri-lääkäri siis antanut minulle koskaan, mutta se on oikeudessa vahvistettu KKO:n kautta, työkyvyttömyyteni syy on masennus. Ei työtapaturmakorvauksia.

Tuli päätös EIT:ltä. Koska en ole hakenut aikanaan suullista käsittelyä tapaturmalautakunnalta eli v 1996 (????), on ylemmän oikeusasteen mahdollista jättää pyyntöni käsittelemättä, samoin KKO:n 1999 (????) eikä ole rikottu lakia (????). Kun ei ollut lakia, mihin vedota, 1996, miten olen voinut sitä pyytää, mutta EIT on toista mieltä. Lisäksi, koska alemmat oikeusasteet eli vakuutusyhtö ja ed. tapaturmalautakunta toisti samat vakuutusyhtiön sanat, eivät ole huomioineet lääkärieni antamia tutkimustulosten kautta syitä työkyvyttömyyteeni, (mitkä lopulliset tutkimustulokset tulivat todellisuudessa vasta vakuutusoikeuteen ja selittivät kiistatta syy-seuraussuhteen olemassaolon), ei ylempien asteiden tarvitse enää huomioida niitä eikä perustella niitä päätöksiinsä. Olin siis vasta vakuutusoikeuteen saanut lopullisten tutkimustulosten perusteet. TEO:n , Terveydenhuolloin oikeusturvakeskus, väite juristinsa kautta siis on totta. Puhelinnauhoite: Mikäli alemmat oikeusasteet ovat jo antaneet hylkäävän päätöksen, on heidän noudatettava samaa asialinjaa, tai on heillä....

Kummajaisuudet jatkuvat. Kun EIT:ssä on edennyt niin pitkälle, että asia on menossa viimeiseen konventtiin,(tähän asti olin itse hoitanut asiaani), tulee kirje, missä esitetään: mikäli haluatte asianne etenevän ylempään oikeusasteeseen, on teidän toimitettava asianajajan valtakirja ja oikeusaputoimistosta varallisuusselvitys EIT:lle, niin tein. Sen mukaan jollekin muulle kuin minulle olisi jäänyt suurin osa maksettavaa. Vuosien oikeuskäsittelyt, työkyvyttömänä, olivat syöneet kaiken varallisuuteni,leskenä, yksinhuoltajana hitaasti ja varmasti menetin kaiken sen taloudellisen tuen, mihin työtapaturman uhrille lakivelvoite kuuluu maksaa. Oikeuslaitoksemme piti siitä huolen. Työtapaturma v 1994 - EIT:n hylkypäätös 2006.

Asian edetessä EIT:ssä, 1. valituskirjelmä saa olla suomeksi. Sitten - EIT:ssä asiakirjat muuttuvat erittäin vaikeaksi juristienglanniksi. Asiointi ei enää tapahtunutkaan omalla äidinkielellä. Suomen valtion edustaja lähetti tosin suomeksi 52 kysymystä, mihin oli vastattava, hän oli löytänyt valituksestani näin monta kysymyskohtaa. Juristini lasku vastausten antamiseen ja kirjeiden suomeksi kääntämiseen, 11 sivua, oli palkkio 2300 euroa, eli erittäin halpa siihen työmäärään nähden 30 tuntia.

Ja yllätys: EIT suostuu maksamaan vain 700 euroa. Nyt tulee kysymys,kuka maksaa tuon erotuksen 1600 euroa ja se olen minä.

Oikeusministeriö vastasi juristilleni, että he maksavat kulut esim. raiskauksen uhrille, rikoksen uhrille, lapsikaappausasioissa tai muissa erittäin törkeissä tapauksissa. Asiani ei ole sellainen, eivätkä he suostu maksamaan ko. laskua.

Oma ammattiyhdistysetuus: oikeusturvavakuutus ei auta, koska se tulee vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuviin oikeuskäytäntöihin ja nyt asia oli rajojen ulkopuolella, vaikka olemme EU:ssa. Olisi kuulema otettava ay-neuvotteluissa tämä asia esille, kuka ottaa...Ihalainenko???

Nyt hiljaa kysyn, kuka kusetti minua ja oikein raskaasti. Missä luuraa syyllinen ja tietoinen harhaanjohtaminen? Mikä oli Suomen valtion edustajan rooli kääntää törkeä oikeusmurha vielä törkeämmäksi EIT:n siunauksella. Miksi oli otettava juristi, miksi laskua ei maksetakaan esitetyn varallisuusselvityksen pohjalta?

Loppukaneetti: EIT:n suomalainen juristi Matti Pellonpää, tulee kai KHO:n presidentiksi, on ollut yhtenä osallisena asiassani. Hänen kirjoittamaansa kirjaa, oppikirja oikeustieteellisessä, siteerasin aina sivunumeroa myöten EIT:lle, miten minulla on perustuslaillinen oikeus saada itseni ja asiani suulliseen kuulemiseen jossakin oikeusistuimessa Suomessa, ja sitä en ole saanut. Siis, kirjoita oppikirja näin, mutta toteuta käytännössä sitä toisin. Kenelle voin valittaa, vai laitanko ison rovion pihalle ja kohta nuo 12 vuotta ovat savuna ilmassa. Amen, suomalainen oikeusmurha niitattiin viimeistä piirua myöten.

Mutta - Suomi on todella puheenjohtajamaa ensi kesänä. Miten saankaan tiedon eri EU-maille, tällainen kusetusmaa tämä valtio on oikeusmaana.

Eräs perustuslakivaliokunnan kansanedustajan kommentit olivat niin röykeitä, tyhmiä ja ylimielisä, että tekee mieli antaa hänen nimensä julki ja teksti, miten hän perusteli tämän oikeutetuksi??? Ja minä kun luulin olevani viisas, oikeudenmukainen, asiallinen ja vaikka mitä. Laittaakohan vakuutusyhtiö poliisikuunteluun minut nyt, olen uhka tämän valtion oikeuslaitokselle ja virkamieslaitokselle.

Loppuseuraus: maamme juristit ovat tulleet haluttomiksi ottamaan kansalaisen oikeusasiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska on vaikeuksia saada kulut pois, asiakkaat ovat reilusti p-aukisia asiakkaita, miksi miksi ja vielä kerran, maamme päättäjät kohtelevat meitä näin, me annamme työtä hyväpalkkaisille virkamiehille pilvin piemin.

Lue lisää

Heikot kuolee elontiellä - vahvimman lait puhuvat vakuutuslääkärin suulla
Yhden tuoreen esimerkin voin ottaa jo lainvalmistelussa tapahtuvasta epäsuhdasta, joka kertoo mielestäni karua kieltä yksittäisen suomalaisen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan polkemisesta. Asiat huonompaan suuntaan ikään kuin vain tapahtuvat, vaikka samoja ongelmia on käsitelty eduskunnassa jo vuosikymmenten ajan (mm. ex-oikeusministeri Johannes Koskinen tuntee ongelmat). Yhtenä patenttiratkaisuna vakuutuslääkäriongelmiin tuodaan sosiaali- ja terveysministerin suulla aina esiin muun lääkärikunnan koulutus. Nekun kehvelit eivät osaa hommiaan. Vakuutuslääkärit ovat lääkärikunnan kermaa. Puolueettomiakin vielä. Asioita läheltä seuranneena totean, että 10 vuotta on aika pitkä aika. Nimittäin koulutuksen antamiseen muulle lääkärikunnalle
sekä saman selityksen antamiseen.

vakuutusmafia kirjoitti:

Heikot kuolee elontiellä - vahvimman lait puhuvat vakuutuslääkärin suulla
Yhden tuoreen esimerkin voin ottaa jo lainvalmistelussa tapahtuvasta epäsuhdasta, joka kertoo mielestäni karua kieltä yksittäisen suomalaisen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan polkemisesta. Asiat huonompaan suuntaan ikään kuin vain tapahtuvat, vaikka samoja ongelmia on käsitelty eduskunnassa jo vuosikymmenten ajan (mm. ex-oikeusministeri Johannes Koskinen tuntee ongelmat). Yhtenä patenttiratkaisuna vakuutuslääkäriongelmiin tuodaan sosiaali- ja terveysministerin suulla aina esiin muun lääkärikunnan koulutus. Nekun kehvelit eivät osaa hommiaan. Vakuutuslääkärit ovat lääkärikunnan kermaa. Puolueettomiakin vielä. Asioita läheltä seuranneena totean, että 10 vuotta on aika pitkä aika. Nimittäin koulutuksen antamiseen muulle lääkärikunnalle
sekä saman selityksen antamiseen.

Lue lisää

Kohua herättäneen ja tutkintapyynnön poikineen HE 47/2005 valmistelussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat siis kuultavina seuraavat asiantuntijat:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

En osaa sanoa kuinka hyvin jo käytännön kokemusta vanhojen lakien tulkinnasta omaavien ääni kuului näiden etujärjestöjen tai asiantuntijoiden kautta?

Kun katsoo kyseisten voimaan tulleiden lakien sanamuotoja, niin kyseessä on suurin Suomen kansalaisen oikeusturvaan liittyvä vakuutusoikeudellinen kusetusruletti, jonka satoa niitetään varmasti vuoden loppuun mennessä.

Oma veikkaukseni on, että yksittäisen suomalaisen ihmisoikeus ja oikeusturva-asiat tulevat taas pian muotiin. Onhan eduskuntavaalit taas tulossa ja noista edellä mainituista aiheista kiinnostunut presidenttimmekin on aloittamassa 1.3.06 uuden virkakautensa. Siis kiinnostunut ainakin kirjallisesti antamissaan

nimilista kirjoitti:

Kohua herättäneen ja tutkintapyynnön poikineen HE 47/2005 valmistelussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat siis kuultavina seuraavat asiantuntijat:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

En osaa sanoa kuinka hyvin jo käytännön kokemusta vanhojen lakien tulkinnasta omaavien ääni kuului näiden etujärjestöjen tai asiantuntijoiden kautta?

Kun katsoo kyseisten voimaan tulleiden lakien sanamuotoja, niin kyseessä on suurin Suomen kansalaisen oikeusturvaan liittyvä vakuutusoikeudellinen kusetusruletti, jonka satoa niitetään varmasti vuoden loppuun mennessä.

Oma veikkaukseni on, että yksittäisen suomalaisen ihmisoikeus ja oikeusturva-asiat tulevat taas pian muotiin. Onhan eduskuntavaalit taas tulossa ja noista edellä mainituista aiheista kiinnostunut presidenttimmekin on aloittamassa 1.3.06 uuden virkakautensa. Siis kiinnostunut ainakin kirjallisesti antamissaan

Lue lisää

Tälläistä keskustelua käytiin eduskunnassa HE 47/2005 tiimoilta:

"………………Esityksiin sisältyvillä lakiehdotuksilla pyritään korostamaan muutoksenhakulautakuntien itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta. Esitysten mukaan lautakuntien rahoituksen ja taloutta koskevan päätöksenteon tulisi olla erillään niistä organisaatioista eli vakuutus- ja eläkelaitoksista, joiden päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakuasteissa käsitellään. Valiokunta yhtyy täydennettävän esityksen perusteluissa esitettyyn käsitykseen siitä, että lautakuntien riippumattomuus edellyttää, etteivät myöskään näiden laitosten keskusjärjestöt tai muut yhteiset organisaatiot päätä lautakuntien rahoituksesta.

……………

Perustuslakivaliokunta totesi täydennettävästä esityksestä antamassaan lausunnossa, että eläke- ja vakuutuslaitosten päätöksistä tehtyjen valitusten käsittelyä ei ole pidettävä näiden laitosten valituslautakunnilta vastaanottamana palveluna. Lautakuntien toiminnan rahoittamiseksi perittävät maksut ovat valtiosääntöoikeudellisesti pikemminkin veron kuin maksun luonteisia." Näiden tietojen lähteenä oli eduskunnan PTK 44/2005 vp.

Eli käänteisesti kansanjärjellä ajatellen tunnustetaan, että vakuutusyhtiöt sanelevat päätöslinjat myös nykyisessä tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnassa (ex-tapaturmalautakunta).

Tarkempi lain muoto "riippumattomasta" rahoituksesta löytyy tapaturmalain 53 i §.

Hyvä, että tieto liikkuu internetin avulla nopeasti koko Suomessa.

lautakunnissa kirjoitti:

Tälläistä keskustelua käytiin eduskunnassa HE 47/2005 tiimoilta:

"………………Esityksiin sisältyvillä lakiehdotuksilla pyritään korostamaan muutoksenhakulautakuntien itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta. Esitysten mukaan lautakuntien rahoituksen ja taloutta koskevan päätöksenteon tulisi olla erillään niistä organisaatioista eli vakuutus- ja eläkelaitoksista, joiden päätöksistä tehtyjä valituksia muutoksenhakuasteissa käsitellään. Valiokunta yhtyy täydennettävän esityksen perusteluissa esitettyyn käsitykseen siitä, että lautakuntien riippumattomuus edellyttää, etteivät myöskään näiden laitosten keskusjärjestöt tai muut yhteiset organisaatiot päätä lautakuntien rahoituksesta.

……………

Perustuslakivaliokunta totesi täydennettävästä esityksestä antamassaan lausunnossa, että eläke- ja vakuutuslaitosten päätöksistä tehtyjen valitusten käsittelyä ei ole pidettävä näiden laitosten valituslautakunnilta vastaanottamana palveluna. Lautakuntien toiminnan rahoittamiseksi perittävät maksut ovat valtiosääntöoikeudellisesti pikemminkin veron kuin maksun luonteisia." Näiden tietojen lähteenä oli eduskunnan PTK 44/2005 vp.

Eli käänteisesti kansanjärjellä ajatellen tunnustetaan, että vakuutusyhtiöt sanelevat päätöslinjat myös nykyisessä tapaturma-asiain muutoksenhakulautakunnassa (ex-tapaturmalautakunta).

Tarkempi lain muoto "riippumattomasta" rahoituksesta löytyy tapaturmalain 53 i §.

Hyvä, että tieto liikkuu internetin avulla nopeasti koko Suomessa.

Lue lisää

Lukijoille tiedoksi
Tämä laki rikkoo Suomen perustuslain 21§ ja EIT:n EIS 6 artiklan 1 kohdan vaatimuksia puolueettomats ja riippumattomasta oikeudenkäynnistä!

HE 155/2003

53§

Tapaturmavalituslautakunnan toiminta rahoitetaan lakisääteistä tapaturmavakuutustoimintaa harjoittavilta vakuutuslaitoksilta perittävillä maksuilla. Maksujen yhteismäärä määräytyy Vakuutusvalvontaviraston vuosittain vahvistaman tapaturmavalituslautakunnan talousarvion perusteella. Tapaturmavalituslautakunnan tilintarkastukseen sovelletaan, mitä tilintarkastuslain (936/1994) 5 luvussa säädetään. Tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden hallintojaostolle myöntää tapaturmavalituslautakunnan täysistunto. Tapaturmavalituslautakunta antaa vahvistetun tilinpäätöksen tiedoksi Vakuutusvalvontavirastolle.

Tapaturmavalituslautakunnan toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan 1 momentissa mainittujen vakuutuslaitosten kesken kalenterivuosittain lautakunnassa vireille tulleiden kunkin laitoksen asioiden lukumäärän mukaisessa suhteessa. Kukin vakuutuslaitos maksaa kuitenkin kalenterivuosittain vähintään asetuksella erikseen säädettävän summan.

Maksujen perimisestä ja tilittämisestä tapaturmavalituslautakunnalle annetaan tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 200 . Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2003

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Sosiaali- ja terveysministeri
Sinikka Mönkäre

Suomi-valtiossa kirjoitti:

Ihmisoikeustuomioistuimessa
Kuluja EIT:ssä eli euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Suomessa voi työtapaturma-asiansa saada esittää vain sosiaalivakuutustuomioistuimeen (ei pääse käräjäoikeuteen), ne ovat vakuutusyhtiö, tapaturmalautakunta, vakuutusoikeus ja KKO. Suullisen kuulemisen mahdollisuus tuli vakuutusoikeuteen v. 1999, joulukuussa 1999 tuli kai 1. tapaus sitten toteutetuksi, tapaturmalautakuntaan 2003. KKO on voinut itsenäisesti päättää halustaan kuulla suullisesti, tekee harvoin.

Esitin työtapaturma-asiani valituksen 1996 tapaturmalautakunnalle, mikä on 1. valitusaste vakuutusyhtiön hylkypäätöksen jälkeen (suullinen käsittelymahdollisuus vasta 2003 lakiin), hylkypäätksen saatuani ed. vakuutusoikeudelle ja lain tultua voimaan 1999 asiani oli KKO:ssa, esitin asiani sinne. Sain hylkypäätöksen, perusteena vakuutusyhtiön antama hylkyperuste.

Tein EIT:lle 2000 Strasbourgiin valituksen saamistani hylkypäätöksistä. Minulle ei ole koskaan yksikään psykiatri todennut ennen eikä työtapaturma-asiani tutkimuksissa olevan mielenterveyden ongelmatiikkaa, ei masennusta, ei lääkitystä, ei lisätutkimuksiin psykiatrille jne. Näillä varmistetaan aina ensin mahd. psyykeongelmaan. Mutta - sairaala Orton antoi yhden mustetahratestin kautta ( 7 vuotiaan puoliorvon lapseni katoaminen ilmoitettiin 15 min ennen vastaanottoa) psykologin käsityksen, että olisin masentunut, vaikka ed. pnä psykiatri totesi Ortonissa, että ei ole, työkyvyttömyyteni johtuu syy-seuraus itse tapahtuneesta fyysisestä vammautumisesta. Mutta se ei riittänyt, asikirjoihin kirjattiin Ortonin fysiatrin tekemänä vakuutusyhtiölle yhtenä diagnoosina: masennus ??? Vakuutusyhtiön sisäisiltä käsittelylehdillä lukee: tälle potilaalle on saatava mielenterveyden diagnoosi. Se saatiin???

Aikanaan sitten valitin lääninhallitukseen, joka totesi diagnoosin annetun liian hätäisesti ja vailla riittävää tutkimusta, koska psykiatrikaan ei ollut todennut jne. Mutta- asia jäi elämään ja kaikissa hylkypäätöksissä on lukenut: työtapaturmani työkyvyttömyys johtuu sairaudestani eli masennuksesta!!!

Olen kannellut Nikulalle, ei auta, ei ole valtaa, laki ei tue asiaani, koska riittää, kun asianomaisen diagnoosin tehnyt lääkäri on ollut laillistettu lääkäri ja se riittää, sanoo vakuutusoikeuslaki, samoin tapaturmalautakunnan vaatimus jne.

Suomalaisessa oikeuskäytännössä olen saanut diagnoosin, mitä ei ole todellisuudessa yksikään psykiatri-lääkäri siis antanut minulle koskaan, mutta se on oikeudessa vahvistettu KKO:n kautta, työkyvyttömyyteni syy on masennus. Ei työtapaturmakorvauksia.

Tuli päätös EIT:ltä. Koska en ole hakenut aikanaan suullista käsittelyä tapaturmalautakunnalta eli v 1996 (????), on ylemmän oikeusasteen mahdollista jättää pyyntöni käsittelemättä, samoin KKO:n 1999 (????) eikä ole rikottu lakia (????). Kun ei ollut lakia, mihin vedota, 1996, miten olen voinut sitä pyytää, mutta EIT on toista mieltä. Lisäksi, koska alemmat oikeusasteet eli vakuutusyhtö ja ed. tapaturmalautakunta toisti samat vakuutusyhtiön sanat, eivät ole huomioineet lääkärieni antamia tutkimustulosten kautta syitä työkyvyttömyyteeni, (mitkä lopulliset tutkimustulokset tulivat todellisuudessa vasta vakuutusoikeuteen ja selittivät kiistatta syy-seuraussuhteen olemassaolon), ei ylempien asteiden tarvitse enää huomioida niitä eikä perustella niitä päätöksiinsä. Olin siis vasta vakuutusoikeuteen saanut lopullisten tutkimustulosten perusteet. TEO:n , Terveydenhuolloin oikeusturvakeskus, väite juristinsa kautta siis on totta. Puhelinnauhoite: Mikäli alemmat oikeusasteet ovat jo antaneet hylkäävän päätöksen, on heidän noudatettava samaa asialinjaa, tai on heillä....

Kummajaisuudet jatkuvat. Kun EIT:ssä on edennyt niin pitkälle, että asia on menossa viimeiseen konventtiin,(tähän asti olin itse hoitanut asiaani), tulee kirje, missä esitetään: mikäli haluatte asianne etenevän ylempään oikeusasteeseen, on teidän toimitettava asianajajan valtakirja ja oikeusaputoimistosta varallisuusselvitys EIT:lle, niin tein. Sen mukaan jollekin muulle kuin minulle olisi jäänyt suurin osa maksettavaa. Vuosien oikeuskäsittelyt, työkyvyttömänä, olivat syöneet kaiken varallisuuteni,leskenä, yksinhuoltajana hitaasti ja varmasti menetin kaiken sen taloudellisen tuen, mihin työtapaturman uhrille lakivelvoite kuuluu maksaa. Oikeuslaitoksemme piti siitä huolen. Työtapaturma v 1994 - EIT:n hylkypäätös 2006.

Asian edetessä EIT:ssä, 1. valituskirjelmä saa olla suomeksi. Sitten - EIT:ssä asiakirjat muuttuvat erittäin vaikeaksi juristienglanniksi. Asiointi ei enää tapahtunutkaan omalla äidinkielellä. Suomen valtion edustaja lähetti tosin suomeksi 52 kysymystä, mihin oli vastattava, hän oli löytänyt valituksestani näin monta kysymyskohtaa. Juristini lasku vastausten antamiseen ja kirjeiden suomeksi kääntämiseen, 11 sivua, oli palkkio 2300 euroa, eli erittäin halpa siihen työmäärään nähden 30 tuntia.

Ja yllätys: EIT suostuu maksamaan vain 700 euroa. Nyt tulee kysymys,kuka maksaa tuon erotuksen 1600 euroa ja se olen minä.

Oikeusministeriö vastasi juristilleni, että he maksavat kulut esim. raiskauksen uhrille, rikoksen uhrille, lapsikaappausasioissa tai muissa erittäin törkeissä tapauksissa. Asiani ei ole sellainen, eivätkä he suostu maksamaan ko. laskua.

Oma ammattiyhdistysetuus: oikeusturvavakuutus ei auta, koska se tulee vain Suomen rajojen sisäpuolella tapahtuviin oikeuskäytäntöihin ja nyt asia oli rajojen ulkopuolella, vaikka olemme EU:ssa. Olisi kuulema otettava ay-neuvotteluissa tämä asia esille, kuka ottaa...Ihalainenko???

Nyt hiljaa kysyn, kuka kusetti minua ja oikein raskaasti. Missä luuraa syyllinen ja tietoinen harhaanjohtaminen? Mikä oli Suomen valtion edustajan rooli kääntää törkeä oikeusmurha vielä törkeämmäksi EIT:n siunauksella. Miksi oli otettava juristi, miksi laskua ei maksetakaan esitetyn varallisuusselvityksen pohjalta?

Loppukaneetti: EIT:n suomalainen juristi Matti Pellonpää, tulee kai KHO:n presidentiksi, on ollut yhtenä osallisena asiassani. Hänen kirjoittamaansa kirjaa, oppikirja oikeustieteellisessä, siteerasin aina sivunumeroa myöten EIT:lle, miten minulla on perustuslaillinen oikeus saada itseni ja asiani suulliseen kuulemiseen jossakin oikeusistuimessa Suomessa, ja sitä en ole saanut. Siis, kirjoita oppikirja näin, mutta toteuta käytännössä sitä toisin. Kenelle voin valittaa, vai laitanko ison rovion pihalle ja kohta nuo 12 vuotta ovat savuna ilmassa. Amen, suomalainen oikeusmurha niitattiin viimeistä piirua myöten.

Mutta - Suomi on todella puheenjohtajamaa ensi kesänä. Miten saankaan tiedon eri EU-maille, tällainen kusetusmaa tämä valtio on oikeusmaana.

Eräs perustuslakivaliokunnan kansanedustajan kommentit olivat niin röykeitä, tyhmiä ja ylimielisä, että tekee mieli antaa hänen nimensä julki ja teksti, miten hän perusteli tämän oikeutetuksi??? Ja minä kun luulin olevani viisas, oikeudenmukainen, asiallinen ja vaikka mitä. Laittaakohan vakuutusyhtiö poliisikuunteluun minut nyt, olen uhka tämän valtion oikeuslaitokselle ja virkamieslaitokselle.

Loppuseuraus: maamme juristit ovat tulleet haluttomiksi ottamaan kansalaisen oikeusasiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, koska on vaikeuksia saada kulut pois, asiakkaat ovat reilusti p-aukisia asiakkaita, miksi miksi ja vielä kerran, maamme päättäjät kohtelevat meitä näin, me annamme työtä hyväpalkkaisille virkamiehille pilvin piemin.

Lue lisää

kansanedustajan vastaus kysymykseeni, siis yksi vastaus
Ottakaahan selvää, näin eräs puolueen puheenjohtaja vastasi 28.2.2006

Kiitos viestistänne. Jaatte huolenne useiden muiden, myös kansanedustajien
kanssa.

Asiantuntijalääkärien tehtävänä on varmistaa, että eläkelaitosten
päätöksissä toteutuu myös lääketieteellisesti arvostellen tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus. Lääkärit eivät tee päätöksiä yksin ja lääketieteelinen
lausuma on vain osa päätöstä. Kieltämättä useiden esimerkkitapausten
perusteella herää kuitenkin kysymys, onko lääkäri tehnyt päätöksen
taloudellisin vai lääketieteellisin perustein. Muutoksenhakulautakuntien
itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta on myös pyritty korostamaan lakia
muuttamalla, mutta edelleen asia vaatii toimenpiteitä.

Toitte viestissänne esiin, ettei kansanedustajien kirjallisilla kysymyksillä
ole mitään vaikutusta. Aivan näin ei asian laita ole, mutta tosiasia on,
että hallituspuolueiden ulkopuolelta on erittäin vaikea saada aikaan
tarpeellisia muutoksia lainsäädäntöön.

Lisätietoa hallituksen näkemyksestä asiaan löydätte ministeri Mönkäreen
vastauksesta Rauno Kettusen kirjalliseen kysymykseen KK 649/2005
vakuutuslääkäreiden puolueettomuudesta eduskunnan sivuilta.

Ystävällisin terveisin xxxxx

täynnä ???????? kirjoitti:

kansanedustajan vastaus kysymykseeni, siis yksi vastaus
Ottakaahan selvää, näin eräs puolueen puheenjohtaja vastasi 28.2.2006

Kiitos viestistänne. Jaatte huolenne useiden muiden, myös kansanedustajien
kanssa.

Asiantuntijalääkärien tehtävänä on varmistaa, että eläkelaitosten
päätöksissä toteutuu myös lääketieteellisesti arvostellen tasapuolisuus ja
oikeudenmukaisuus. Lääkärit eivät tee päätöksiä yksin ja lääketieteelinen
lausuma on vain osa päätöstä. Kieltämättä useiden esimerkkitapausten
perusteella herää kuitenkin kysymys, onko lääkäri tehnyt päätöksen
taloudellisin vai lääketieteellisin perustein. Muutoksenhakulautakuntien
itsenäistä asemaa ja riippumattomuutta on myös pyritty korostamaan lakia
muuttamalla, mutta edelleen asia vaatii toimenpiteitä.

Toitte viestissänne esiin, ettei kansanedustajien kirjallisilla kysymyksillä
ole mitään vaikutusta. Aivan näin ei asian laita ole, mutta tosiasia on,
että hallituspuolueiden ulkopuolelta on erittäin vaikea saada aikaan
tarpeellisia muutoksia lainsäädäntöön.

Lisätietoa hallituksen näkemyksestä asiaan löydätte ministeri Mönkäreen
vastauksesta Rauno Kettusen kirjalliseen kysymykseen KK 649/2005
vakuutuslääkäreiden puolueettomuudesta eduskunnan sivuilta.

Ystävällisin terveisin xxxxx

Lue lisää

Ei sille mitään mahda HE 47/2005
Laithan säädetään Suomessa ns. voileipätekniikalla (smörbrödteknik på svenska), jossa presidentti on mukana hallituksen esityksen mukaisen lainkäsittelyn alku- ja loppuvaiheissa.

1. Alussa hallituksen esitykset eduskunnalle antaa tasavallan presidentti:

”Tasavallan presidentti antaa eduskunnalle hallituksen esitykset. Presidentti päättää hallituksen esitysten antamisesta valtioneuvoston istunnossa ns. presidentin esittelyssä sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Presidentin esittely pidetään yleensä perjantaisin. Ennen presidentin esittelyä valtioneuvosto yleisistunnossaan hyväksyy osaltaan hallituksen esitykset ministeriön virkamiehen esittelystä. Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin eli päivää ennen presidentin esittelyä.”

2. Lopussa eduskunnan päätös toimitetaan valtioneuvoston kautta presidentille tiedoksi:

”Eduskunnan hyväksymät lait vahvistaa tasavallan presidentti. Lain vahvistamisesta on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Aika lasketaan siitä, kun eduskunnan vastaus on kirjattu valtioneuvostossa vastaanotetuksi. Jos presidentti ei vahvista lakia, se palautuu takaisin eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Vahvistamatta jätetty laki käsitellään valiokunnan mietinnön pohjalta yhdessä käsittelyssä. Jos eduskunta tällöin hyväksyy lain uudelleen, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta hylkää lain, se raukeaa.”

HE 47/2005 yhteydessä on paljon puhuttu siitä, että tutkintapyynnön kohteena olevia selviä perustuslain vastaisia mokia mm. tapaturmalaissa ei olisi voitu presidentin voimin estää.

Kuitenkin Helsingin Sanomissa 29.1.06 kerrottiin, että Ahvenanmaalla yksi presidentti Halosen teko muistetaan ylitse kaikkien muiden presidenttien tekojen. Hän pysäytti toimillaan eduskunnan säätämän arpajaislain, joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa: sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.

Halonen on ensimmäinen presidentti, joka on puolustanut maakunnan itsehallintoa Suomen eduskuntaa vastaan. "Timo Soini oli tietysti aivan mahdoton, mutta kaikki muut olivat ihan hyviä presidenttiehdokkaita", Jansson selittää. "Tarjaan meillä on kuitenkin suhde."

Entinen mm. sosiaali- ja terveysministeri, oikeusministeri tajusi varmasti minkälaiseen lakiin antoi allekirjoituksellaan hyväksymisensä. Suomalaisten ihmisoikeuksien puolustaja? Eriarvoisuuden poistaja?

Toivottavasti molempien presidentinvaalien loppuvaiheen ehdokkaiden kampanjatoimistot avaavat ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kampanjoidensa rahoittajat sille tasolle mistä täällä aiemmin jo puhuttiin.

på svenska kirjoitti:

Ei sille mitään mahda HE 47/2005
Laithan säädetään Suomessa ns. voileipätekniikalla (smörbrödteknik på svenska), jossa presidentti on mukana hallituksen esityksen mukaisen lainkäsittelyn alku- ja loppuvaiheissa.

1. Alussa hallituksen esitykset eduskunnalle antaa tasavallan presidentti:

”Tasavallan presidentti antaa eduskunnalle hallituksen esitykset. Presidentti päättää hallituksen esitysten antamisesta valtioneuvoston istunnossa ns. presidentin esittelyssä sen ministerin esittelystä, jonka toimialaan asia kuuluu. Presidentin esittely pidetään yleensä perjantaisin. Ennen presidentin esittelyä valtioneuvosto yleisistunnossaan hyväksyy osaltaan hallituksen esitykset ministeriön virkamiehen esittelystä. Valtioneuvoston yleisistunto pidetään yleensä torstaisin eli päivää ennen presidentin esittelyä.”

2. Lopussa eduskunnan päätös toimitetaan valtioneuvoston kautta presidentille tiedoksi:

”Eduskunnan hyväksymät lait vahvistaa tasavallan presidentti. Lain vahvistamisesta on päätettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun laki on toimitettu vahvistettavaksi. Aika lasketaan siitä, kun eduskunnan vastaus on kirjattu valtioneuvostossa vastaanotetuksi. Jos presidentti ei vahvista lakia, se palautuu takaisin eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Vahvistamatta jätetty laki käsitellään valiokunnan mietinnön pohjalta yhdessä käsittelyssä. Jos eduskunta tällöin hyväksyy lain uudelleen, se tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta. Jos eduskunta hylkää lain, se raukeaa.”

HE 47/2005 yhteydessä on paljon puhuttu siitä, että tutkintapyynnön kohteena olevia selviä perustuslain vastaisia mokia mm. tapaturmalaissa ei olisi voitu presidentin voimin estää.

Kuitenkin Helsingin Sanomissa 29.1.06 kerrottiin, että Ahvenanmaalla yksi presidentti Halosen teko muistetaan ylitse kaikkien muiden presidenttien tekojen. Hän pysäytti toimillaan eduskunnan säätämän arpajaislain, joka olisi rajoittanut ahvenanmaalaisen peliyhtiön PAF:n toimintaa. Ahvenanmaalla PAF on yhtä tärkeä kuin Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys muualla Suomessa: sen tuloilla rahoitetaan maakuntamuseota, urheilua ja sosiaalitointa.

Halonen on ensimmäinen presidentti, joka on puolustanut maakunnan itsehallintoa Suomen eduskuntaa vastaan. "Timo Soini oli tietysti aivan mahdoton, mutta kaikki muut olivat ihan hyviä presidenttiehdokkaita", Jansson selittää. "Tarjaan meillä on kuitenkin suhde."

Entinen mm. sosiaali- ja terveysministeri, oikeusministeri tajusi varmasti minkälaiseen lakiin antoi allekirjoituksellaan hyväksymisensä. Suomalaisten ihmisoikeuksien puolustaja? Eriarvoisuuden poistaja?

Toivottavasti molempien presidentinvaalien loppuvaiheen ehdokkaiden kampanjatoimistot avaavat ensimmäistä kertaa Suomen historiassa kampanjoidensa rahoittajat sille tasolle mistä täällä aiemmin jo puhuttiin.

Lue lisää

Niidenkansanedustajien nimiä, jotka olivat ratkaisijan roolissa päättämässä valiokunnassa HE47/2005. Ottakaa nimet talteen, vaalit lähestyy.

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 2005.

pj. Valto Koski /sd
jäs. Sirpa Asko-Seljavaara /kok
Anneli Kiljunen /sd
Marjaana Koskinen /sd
Pehr Löv /r
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Leena Rauhala /kd
Juha Rehula /kesk
Paula Risikko /kok
Arto Seppälä /sd
Osmo Soininvaara /vihr
Tapani Tölli /kesk
Raija Vahasalo /kok
Erkki Virtanen /vas
Tuula Väätäinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Harri Sintonen

Muita käsittelyvaiheita en osannut kaivaa tähän asiaan esille. Mielenkiintoista olisi myös päästä näkemään asiaa koskevat valiokunnan kaikki pöytäkirjat…

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaanhan kuuluvat seuraavat kansanedustajat, joten seuraavasta listauksesta voit tehdä ristiintarkistuksen oman kansanedustajasi kohdalla. Lopussa oleva aika kertoo käsittääkseni mistä ajankohdasta lähtien kansanedustaja on istunut yhtäjaksoisesti eduskunnassa. Tarkemmat henkilö- ja yhteystiedot löytyvät eduskunnan sivustolta.

Jäsenet:

Puheenjohtaja: Koski, Valto /sd 06.05.2003 -
Varapuheenjohtaja: Akaan-Penttilä, Eero /kok 02.04.2003 -

Muut jäsenet:
Asko-Seljavaara, Sirpa /kok 02.04.2003 -
Kiljunen, Anneli /sd 02.04.2003 -
Koskinen, Marjaana /sd 07.04.1999 -
Löv, Pehr /r 29.04.2003 -
Moilanen-Savolainen, Riikka /kesk 02.04.2003 -
Paloniemi, Aila /kesk 02.04.2003 -
Rauhala, Leena /kd 02.04.2003 -
Rehula, Juha /kesk 20.11.1996 –
Risikko, Paula /kok 02.04.2003 -
Seppälä, Arto /sd 29.04.2003 -
Soininvaara, Osmo /vihr 17.06.2003 -
Tölli, Tapani /kesk 02.04.2003 -
Vahasalo, Raija /kok 07.04.1999 -
Virtanen, Erkki /vas 02.04.2003 -
Väätäinen, Tuula /sd 02.04.2003 -

Varajäsenet:
Anttila, Ulla /vihr 28.09.2004 -
Biaudet, Eva /r 29.04.2003 -
Huotari, Anne /vas 07.04.1999 -
Karhu, Saara /sd 03.04.2001 -
Peltokorpi, Terhi /kesk 09.09.2004 -
Perho, Maija /kok 29.04.2003 -
Sarkomaa, Sari /kok 02.04.2003 -
Taiveaho, Satu /sd 02.04.2003 -
Ylä-Mononen, Jaana /kesk 02.04.2003 -

Surffauksen tuloksia - taustatietoa
Osa heistä lienee tai ollut virkansa puolesta jäseninä Valtakunnallisessa terveydenhuollon eettisessä neuvottelukunnassa (ETENE), joka kokouksessaan STM:n tiloissa 9.12.2004 käsitteli kohta 6 mukaan: Lääkärin eettisiä valintoja. Lääkärikunnalle vuosittain tehtävää tutkimusta esitteli tuolloin Suomen Lääkäriliiton koulutus- ja kehitysjohtaja Hannu Halila.

Vakuutuslääkäreistä en löytänyt pöytäkirjasta mainintaa. Sen voisi varmasti nostaa esille omaksi osakseen ko. tutkimusta. Eettisen, avoimuuden ja puolueettomuuden nimissä. Ainakin tiedoksi kansanedustajille. Varsinkin, kun yli 10 vuoden ajan yksi ongelma ko. alueessa on ollut se, että hoitavat lääkärit eivät ymmärrä edelleenkään vakuutuslääketiedettä ja sen tulkintoja.!! Entiset sosiaali- ja terveysministerit Sinikka Mönkäre ja Maija Perho ovat sen usein omissa hallitukselle tehdyissä kirjallisten kysymysten vastauksissaan eduskunnalle esille tuoneet. Vuosina 1996-2005.

selityksen velkaa kirjoitti:

Surffauksen tuloksia - taustatietoa
Osa heistä lienee tai ollut virkansa puolesta jäseninä Valtakunnallisessa terveydenhuollon eettisessä neuvottelukunnassa (ETENE), joka kokouksessaan STM:n tiloissa 9.12.2004 käsitteli kohta 6 mukaan: Lääkärin eettisiä valintoja. Lääkärikunnalle vuosittain tehtävää tutkimusta esitteli tuolloin Suomen Lääkäriliiton koulutus- ja kehitysjohtaja Hannu Halila.

Vakuutuslääkäreistä en löytänyt pöytäkirjasta mainintaa. Sen voisi varmasti nostaa esille omaksi osakseen ko. tutkimusta. Eettisen, avoimuuden ja puolueettomuuden nimissä. Ainakin tiedoksi kansanedustajille. Varsinkin, kun yli 10 vuoden ajan yksi ongelma ko. alueessa on ollut se, että hoitavat lääkärit eivät ymmärrä edelleenkään vakuutuslääketiedettä ja sen tulkintoja.!! Entiset sosiaali- ja terveysministerit Sinikka Mönkäre ja Maija Perho ovat sen usein omissa hallitukselle tehdyissä kirjallisten kysymysten vastauksissaan eduskunnalle esille tuoneet. Vuosina 1996-2005.

Lue lisää

Vastauksessaan
johonkin kyselyyn Mönkäre aikanaan selitti asiaa, että vakuutuslääkärit toimivat niin, että potilaat ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa (tässä vapaasti asia ilmaistuna). Tarkoitti tietenkin sitä, että suurin osa saa kielteisen päätöksen, siis tasa-arvoa sekin.

ministerin suulla kirjoitti:

Vastauksessaan
johonkin kyselyyn Mönkäre aikanaan selitti asiaa, että vakuutuslääkärit toimivat niin, että potilaat ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa (tässä vapaasti asia ilmaistuna). Tarkoitti tietenkin sitä, että suurin osa saa kielteisen päätöksen, siis tasa-arvoa sekin.

Lue lisää

Yli 10 vuotta on mielestäni liian pitkä aika samojen tiedossa olevien ja usein toistuvien ongelmien ratkaisuun.
Ehdotan, että kesälomien jälkeen varataan kaksi viikkoa eduskunnan elokuun aikataulusta vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkärijärjestelmän kipupisteiden paikallistamiseen sekä korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseen.
Tämä nykyään vallalla oleva ns. maan vakiintunut käytäntö on mielestäni tuhoon tuomittu. Se peittää allensa ne monet hyvät elementit sosiaalivakuutusten lainsäädännössä ja maan vakiintuneessa käytännössä, jotka tarjoavat työelämässä kiinni oleville mahdollisuuden pitää työkykyään yllä. Nuo hyvät elementit pitäisi mielestäni vain saada entistä paremmin työtä tekevän väestön ja työnantajien tietoisuuteen.
Tämä koko kansaa yhdistävä tuuletussavotta hoidetaan sillä tavalla, että istuntosaliin hallituksen paikalle istutetaan vuorollaan työeläkeyhtiöiden ja vahinkovakuutusyhtiöiden ylilääkärit sekä johtavat vakuutuslakimiehet. Erityistuomioistuimien vastaavia ollenkaan unohtamatta.
Tilaisuus televisioitaisiin, radioitaisiin koko maahan sekä tallennettaisiin DVD - muotoon myyntiä varten. Tosi – tv:tä aidommillaan. Keskustelujen tekstit tuotettaisiin pienellä viiveellä koko kansan saataville myös internetiin.
Vastaajille osoitetut kirjalliset kysymykset tulisi osoittaa oman alueen kansanedustajille kesälomien aikana. Kysymykset laitettaisiin sitten puhtaaksi kirjoitettuina näkyviin internetiin, josta koko kansa voisi käydä äänestämässä omat suosikkinsa. Kysymyksistä 200 eniten ääniä saanutta valittaisiin tehoviikon 1. työjärjestykseksi.
Eikä tässä kuitenkaan kaikki.
Myös työeläke – ja vahinkovakuutusyhtiöillä, erityistuomioistuimilla olisi mahdollisuus laittaa aiheesta oma kysymyssettinsä nettiin eduskuntaa, hoitavaa lääkärikuntaa ja asiakkaitaan varten. Suomen kansa voisi sitten valita sieltäkin omat 200 eniten ääntä saanutta kysymystä tehoviikon 2. työjärjestykseksi.
Etusija yleisölehterille olisi niillä todellisilla henkilöillä, joiden kysymyksiä tämän tuulettavan totuuskomission istunnoissa käsiteltäisiin. Eli julkinen esiintyminen tapahtuisi kaikilla omalla nimellä ja pärstäkertoimella. Tultaisiin siten molemmin puolin tutuiksi ja saataisiin ongelmat ratkaistua.
Vastaamatta jääneisiin kysymyksiin annetaan vastaukset eduskunnan internet-sivuston kautta vuoden 2006 loppuun mennessä.

uudet tuulet kirjoitti:

Yli 10 vuotta on mielestäni liian pitkä aika samojen tiedossa olevien ja usein toistuvien ongelmien ratkaisuun.
Ehdotan, että kesälomien jälkeen varataan kaksi viikkoa eduskunnan elokuun aikataulusta vakuutuslääketieteen ja vakuutuslääkärijärjestelmän kipupisteiden paikallistamiseen sekä korjaavien toimenpiteiden käynnistämiseen.
Tämä nykyään vallalla oleva ns. maan vakiintunut käytäntö on mielestäni tuhoon tuomittu. Se peittää allensa ne monet hyvät elementit sosiaalivakuutusten lainsäädännössä ja maan vakiintuneessa käytännössä, jotka tarjoavat työelämässä kiinni oleville mahdollisuuden pitää työkykyään yllä. Nuo hyvät elementit pitäisi mielestäni vain saada entistä paremmin työtä tekevän väestön ja työnantajien tietoisuuteen.
Tämä koko kansaa yhdistävä tuuletussavotta hoidetaan sillä tavalla, että istuntosaliin hallituksen paikalle istutetaan vuorollaan työeläkeyhtiöiden ja vahinkovakuutusyhtiöiden ylilääkärit sekä johtavat vakuutuslakimiehet. Erityistuomioistuimien vastaavia ollenkaan unohtamatta.
Tilaisuus televisioitaisiin, radioitaisiin koko maahan sekä tallennettaisiin DVD - muotoon myyntiä varten. Tosi – tv:tä aidommillaan. Keskustelujen tekstit tuotettaisiin pienellä viiveellä koko kansan saataville myös internetiin.
Vastaajille osoitetut kirjalliset kysymykset tulisi osoittaa oman alueen kansanedustajille kesälomien aikana. Kysymykset laitettaisiin sitten puhtaaksi kirjoitettuina näkyviin internetiin, josta koko kansa voisi käydä äänestämässä omat suosikkinsa. Kysymyksistä 200 eniten ääniä saanutta valittaisiin tehoviikon 1. työjärjestykseksi.
Eikä tässä kuitenkaan kaikki.
Myös työeläke – ja vahinkovakuutusyhtiöillä, erityistuomioistuimilla olisi mahdollisuus laittaa aiheesta oma kysymyssettinsä nettiin eduskuntaa, hoitavaa lääkärikuntaa ja asiakkaitaan varten. Suomen kansa voisi sitten valita sieltäkin omat 200 eniten ääntä saanutta kysymystä tehoviikon 2. työjärjestykseksi.
Etusija yleisölehterille olisi niillä todellisilla henkilöillä, joiden kysymyksiä tämän tuulettavan totuuskomission istunnoissa käsiteltäisiin. Eli julkinen esiintyminen tapahtuisi kaikilla omalla nimellä ja pärstäkertoimella. Tultaisiin siten molemmin puolin tutuiksi ja saataisiin ongelmat ratkaistua.
Vastaamatta jääneisiin kysymyksiin annetaan vastaukset eduskunnan internet-sivuston kautta vuoden 2006 loppuun mennessä.

Lue lisää

nimien etsintään, keitä he ovat
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

Tapaturmavakuutuslain 30 b §:n (723/2002) mukaan Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL) toimii tapaturma-asiain korvauslautakunta (TAKO).

Tehtävät

Tapaturmavakuutuslain 30 c §:n (723/2002) mukaan tapaturma-asiain korvauslautakunnan tehtävänä on edistää korvaustoimen yhtenäisyyttä antamalla yleisohjeita ja lausuntoja. Vakuutuslaitoksen on ennen tapaturmavakuutuslakiin perustuvan korvausasian ratkaisua pyydettävä päätösehdotuksestaan lautakunnan lausunto, jos

asia sisältää periaatteellisen lääketieteellisen tai oikeudellisen kysymyksen tai
asian käsittely lautakunnassa on muuten tarpeen korvauskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (873/2002) on määrätty tarkemmin ne asiat, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä TAKO:n lausunto. Asiaryhmiä, joista on pyydettävä lausunto, ovat esimerkiksi

tapaturmaeläketapaukset, kun eläkettä on maksettu kuuden kuukauden ajalta, mikäli kysymys ei ole työkyvyn alentuman määräämisestä vahingoittuneelle maksetun palkan perusteella tai eläkkeen maksamisesta ammatillisen kuntoutuksen ajalta tai
haittarahan perusteena olevan haittaluokan määrääminen, kun vamman tai sairauden haittaluokka on 8 tai sitä suurempi tai
yli vuoden pituisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen tai epääminen tai
vuosityöansiotapaukset, joissa vahingoittuneen ansiot ovat vaihdelleet sairauden, työttömyyden tai muun syyn vuoksi taikka kysymys on tapaturmavakuutuslain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun nuoren henkilön vuosityöansiosta. Lisäksi edellytetään, että tapaturma tai ammattitauti johtaa todennäköisesti ammatilliseen kuntoutukseen tai tapaturmaeläkkeen maksamiseen kuutta kuukautta pidemmältä ajalta.
Vakuutuslaitoksella on oikeus pyytää lausunto muustakin kuin em. asetuksessa tarkoitetusta korvauspäätösehdotuksesta.

TAKO:n antama lausunto ei ole vakuutuslaitoksia sitova. Annettu lausunto on kuitenkin merkittävä vakuutuslaitoksen päätökseen.

Lautakunta antaa lisäksi TVL:lle lausuntoja tapaturmavakuutuslain vakuuttamisvelvollisuutta koskevissa asioissa. TVL:n on pyydettävä lausunto myös tapaturmavakuutuslain 11 a §:ssä tarkoitetusta lain soveltamista koskevasta asiasta. Myös muutoksenhakuelin voi pyytää TAKO:lta käsiteltävänään olevassa valitusasiassa soveltamiskäytäntöä koskevan lausunnon.

Lisäksi TAKO antaa vakuutuslaitoksille korvauskäytäntöä koskevia yleisohjeita erityisesti silloin, kun lainsäädäntö muuttuu tai kun korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen sitä vaatii.



TAKO:n kokoonpano

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan muodostavat

puheenjohtaja
kolme lakimiesjäsentä
neljä työmarkkinajäsentä
viisi lääkäriasiantuntijaa ja
tarpeellinen määrä varamiehiä,
jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Puheenjohtajaksi määrätään sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Lakimiesjäsenet ja kaksi lääkäriasiantuntijaa määrätään TVL:n ehdotuksesta. Työmarkkinajäsenistä kaksi määrätään työnantajien ja kaksi työntekijöiden sekä toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Lääkäriasiantuntijoista yksi määrätään työnantajien ja yksi työntekijöiden sekä toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.


Tarkempia säännöksiä lautakunnan toiminnasta on annettu valtioneuvoston asetuksessa tapaturma-asiain korvauslautakunnasta (965/2002).

asiat julki kirjoitti:

nimien etsintään, keitä he ovat
TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

Tapaturmavakuutuslain 30 b §:n (723/2002) mukaan Tapaturmavakuutuslaitosten liitossa (TVL) toimii tapaturma-asiain korvauslautakunta (TAKO).

Tehtävät

Tapaturmavakuutuslain 30 c §:n (723/2002) mukaan tapaturma-asiain korvauslautakunnan tehtävänä on edistää korvaustoimen yhtenäisyyttä antamalla yleisohjeita ja lausuntoja. Vakuutuslaitoksen on ennen tapaturmavakuutuslakiin perustuvan korvausasian ratkaisua pyydettävä päätösehdotuksestaan lautakunnan lausunto, jos

asia sisältää periaatteellisen lääketieteellisen tai oikeudellisen kysymyksen tai
asian käsittely lautakunnassa on muuten tarpeen korvauskäytännön yhtenäisyyden edistämiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (873/2002) on määrätty tarkemmin ne asiat, joista vakuutuslaitoksen on pyydettävä TAKO:n lausunto. Asiaryhmiä, joista on pyydettävä lausunto, ovat esimerkiksi

tapaturmaeläketapaukset, kun eläkettä on maksettu kuuden kuukauden ajalta, mikäli kysymys ei ole työkyvyn alentuman määräämisestä vahingoittuneelle maksetun palkan perusteella tai eläkkeen maksamisesta ammatillisen kuntoutuksen ajalta tai
haittarahan perusteena olevan haittaluokan määrääminen, kun vamman tai sairauden haittaluokka on 8 tai sitä suurempi tai
yli vuoden pituisen ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen tai epääminen tai
vuosityöansiotapaukset, joissa vahingoittuneen ansiot ovat vaihdelleet sairauden, työttömyyden tai muun syyn vuoksi taikka kysymys on tapaturmavakuutuslain 28 §:n 3 momentissa tarkoitetun nuoren henkilön vuosityöansiosta. Lisäksi edellytetään, että tapaturma tai ammattitauti johtaa todennäköisesti ammatilliseen kuntoutukseen tai tapaturmaeläkkeen maksamiseen kuutta kuukautta pidemmältä ajalta.
Vakuutuslaitoksella on oikeus pyytää lausunto muustakin kuin em. asetuksessa tarkoitetusta korvauspäätösehdotuksesta.

TAKO:n antama lausunto ei ole vakuutuslaitoksia sitova. Annettu lausunto on kuitenkin merkittävä vakuutuslaitoksen päätökseen.

Lautakunta antaa lisäksi TVL:lle lausuntoja tapaturmavakuutuslain vakuuttamisvelvollisuutta koskevissa asioissa. TVL:n on pyydettävä lausunto myös tapaturmavakuutuslain 11 a §:ssä tarkoitetusta lain soveltamista koskevasta asiasta. Myös muutoksenhakuelin voi pyytää TAKO:lta käsiteltävänään olevassa valitusasiassa soveltamiskäytäntöä koskevan lausunnon.

Lisäksi TAKO antaa vakuutuslaitoksille korvauskäytäntöä koskevia yleisohjeita erityisesti silloin, kun lainsäädäntö muuttuu tai kun korvaustoimen yhtenäisyyden edistäminen sitä vaatii.



TAKO:n kokoonpano

Tapaturma-asiain korvauslautakunnan muodostavat

puheenjohtaja
kolme lakimiesjäsentä
neljä työmarkkinajäsentä
viisi lääkäriasiantuntijaa ja
tarpeellinen määrä varamiehiä,
jotka sosiaali- ja terveysministeriö määrää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Puheenjohtajaksi määrätään sosiaali- ja terveysministeriön edustaja. Lakimiesjäsenet ja kaksi lääkäriasiantuntijaa määrätään TVL:n ehdotuksesta. Työmarkkinajäsenistä kaksi määrätään työnantajien ja kaksi työntekijöiden sekä toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Lääkäriasiantuntijoista yksi määrätään työnantajien ja yksi työntekijöiden sekä toimihenkilöiden keskeisimpien keskusjärjestöjen ehdotuksesta.


Tarkempia säännöksiä lautakunnan toiminnasta on annettu valtioneuvoston asetuksessa tapaturma-asiain korvauslautakunnasta (965/2002).

Lue lisää

On ollut puhetta täällä, että entinen tapaturmalautakunta eli uusi nimi on tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (mihin vakuutusyhtiön hylkypäätöksen jälkeen työtapaturmissa vahingoittunut valittaa seuraavaksi) ja vakuutusyhtiö joutuvat tai tekevät kyselyjä tapaturmavakuutuslaitosten liitolta, ennenkuin tekevät hylkäävän päätöksen, tutkitaan googlen kautta sitä mahdollisesta ristiinkytkeytymisestä. Löytyikö nyt se viimeinen niitti, millä todistamme, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, entinen tapaturmalautakunta, ei voi olla puolueeton elin. Alkaako jo selvitä?

Vakuutusyhtiöt tekevät siis kyselyn tapaturmavakuutuslaitosten liitolle ja jos saavat hyväksynnän,eli vammautuneelle hylkypäätös, sitä päätöstä ei muuteta, ei millään keinoin maassamme. Tässä kokoonpanossa näyttää siis ilmenevän ristiinkytekytymistä, mikäli nimet oikein ymmärretään. Ja koska ja jos tapaturmavakuutuslaitosten liitto on antanut hyväksymisensä hylkypäätökseen, se seuraa koko oikeusprosessin ajan, tulkoon lisämateriaalia vaikka miten jatkossa vaikka vakuutusoikeuteen jne. Näistä asioista ei saa vammautunut minkäänlaista selvitystä, asiat puidaan kuin piilossa.

Sitten tulee
Tapaturma-asiain korvauslautakunta. Jos vammautuneen yritys ei esim. ole vakuuttanut työntekijäänsä jne, korvauksia hetaan täältä.

Perustiedot
Taustatiedot
Tilanne
Asiakirjat
Julkaisut
Henkilöt

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t)


Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Hannula, Jaakko hallitussihteeri - Puheenjohtaja

Lakimiesjäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Lehtinen, Arja oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laurila, Sirkka oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laakso, Niina oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Toivonen, Ilpo oikeustieteen kandidaatti

Varajäsen
Terhemaa, Kirsi oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Sern, Henrika oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Lääkäriasiantuntijat
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Björkenheim, Jan-Magnus asiantuntijalääkäri
Jäsen
Rahkonen, Esa asiantuntijalääkäri, Pohjola Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen , Lääkäriliitto - Jäsen
Kaukinen, Kari lääketieteen lisensiaatti Jäsen
Hedengorg, Mikael asiantuntijalääkäri Varajäsen
Torstila, Ilkka asiantuntijalääkäri,entinen Pohjola, uusi ?? Varajäsen
Selonen, Reijo johtava asiantuntijalääkäri

Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti

Varajäsen
Öhman, Juha lääk.tiet. ja kir.tohtori, neurokirurgian dosentti Varajäsen


Työnantajia edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Wärn, Riitta varatuomari - Jäsen
Hollmén, Jyrki oikeustieteen kandidaatti - Jäsen
Räsänen, Mikko oikeustieteen kandidaatti

Varajäsen
Åström, Johan oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Koskinen, Timo lakimies Jäsen
Työläjärvi, Riitta terveys- ja sosiaalipoliittinen asiamies

Jäsen
Näätsaari, Sinikka sosiaalipoliittinen sihteeri

Varajäsen
Auvinen, Erkki työympäristöasiantuntija

Varajäsen
Helle, Minna oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

_______________________

Yhteenvetoajatus:

esim. Eteran Juhani Juntunen istuu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa entinen tapaturmalautakunta, niin miten on mahdollista, että kahdella tuolilla istuvana tekee hylkypäätöksen taplassa ja sen jälkeen saman henkilön papereissa hylkäyksen Eterassa. Tämä on totta. Ja tutkikaapa itsekunkin lääkärin erikoistumisala. Lisäksi sieltä löytyy yhteinen ystävämme, arvatkaapa kuka. Löytyy Mönkäreen luottohenkilö, Helsingin kaupungin köyhyystoimikunnassakin, monia lisävirkoja oman palkan lisäksi, nainen vielä.

Kokoonpano
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa entinen tapaturmalautakunta, on päätoiminen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista puolet on työnantaja- ja puolet työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitettyjä jäseniä. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa on kolme maatalousyrittäjäjäsentä. Valtioneuvosto nimittää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.


Luettelo jäsenistä:

Puheenjohtaja:

Oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola varamiehenään
Varatuomari Mikko Hurmalainen

Varapuheenjohtajat:

Oikeustieteen kandidaatti Tuulikki Haikarainen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Pia Jokinen
Varatuomari Pauli Ståhlberg varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Matti Salmenperä

Lakimiesjäsenet:

Varatuomari Irene Luukkonen varamiehenään
Varatuomari Katriina Alaviuhkola
Varatuomari Erkki Rajaniemi varamiehenään
Varatuomari Tarja Kröger
Varatuomari Tuula Laurila varamiehenään
Varatuomari Pekka Humalto

Lääkärijäsenet:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Pihlajamäki varamiehenään
Apulaisylilääkäri Jari Peltonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Ole Mikael Böstman varamiehenään
Ylilääkäri Anna Savela
Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Etera, Juhani Juntunen varamiehenään
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Kurppa

Työnantajajärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Varatuomari Markus Äimälä varamiehenään
Diplomi-insinööri Rauno Toivonen
Varatuomari Mikko Nyyssölä varamiehenään
Varatuomari Pekka Hukkanen
Hallintotieteiden maisteri Vesa Rantahalvari varamiehenään
oikeustieteen lisensiaatti Martti Virtanen

Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Valtiotieteen ylioppilas Mirja Janérus varamiehenään
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Kallinen
Oikeustieteen kandidaatti Jorma Rusanen varamiehenään
Työterveyshoitaja Helinä Sairanen
Oikeustieteen kandidaatti Markku Salomaa varamiehenään
Varatuomari Jaana Meklin

Maatalousyrittäjäjärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho varamiehenään
Agronomi Marjatta Boman
Valtiotieteiden lisensiaatti Kaarina Knuuti varamiehenään
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Simo Tiainen
Varatuomari Helena Ålgars varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Timo Sipilä

nimet esiin kirjoitti:

On ollut puhetta täällä, että entinen tapaturmalautakunta eli uusi nimi on tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta (mihin vakuutusyhtiön hylkypäätöksen jälkeen työtapaturmissa vahingoittunut valittaa seuraavaksi) ja vakuutusyhtiö joutuvat tai tekevät kyselyjä tapaturmavakuutuslaitosten liitolta, ennenkuin tekevät hylkäävän päätöksen, tutkitaan googlen kautta sitä mahdollisesta ristiinkytkeytymisestä. Löytyikö nyt se viimeinen niitti, millä todistamme, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, entinen tapaturmalautakunta, ei voi olla puolueeton elin. Alkaako jo selvitä?

Vakuutusyhtiöt tekevät siis kyselyn tapaturmavakuutuslaitosten liitolle ja jos saavat hyväksynnän,eli vammautuneelle hylkypäätös, sitä päätöstä ei muuteta, ei millään keinoin maassamme. Tässä kokoonpanossa näyttää siis ilmenevän ristiinkytekytymistä, mikäli nimet oikein ymmärretään. Ja koska ja jos tapaturmavakuutuslaitosten liitto on antanut hyväksymisensä hylkypäätökseen, se seuraa koko oikeusprosessin ajan, tulkoon lisämateriaalia vaikka miten jatkossa vaikka vakuutusoikeuteen jne. Näistä asioista ei saa vammautunut minkäänlaista selvitystä, asiat puidaan kuin piilossa.

Sitten tulee
Tapaturma-asiain korvauslautakunta. Jos vammautuneen yritys ei esim. ole vakuuttanut työntekijäänsä jne, korvauksia hetaan täältä.

Perustiedot
Taustatiedot
Tilanne
Asiakirjat
Julkaisut
Henkilöt

Hankkeen henkilöiden kokoonpano / vastuuhenkilö(-t)


Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Hannula, Jaakko hallitussihteeri - Puheenjohtaja

Lakimiesjäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Lehtinen, Arja oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laurila, Sirkka oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Laakso, Niina oikeustieteen kandidaatti Jäsen
Toivonen, Ilpo oikeustieteen kandidaatti

Varajäsen
Terhemaa, Kirsi oikeustieteen kandidaatti Varajäsen
Sern, Henrika oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Lääkäriasiantuntijat
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Björkenheim, Jan-Magnus asiantuntijalääkäri
Jäsen
Rahkonen, Esa asiantuntijalääkäri, Pohjola Jäsen
Juutilainen, Timo lääketieteen , Lääkäriliitto - Jäsen
Kaukinen, Kari lääketieteen lisensiaatti Jäsen
Hedengorg, Mikael asiantuntijalääkäri Varajäsen
Torstila, Ilkka asiantuntijalääkäri,entinen Pohjola, uusi ?? Varajäsen
Selonen, Reijo johtava asiantuntijalääkäri

Varajäsen
Kirvelä, Olli osaston ylilääkäri, dosentti

Varajäsen
Öhman, Juha lääk.tiet. ja kir.tohtori, neurokirurgian dosentti Varajäsen


Työnantajia edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Wärn, Riitta varatuomari - Jäsen
Hollmén, Jyrki oikeustieteen kandidaatti - Jäsen
Räsänen, Mikko oikeustieteen kandidaatti

Varajäsen
Åström, Johan oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

Työntekijöitä ja toimihenkilöitä edustavat työmarkkinajäsenet
Nimi Nimike Työnantaja Rooli
Koskinen, Timo lakimies Jäsen
Työläjärvi, Riitta terveys- ja sosiaalipoliittinen asiamies

Jäsen
Näätsaari, Sinikka sosiaalipoliittinen sihteeri

Varajäsen
Auvinen, Erkki työympäristöasiantuntija

Varajäsen
Helle, Minna oikeustieteen kandidaatti Varajäsen

_______________________

Yhteenvetoajatus:

esim. Eteran Juhani Juntunen istuu tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa entinen tapaturmalautakunta, niin miten on mahdollista, että kahdella tuolilla istuvana tekee hylkypäätöksen taplassa ja sen jälkeen saman henkilön papereissa hylkäyksen Eterassa. Tämä on totta. Ja tutkikaapa itsekunkin lääkärin erikoistumisala. Lisäksi sieltä löytyy yhteinen ystävämme, arvatkaapa kuka. Löytyy Mönkäreen luottohenkilö, Helsingin kaupungin köyhyystoimikunnassakin, monia lisävirkoja oman palkan lisäksi, nainen vielä.

Kokoonpano
Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa entinen tapaturmalautakunta, on päätoiminen puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä, joista puolet on työnantaja- ja puolet työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen ehdotuksen perusteella nimitettyjä jäseniä. Lisäksi muutoksenhakulautakunnassa on kolme maatalousyrittäjäjäsentä. Valtioneuvosto nimittää jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varamiehensä viideksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja jäsenet toimivat tuomarin vastuulla.


Luettelo jäsenistä:

Puheenjohtaja:

Oikeustieteen kandidaatti Hannu Hakkola varamiehenään
Varatuomari Mikko Hurmalainen

Varapuheenjohtajat:

Oikeustieteen kandidaatti Tuulikki Haikarainen varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Pia Jokinen
Varatuomari Pauli Ståhlberg varamiehenään
Oikeustieteen lisensiaatti Matti Salmenperä

Lakimiesjäsenet:

Varatuomari Irene Luukkonen varamiehenään
Varatuomari Katriina Alaviuhkola
Varatuomari Erkki Rajaniemi varamiehenään
Varatuomari Tarja Kröger
Varatuomari Tuula Laurila varamiehenään
Varatuomari Pekka Humalto

Lääkärijäsenet:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Harri Pihlajamäki varamiehenään
Apulaisylilääkäri Jari Peltonen
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Ole Mikael Böstman varamiehenään
Ylilääkäri Anna Savela
Lääketieteen ja kirurgian tohtori, Etera, Juhani Juntunen varamiehenään
Lääketieteen ja kirurgian tohtori Kari Kurppa

Työnantajajärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Varatuomari Markus Äimälä varamiehenään
Diplomi-insinööri Rauno Toivonen
Varatuomari Mikko Nyyssölä varamiehenään
Varatuomari Pekka Hukkanen
Hallintotieteiden maisteri Vesa Rantahalvari varamiehenään
oikeustieteen lisensiaatti Martti Virtanen

Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Valtiotieteen ylioppilas Mirja Janérus varamiehenään
Yhteiskuntatieteiden maisteri Kaija Kallinen
Oikeustieteen kandidaatti Jorma Rusanen varamiehenään
Työterveyshoitaja Helinä Sairanen
Oikeustieteen kandidaatti Markku Salomaa varamiehenään
Varatuomari Jaana Meklin

Maatalousyrittäjäjärjestöjä edustavat työmarkkinajäsenet:

Oikeustieteen kandidaatti Maire Lumiaho varamiehenään
Agronomi Marjatta Boman
Valtiotieteiden lisensiaatti Kaarina Knuuti varamiehenään
Maa- ja metsätaloustieteiden maisteri Simo Tiainen
Varatuomari Helena Ålgars varamiehenään
Oikeustieteen kandidaatti Timo Sipilä

Lue lisää

EU tason juttu jatkossa vai kansallinen kampitus jatkuu?
Käsittääkseni eduskunta ja vastuulliset ministeriöt ovat erittäin hyvin tietoisia vallitsevista ongelmista. Siis kaikista niistä tälläkin sivustolla esiin tulleista ongelmista sekä väärinkäytöksistä, joita vakuutusyhtiölääkärijärjestelmä on aiheuttanut suomalaisille jo vuosikymmenten ajan. Ja kumminkin sosiaalivakuutusten lainsäädäntöä muokataan entistä enemmän vakuutusyhtiöitä suosivaksi. Siinä HE 47/2005 taisi olla vain vakuutusalan koepallo, jonka läpivyörymisen jälkeen eduskuntaan ollaan tuomassa seuraavat oikeusturvan loukkauslait. Pahimmillaan ns. sirkkelilait. Siis vielä tämän kevään aikana.

Kovia kokeneen kansalaisen kolmikantamallin kautta voitaisiin päästä eteenpäin:
1. Pitkään jatkuneet vakuutusyhtiölääkärijärjestelmän ongelmat myönnetään julkisesti ja kattavasti. Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen pystyy konsultoimaan eduskuntaa tässä asiassa tarvittaessa.
2. Pitkään jatkuneet oikeusturvan ongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti ja nopeasti. Mm. ryhmäkannemahdollisuus takautuvasti sosiaalivakuutusalan lainsäädäntöön.
3. Säännöllinen, sanktioitu ja puolueeton valvonta saadaan kaikissa vakuutusalan instansseissa toimintaan vuoden 2006 aikana.

Ihan niin kuin työeläkeasioiden selvitysmies Matti Louekoski on näemmä varovasti tuohon suuntaan ehdottanutkin.

muutostarve kirjoitti:

EU tason juttu jatkossa vai kansallinen kampitus jatkuu?
Käsittääkseni eduskunta ja vastuulliset ministeriöt ovat erittäin hyvin tietoisia vallitsevista ongelmista. Siis kaikista niistä tälläkin sivustolla esiin tulleista ongelmista sekä väärinkäytöksistä, joita vakuutusyhtiölääkärijärjestelmä on aiheuttanut suomalaisille jo vuosikymmenten ajan. Ja kumminkin sosiaalivakuutusten lainsäädäntöä muokataan entistä enemmän vakuutusyhtiöitä suosivaksi. Siinä HE 47/2005 taisi olla vain vakuutusalan koepallo, jonka läpivyörymisen jälkeen eduskuntaan ollaan tuomassa seuraavat oikeusturvan loukkauslait. Pahimmillaan ns. sirkkelilait. Siis vielä tämän kevään aikana.

Kovia kokeneen kansalaisen kolmikantamallin kautta voitaisiin päästä eteenpäin:
1. Pitkään jatkuneet vakuutusyhtiölääkärijärjestelmän ongelmat myönnetään julkisesti ja kattavasti. Entinen oikeusministeri Johannes Koskinen pystyy konsultoimaan eduskuntaa tässä asiassa tarvittaessa.
2. Pitkään jatkuneet oikeusturvan ongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti ja nopeasti. Mm. ryhmäkannemahdollisuus takautuvasti sosiaalivakuutusalan lainsäädäntöön.
3. Säännöllinen, sanktioitu ja puolueeton valvonta saadaan kaikissa vakuutusalan instansseissa toimintaan vuoden 2006 aikana.

Ihan niin kuin työeläkeasioiden selvitysmies Matti Louekoski on näemmä varovasti tuohon suuntaan ehdottanutkin.

Lue lisää

Susi lammasten vaatteissa?
Kansanedustaja Eero Akaan – Penttilä (kok.) kertoi 22.2.06 eduskunnassa kokemuksistaan Ilmarisen asiantuntijalääkärinä työkyvyttömyyseläkkeistä seuraavaa: ”Tavallisin lääketieteellinen ongelma, minkä omassa työssäni aikanani näin, oli se, että lausunnot olivat erittäin ylimalkaisia eikä niiden perusteella voinut asiaa mitenkään päätellä, jolloin vähintään täytyi pyytää lisätietoja tai sitten pelkästään sen takia asia hylätä.

MIELUUMMIN AINA HANKITAAN LISÄTIETOJA JA SELVITELLÄÄN ASIAA SITÄ KAUTTA, JA SIELLÄ ON OMAT MEKANISMINSA, RATKAISULAUTAKUNNAT, ENNEN NÄITÄ OIKEUSPROSESSEJA, JOISSA YRITETÄÄN MONIPUOLISESTI ASIAA SAADA ESILLE.

Asenne on se, että mieluummin hyväksytään kuin hylätään, jos esimerkiksi on rajatapauksesta. Eli tässä se on sanottuna: ratkaisulautakunta pesee vakuutusyhtiön kädet putipuhtaiksi.

Edustaja Laakso, kysymys. "Voittopuolisesti ei ole suinkaan niin enkä ole koskaan kuullut enkä nähnyt missään, että pitäisi ruveta pelkästään negatiivisella ajatuksella näitä asioita lukemaan.” Lainaus loppuu. Tiedot eduskunnan PTK 12/2006.

Tuota isoin kirjaimin kirjoittamaani kohtaa ihmettelen. Itselleni on pukannut ainakin toistaiseksi 100%: n liitepäätöksiä vakuutusoikeutta myöden, jotka ovat jopa vakuutusyhtiön päätöksen sanamuotoja, lauserakenteita ja päätösperusteluja nuollen samanlaisia. Lisäksi mistään ei saa lisätietoja mihin lääketieteelliseen paperilta löydettyyn tosiasiaan hylkääminen perustuu. Tai mihin yksilöityihin asiakirjoihin pelkästään kirjallinen valituskäsittely esimerkiksi Akaan – Penttilän mainitsemissa lautakunnissa tai vakuutusoikeudessa perustuu. On vain erilaisia osapuolten nippuja, joita ei pääse valittajana itse missään vaiheessa näkemään. Ei vaikka erikseen kuinka pyytäisi. Siis siinä muodossa, ennen kuin ne palautetaan esimerkiksi työeläkeyhtiöön.

otteita kirjoitti:

Susi lammasten vaatteissa?
Kansanedustaja Eero Akaan – Penttilä (kok.) kertoi 22.2.06 eduskunnassa kokemuksistaan Ilmarisen asiantuntijalääkärinä työkyvyttömyyseläkkeistä seuraavaa: ”Tavallisin lääketieteellinen ongelma, minkä omassa työssäni aikanani näin, oli se, että lausunnot olivat erittäin ylimalkaisia eikä niiden perusteella voinut asiaa mitenkään päätellä, jolloin vähintään täytyi pyytää lisätietoja tai sitten pelkästään sen takia asia hylätä.

MIELUUMMIN AINA HANKITAAN LISÄTIETOJA JA SELVITELLÄÄN ASIAA SITÄ KAUTTA, JA SIELLÄ ON OMAT MEKANISMINSA, RATKAISULAUTAKUNNAT, ENNEN NÄITÄ OIKEUSPROSESSEJA, JOISSA YRITETÄÄN MONIPUOLISESTI ASIAA SAADA ESILLE.

Asenne on se, että mieluummin hyväksytään kuin hylätään, jos esimerkiksi on rajatapauksesta. Eli tässä se on sanottuna: ratkaisulautakunta pesee vakuutusyhtiön kädet putipuhtaiksi.

Edustaja Laakso, kysymys. "Voittopuolisesti ei ole suinkaan niin enkä ole koskaan kuullut enkä nähnyt missään, että pitäisi ruveta pelkästään negatiivisella ajatuksella näitä asioita lukemaan.” Lainaus loppuu. Tiedot eduskunnan PTK 12/2006.

Tuota isoin kirjaimin kirjoittamaani kohtaa ihmettelen. Itselleni on pukannut ainakin toistaiseksi 100%: n liitepäätöksiä vakuutusoikeutta myöden, jotka ovat jopa vakuutusyhtiön päätöksen sanamuotoja, lauserakenteita ja päätösperusteluja nuollen samanlaisia. Lisäksi mistään ei saa lisätietoja mihin lääketieteelliseen paperilta löydettyyn tosiasiaan hylkääminen perustuu. Tai mihin yksilöityihin asiakirjoihin pelkästään kirjallinen valituskäsittely esimerkiksi Akaan – Penttilän mainitsemissa lautakunnissa tai vakuutusoikeudessa perustuu. On vain erilaisia osapuolten nippuja, joita ei pääse valittajana itse missään vaiheessa näkemään. Ei vaikka erikseen kuinka pyytäisi. Siis siinä muodossa, ennen kuin ne palautetaan esimerkiksi työeläkeyhtiöön.

Lue lisää

Ole Mikael Böstman on tiettävästi ollut ennen 2006 myös Potilasvahinkolautakunnassa.Eikä ole edes eduskunnanoikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa, väärästä lausumasta saanut mitään.

Uusi kokoonpano tässä

Kaivola, Juhani oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari, potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja 1.1.2006 -31.12.2008 Puheenjohtaja

Hujala, Taisto varatuomari, 1.1.2006 -31.12.2008 Varapuheenjohtaja
Österman, Eeva-Maija lakimies, Vakuutusvalvontavirasto 1.1.2006 -31.12.2008 Varapuheenjohtaja
Kaltea, Mariitta ylihoitaja, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Amberla, Synnöve neuvotteleva lakimies, Suomen Kuntaliitto 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Mokka, Risto ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Niinistö, Leena ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Harjula, Ari professori, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Doepel, Marika erikoishammaslääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Ervasti, Helena erikoislääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Färkkilä, Markus dosentti, osastonylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Heikkala, Risto ylilääkäri, Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntainliitto 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Jolkkonen, Ilmo johtava ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Koskelo-Koivisto, Harri varatuomari, Pohjola 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Markkanen, Kirsi THM, työvoimapoliittinen asiamies, Tehy ry 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Partanen, Marja-Liisa hallitusneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Penttinen, Aira ylihoitaja, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Rintala, Esa erikoislääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Salonen, Raimo neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Valtonen, Matti dosentti, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Lahti, Raimo professori, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Kallio, Pentti ortopedian erikoislääkäri, HUS 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Eskuri, Seppo varatuomari, Fennia 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Salo, Päivi hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen

mukaan vaan kirjoitti:

Ole Mikael Böstman on tiettävästi ollut ennen 2006 myös Potilasvahinkolautakunnassa.Eikä ole edes eduskunnanoikeusasiamiehelle tehdyssä kantelussa, väärästä lausumasta saanut mitään.

Uusi kokoonpano tässä

Kaivola, Juhani oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari, potilasvahinkolautakunnan puheenjohtaja 1.1.2006 -31.12.2008 Puheenjohtaja

Hujala, Taisto varatuomari, 1.1.2006 -31.12.2008 Varapuheenjohtaja
Österman, Eeva-Maija lakimies, Vakuutusvalvontavirasto 1.1.2006 -31.12.2008 Varapuheenjohtaja
Kaltea, Mariitta ylihoitaja, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Amberla, Synnöve neuvotteleva lakimies, Suomen Kuntaliitto 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Mokka, Risto ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Niinistö, Leena ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Harjula, Ari professori, 1.1.2006 -31.12.2008 Jäsen
Doepel, Marika erikoishammaslääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Ervasti, Helena erikoislääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Färkkilä, Markus dosentti, osastonylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Heikkala, Risto ylilääkäri, Orimattilan seudun kansanterveystyön kuntainliitto 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Jolkkonen, Ilmo johtava ylilääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Koskelo-Koivisto, Harri varatuomari, Pohjola 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Markkanen, Kirsi THM, työvoimapoliittinen asiamies, Tehy ry 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Partanen, Marja-Liisa hallitusneuvos, Sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Penttinen, Aira ylihoitaja, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Rintala, Esa erikoislääkäri, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Salonen, Raimo neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Valtonen, Matti dosentti, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Lahti, Raimo professori, 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Kallio, Pentti ortopedian erikoislääkäri, HUS 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Eskuri, Seppo varatuomari, Fennia 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen
Salo, Päivi hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö 1.1.2006 -31.12.2008 Varajäsen

Lue lisää

Korvausasian käsittely lautakunnassa
Jos 11 a §:ssä tarkoitettu pyyntö on ilmeisen aiheeton, ratkaisusuositusta tai lausuntoa ei tarvitse antaa. Jos Potilasvakuutuskeskus ei ole käsitellyt pyynnössä tarkoitettua korvausasiaa, potilasvahinkolautakunta voi siirtää asian käsittelyn Potilasvakuutuskeskukselle.

faktatietoa kirjoitti:

Korvausasian käsittely lautakunnassa
Jos 11 a §:ssä tarkoitettu pyyntö on ilmeisen aiheeton, ratkaisusuositusta tai lausuntoa ei tarvitse antaa. Jos Potilasvakuutuskeskus ei ole käsitellyt pyynnössä tarkoitettua korvausasiaa, potilasvahinkolautakunta voi siirtää asian käsittelyn Potilasvakuutuskeskukselle.

Lue lisää

Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Keskuksen jäseniä ovat potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt, jotka myös vakuuttavat yksityisen sektorin.

Joten, taas sama asia toistuu. Jos joku lautakunta katsoo ristiinkytkeytymisen kautta, että korvauksia ei tule, ei tule myöskään vakuutusyhtiöltä, vaikka esim. lääkäri olisi vakuuttanut itsensä mahdollisesti aiheuttamistaan potilasvahingoista.

Näitä potilasvahinkoja leikkauksissa jne sattuu yhä enemmän, vrt ylityöllistetyt kirurgit jne, mutta korvauksia ei tule.

lisää tietoa kirjoitti:

Potilasvakuutuskeskus huolehtii keskitetysti Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta. Keskuksen jäseniä ovat potilasvakuutustoimintaa Suomessa harjoittavat vakuutusyhtiöt, jotka myös vakuuttavat yksityisen sektorin.

Joten, taas sama asia toistuu. Jos joku lautakunta katsoo ristiinkytkeytymisen kautta, että korvauksia ei tule, ei tule myöskään vakuutusyhtiöltä, vaikka esim. lääkäri olisi vakuuttanut itsensä mahdollisesti aiheuttamistaan potilasvahingoista.

Näitä potilasvahinkoja leikkauksissa jne sattuu yhä enemmän, vrt ylityöllistetyt kirurgit jne, mutta korvauksia ei tule.

Lue lisää

Jäsenyhtiöt

Försäkringsaktiebolaget Alandia
Ålandsvägen 31, 22100 MARIEHAMN 018-29 000
http://www.alandiabolagen.com/

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia
Asemamiehenkatu 3, 00017 FENNIA 010 5031
(Helsinki)
http://www.fennia.fi/

If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
Vattuniemenkuja 8 A, 00025 IF 010 515 10
(Helsinki)
http://www.if.fi/

Lähivakuutus Keskinäinen Yhtiö 020 5222 111
Lintuvaarantie 2, 02600 ESPOO
http://www.lahivakuutus.fi/

Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö 03‑62 671
Keinusaarentie 2, 13100 HÄMEENLINNA
http://www.pohjantahti.fi/

Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola
Lapinmäentie 1, 00013 POHJOLA (Helsinki) 010 559 11
http://www.pohjola.fi/



Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
Revontulentie 7, 02010 TAPIOLA (Espoo) 09-4531
http://www.tapiola.fi/

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva
Järvensivuntie 3, 33100 TAMPERE 03‑2313 111
http://www.turva.fi/

Veritas Keskinäinen Vahinkovakuutusyhtiö
Malminkatu 20, 00100 HELSINKI 010 550 20
http://www.veritas.fi/

Ålands Ömsesidiga Försäkringsbolag
Köpmansgatan 6, 22100 MARIEHAMN 018-27 600
http://www.alands-omsesidiga.fi/

ministerin suulla kirjoitti:

Vastauksessaan
johonkin kyselyyn Mönkäre aikanaan selitti asiaa, että vakuutuslääkärit toimivat niin, että potilaat ovat toisiinsa nähden tasa-arvoisessa asemassa (tässä vapaasti asia ilmaistuna). Tarkoitti tietenkin sitä, että suurin osa saa kielteisen päätöksen, siis tasa-arvoa sekin.

Lue lisää

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (SVK) on Suomessa toimivien koti- ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden keskusjärjestö ja yhteistyöelin. Siihen kuuluu 49 jäsenyhtiötä, joista 10 on ulkomaalaista.

SVK:n tehtävänä on edistää tervettä yksityistä vakuutustoimintaa ja jäsenyhtiöidensä toimintaedellytyksiä yhteiskunnassa.

SVK:n tavoitteena on luoda hyvinvointia vakuutuksen keinoin. Siihen keskusliitto pyrkii olemalla luotettu yhteiskunnallinen vaikuttaja. SVK pyrkii omalla työllään varmistamaan, että vakuutuksille on riittävästi tilaa yhteiskunnassa ja vakuutusyhtiöillä suotuisat toimintapuitteet.

Lue lisää keskusliiton tavoitteista vuosille 2003-2007:
Hyvinvointia vakuutuksen keinoin (PDF)

Akaan-Penttilästä vielä
En vähättele lainkaan kuulonhuoltoa yms., Akaan-Penttilä on "kuulosairauksien erikoislääkäri". Nyt on kyse siitä, että hän vakuutuslääkärinä, edustaa pientä aluetta ihmiskehossa, kuuloa, on varmasti vakuutuslääkärinä Ilmarisella hylännyt rasti-ruutuun-menetelmällä paaaaljon hylkyppätöksiä, vaikka on ollut tietämätön esim. neurologisista ongelmista. Onkohan hänellä omaatuntoa?,kun ruksasi hylkypäätöksen ja millaisilla perusteilla, koska eihän hän ole voinut sitä asiantuntijalääkärin ominaisuudessa hylätä, jos vastapuolella on ollut esim. sisätautien ongelma.

Mutta - hänellä on vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja hän on Pohjolan yleislääketieteen erikoislääkärin, vakuutuslääkäri Rahkosta siteeratessani: kaikkien alojen vakuutuslääkäripätevyys. Se siitä.

Kansanedustajat kuuntelevat ihaillen komean,???, lääkärin Akaan-Penttilän selvitystä, miten 80 % hyväksytään vakuutusyhtiöissä. Kukaan ei älyä, ei ole ymmärrystä tai rohkeutta puuttua herran viestiin, että mitä hän tarkoittaa tuolla 80 %:lla. Voi millaisia kansanedustajia meillä on. Voi helvatun helvattu meitä, jotka äänestimme nuo taukit sinne. V. 2004 hylättiin 92,5 % tapaturman saaneiden valitukset. Tuo 80 % on ensimmäisenä vuonna vakuutusyhtiön korvaukset, eikä sillä ole mitään tekemistä vuosi tapaturman jälkeen jääneestä pysyvästä vammasta, työkyvyttömyyteen johtavana.

valiokunnassa kirjoitti:

Akaan-Penttilästä vielä
En vähättele lainkaan kuulonhuoltoa yms., Akaan-Penttilä on "kuulosairauksien erikoislääkäri". Nyt on kyse siitä, että hän vakuutuslääkärinä, edustaa pientä aluetta ihmiskehossa, kuuloa, on varmasti vakuutuslääkärinä Ilmarisella hylännyt rasti-ruutuun-menetelmällä paaaaljon hylkyppätöksiä, vaikka on ollut tietämätön esim. neurologisista ongelmista. Onkohan hänellä omaatuntoa?,kun ruksasi hylkypäätöksen ja millaisilla perusteilla, koska eihän hän ole voinut sitä asiantuntijalääkärin ominaisuudessa hylätä, jos vastapuolella on ollut esim. sisätautien ongelma.

Mutta - hänellä on vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja hän on Pohjolan yleislääketieteen erikoislääkärin, vakuutuslääkäri Rahkosta siteeratessani: kaikkien alojen vakuutuslääkäripätevyys. Se siitä.

Kansanedustajat kuuntelevat ihaillen komean,???, lääkärin Akaan-Penttilän selvitystä, miten 80 % hyväksytään vakuutusyhtiöissä. Kukaan ei älyä, ei ole ymmärrystä tai rohkeutta puuttua herran viestiin, että mitä hän tarkoittaa tuolla 80 %:lla. Voi millaisia kansanedustajia meillä on. Voi helvatun helvattu meitä, jotka äänestimme nuo taukit sinne. V. 2004 hylättiin 92,5 % tapaturman saaneiden valitukset. Tuo 80 % on ensimmäisenä vuonna vakuutusyhtiön korvaukset, eikä sillä ole mitään tekemistä vuosi tapaturman jälkeen jääneestä pysyvästä vammasta, työkyvyttömyyteen johtavana.

Lue lisää

TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA

Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).

Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN 952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu. Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5% (sivu 134).

lue ja mieti kirjoitti:

TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA

Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).

Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN 952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu. Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5% (sivu 134).

Lue lisää

Halosesta kantelu!
Käyttäkää kirjoitusta vapaasti, se on julkaisuvapaa kaikissa medioissa.

VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI

VASTAANOTTAJA: EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES.

TIEDOKSI: KORKEIN OIKEUS, TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA.
VALTAKUNNAN SYYTTÄJÄ.
TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJAT.
TUTKINTAPYYNTÖ

Pyydämme eduskunnan perustuslakivaliokuntaa / oikeusasiamiestä käynnistämään kiireellisesti tutkinnan siitä, onko tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre tai muu asiaa valmistellut henkilö / taho syyllistynyt toimissaan rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn kuten YK:n peruskirjan 30 artiklan huomioimatta jättämiseen seuraavassa asiassa.

Tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt ovat vahvistaneet lain HE 47/2005 eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisessä. Tämä laki on astunut voimaan 1.1.2006. Vakuutusongelmaisten liitto ry katsoo lakimuutoksen olevan YK:n peruskirjan vastainen. Liitto katsoo lakimuutoksen olevan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ”fair trial” periaatteita - ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin minimivaatimuksia vastaan.

JOHDANTO
Ihmiskunnan historiaan kuuluu kansojen ja yksilöiden taistelu epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa vastaan. Tämän taistelun tuloksena ihmisoikeudet ja perusvapaudet tunnustettiin kansainvälisellä tasolla. YK on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ja sen saavutukset ihmisoikeusnormien asettamisessa ovat ainutlaatuisia.
Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista.
Yleiskokous antoi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen kaikkien kansakuntien yhteiseksi ohjeeksi, jotta jokainen yksilö ja yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.
1 artikla Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

7. artikla Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
8 artikla Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia
9 artikla Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
22 artikla Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
25 artikla Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
28 artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
30 artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.   

LAKIMUUTOS PERUSKIRJAA JA IHMISOIKEUKSIA VASTAAN

Vahvistettuaan 1.1.2006 voimaan astuneen lain HE 47/2005 presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat viimeisenkin laillisen perustan oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetuista kansainvälisistä minimivaatimuksista. Nyt vahvistetun lain nojalla on syntynyt kansalaisten oikeusturvalle täysin kestämätön tilanne, jossa edellytetään tuomioistuimen lääkärijäsenellä olevan riidan vahvemman osapuolen, eli vakuutusyhtiöiden tukema ”vakuutuslääketieteellinen” koulutus. Tätä kansan keskuudessa erittäin voimakkaasti ja perustellusti kritisoitua opinalaa ei voi edes opiskella puolueettomana pidetyin tavoin, eli normaalina yliopistokoulutuksena.

Tällaisen lain vahvistamisella presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat Suomen kansalaiselta mahdollisuuden Suomen perustuslain 21. pykälän, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan ja Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen edellyttämän ”fair and public hearing” – periaatteen mukaisen oikeuden puolueettomaan asian käsittelyyn sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työkyvyttömyyden- ja tapaturmaeläkkeiden valitusasiat joissa ratkaistaan kansalaisten oikeus toimeentuloon ja hoitoon usein henkilön koko loppuelämän osalta.

Sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa on Suomelle tullut jo entuudestaan Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomioita mm. päätösten perusteluvelvollisuuden laiminlyönneistä. Langettavista tuomioista huolimatta, mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Vakuutusoikeuden päätökset ovat edelleen täysin vailla mitään tosiasiallisia perusteluita. Tällaista lähtökohtaa vääristää edelleen se, että riidan toisen osapuolen, eli vakuutusyhtiön tuella koulutetun lääkärijäsenen kanta ja perustelut ovat sisällytetty tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.

Tällainen menettely ei ole reilu, ei tasapuolinen, eikä oikeudenmukainen. Menettely on täysi vastakohta kansainvälisesti asetetuille lähtökohdille, jossa ihmisille on taattu oikeus tulla julkisesti kuulluksi riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Nyky-suomessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä edellyttämä ”fair trial” periaate (ei riitä, että ratkaisu on oikea ja puolueeton, sen pitää olla sellaiseksi myös selkeästi ulkopuolisen havaittavissa) ei toteudu.
Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistama laki ei noudata myöskään YK:n peruskirjan vaatimuksia. YK:n peruskirjan artiklan 7 mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Artiklan 8 mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. 9 artikla taas edellyttää, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan.

MUUT LAINKOHDAT

Suomen perustuslain 21 §
Suomen perustuslain 22 §
Suomen perustuslain 113 §
Suomen perustuslain 115 §
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §   


PERUSTELUT TUTKINNALLE

1. Kyseisten hallitusten esitysten mukaan tehdyillä ja 1.1.2006 voimaanastuneilla lainmuutoksilla kirjallisen valitusprosessin toinen osapuoli eli vakuutusyhtiö asettuu täysin ylivertaiseen asemaan, koska ensimmäiseen valitusasteen lautakunnan ja vakuutusoikeuden lääkärijäseneltä vaadittava vakuutuslääketieteen pätevyys on vakuutusyhtiöiden itsensä kehittämä täysin keinotekoinen pätevyysvaatimus. Sen saavuttamista ja ”laatutasoa” ei valvo kukaan puolueeton viranomaistaho.

2. Esimerkiksi työtapaturmaa koskevassa ja käytännössä kokonaan kirjallisessa valitusprosessissa yksittäistä valittajaa vastassa ovat siten ensimmäisen asteen valituslautakunnassa ja vakuutusoikeudessa istuvina lääkärijäseninä toisen vastapuolen eli vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit.

3. Ensimmäisen valitusasteen, mm. 1.1.2006 voimaan astuneessa laissa mainitun (53 § ) tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (entinen tapaturmalautakunta) kaikki vuotuiset toimintakulut maksavat vakuutusyhtiöt. Jo yksin rahoitustausta aiheuttaa sen tosiasian, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla puolueeton ja vakuutuslaitoksista riippumaton muutoksenhakuelin.

4. Vakuutusyhtiön tukemana koulutettu lääkärijäsen vannoo lisäksi ennen virkaan astumista tuomarivalan, jonka jälkeen kaikki lääkärijäsenen puolelta lausuttu on neuvottelusalaisuuden piirissä ja asianomaiselta itseltään saavuttamattomissa. Katsomme lääkärijäsenelle asetetun oikeudenjäsenen aseman aiheuttaman käytännön neuvottelusalaisuuden olevan vain keino salata syyt ja perusteet joilla potilasta tukenut näyttö kumotaan. Liittomme katsoo, että tällaisen asian ratkaisun kannalta erittäin olennaisen lausuman salaaminen kirjallisessa valitusprosessissa on kansainvälisten sopimusten ja myös kansallisen perustuslain vastainen.

Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan tuomarin on pidettävä salassa ne keskinäiset neuvottelut, joita tuomioistuimen jäsenet ennen päätöksen tekoa pitävät. Vakuutusoikeuden lääkärijäsen ulosmittaa käytännössä täysimääräisenä oikeuden vaieta asian tosiasioista mutta muutoin toimii näennäisellä tuomarinvastuulla.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitetusta neuvottelusta, tiedon asiakirjasta saa vain viranomaisen luvalla. Luvan myöntäminen edellyttää sellaisen tarpeen osoittamista, että luvan myöntämistä, ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös, voidaan pitää perusteltuna. Tällaisia lupia ei painavista perusteista huolimatta ole vakuutusoikeus koskaan myöntänyt.

Korkein hallinto-oikeus on 25.6.2001 antamassaan päätöksessä katsonut, että mainitulla säännöksellä on haluttu turvata riippumattoman oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluva neuvottelusalaisuus.

Sillä seikalla, missä asian käsittelyvaiheessa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitettu lausuma on esitetty ei ole merkitystä. Oikeudelle esitetystä näytöstä poikkeava tuomioistuimen päätös painottaa kuitenkin tuomioistuimella olevaa päätöksen perusteluvelvollisuutta. Tämä velvoite ei kuitenkaan toteudu.

Perustelumme kohdassa numero 3 on kerrottu, että jo pelkästään rahoitustaustan takia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla riippumattomaan oikeuslaitokseen rinnastettava muutoksenhakuelin.

5. Vakuutusyhtiöiden ylivertainen asetelma valittajaan nähden korostuu entisestään, kun huomioidaan HE 47/2005 (53 a §) mainittu asia ”Mikäli asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee myös lääkärijäsenen olla läsnä.” Valtaosassa esimerkiksi työtapaturmia koskevissa valitusasioissa asian ratkaiseminen riippuu olennaisesti lääketieteellisestä kysymyksestä.

6. Vakuutuslääketieteeseen perustuvaa loppututkintoa ei ole olemassa nimikkeenä Suomen yliopistojen opinto-ohjelmissa. Eikä vakuutuslääketieteen alueelta löydy tietojemme mukaan yhtään suomalaista tohtori- tai professoritason henkilöä.

Nämä edellä mainitut kohdat mahdollistavat Suomen perustuslain vastaiseksi katsotun ja mielivaltaan pohjautuvan liitepäätösmenettelyn jatkumisen erityistuomioistuimissa.

IHMISOIKEUKSIEN JA OIKEUSTURVAN LOUKKAUKSET

HE 47/2005 (HE155/2003) sisältämät epäkohdat ovat voimaan astuessaan 1.1.2006 sekä esittämiemme perustelujen myötä mielestämme erittäin voimakkaassa ja ilmiselvässä ristiriidassa perustuslain oikeusturvaa ja perusoikeuksia koskevien säännösten kanssa.

1.9. Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
1 luku Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
1 §. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Pykälässä säädettäisiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävästä toimia ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläkeasioissa. Muutoksenhakuasteen nimeksi ehdotetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

2 §. ……………..Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lääkärijäseniä tulisi olla vähintään neljä, sekä vähintään kahden muun jäsenen tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita tai muita, erityisesti työeläkevakuutukseen perehtyneitä henkilöitä…..

53 § Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, vähintään kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä vähintään kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja vähintään kolme maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevaa jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja heillä on henkilökohtaiset varamiehet. Jos puheenjohtaja ennestään on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän toimii puheenjohtajana.

Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta, on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan….. …………..Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.

TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA

Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).

Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN 952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu. Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5% (sivu 134).

YHTEENVETO

Yhteenvetona perusteluillemme toteamme, että oikeudenkäynti ns. erityistuomioistuimissa ei voi olla esille tuomiemme tosiasioiden valossa enää muutoksenhakijalle puolueeton. Laissa vahvistettu toimintatapa on kansainvälisten sopimusten ja lakien sekä maamme oman perustuslain 21. artiklan vastainen.

Odotamme eduskunnan perustuslakivaliokunnalta / oikeusasiamieheltä perustuslain 113. sekä 115 artiklan mukaisia kiireellisiä vireillepanotoimia kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja kohtaan jotka ovat ko. lain valmistelussa ja sen vahvistamisessa syyllistyneet rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn.

Helsingissä 25.1.2006

Vakuutusongelmaisten liitto ry.

Hannu Kukkonen

kantelu kirjoitti:

Halosesta kantelu!
Käyttäkää kirjoitusta vapaasti, se on julkaisuvapaa kaikissa medioissa.

VAKUUTUSONGELMAISTEN LIITTO RY.
MUSTIKKASUONTIE 12 B 00940 HELSINKI

VASTAANOTTAJA: EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA.
EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIES.

TIEDOKSI: KORKEIN OIKEUS, TASAVALLAN PRESIDENTIN KANSLIA.
VALTAKUNNAN SYYTTÄJÄ.
TIEDOTUSVÄLINEIDEN EDUSTAJAT.
TUTKINTAPYYNTÖ

Pyydämme eduskunnan perustuslakivaliokuntaa / oikeusasiamiestä käynnistämään kiireellisesti tutkinnan siitä, onko tasavallan presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre tai muu asiaa valmistellut henkilö / taho syyllistynyt toimissaan rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn kuten YK:n peruskirjan 30 artiklan huomioimatta jättämiseen seuraavassa asiassa.

Tutkintapyynnön kohteena olevat henkilöt ovat vahvistaneet lain HE 47/2005 eduskunnalle toimeentuloturvan muutoksenhakua koskevaksi lainsäädännöksi annetun hallituksen esityksen (HE 155/2003 vp) täydentämisessä. Tämä laki on astunut voimaan 1.1.2006. Vakuutusongelmaisten liitto ry katsoo lakimuutoksen olevan YK:n peruskirjan vastainen. Liitto katsoo lakimuutoksen olevan myös Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen ”fair trial” periaatteita - ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin minimivaatimuksia vastaan.

JOHDANTO
Ihmiskunnan historiaan kuuluu kansojen ja yksilöiden taistelu epäoikeudenmukaisuutta ja riistoa vastaan. Tämän taistelun tuloksena ihmisoikeudet ja perusvapaudet tunnustettiin kansainvälisellä tasolla. YK on tehnyt merkittävää työtä ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi ja sen saavutukset ihmisoikeusnormien asettamisessa ovat ainutlaatuisia.
Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ovat peruskirjassa vahvistaneet uskonsa ihmisten perusoikeuksiin, ihmisyksilön arvoon ja merkitykseen sekä miesten ja naisten yhtäläisiin oikeuksiin ja kun ne ovat ilmaisseet vakaan tahtonsa edistää sosiaalista kehitystä ja parempien elämisen ehtojen aikaansaamista vapaammissa oloissa. Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet edistämään, yhteistoiminnassa Yhdistyneet Kansakunnat järjestön kanssa, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleistä kunnioittamista ja noudattamista.
Yleiskokous antoi Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen kaikkien kansakuntien yhteiseksi ohjeeksi, jotta jokainen yksilö ja yhteiskuntaelin pyrkisi, pitäen alati mielessään tämän julistuksen, valistamalla ja opettamalla edistämään näiden oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista sekä turvaamaan jatkuvin kansallisin ja kansainvälisin toimenpitein niiden yleisen ja tehokkaan tunnustamisen ja noudattamisen sekä itse jäsenvaltioiden kansojen että niiden oikeuspiirissä olevien alueiden kansojen keskuudessa.
1 artikla Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. Mitään erotusta ei myöskään pidä tehdä sen maan tai alueen valtiollisen, hallinnollisen tai kansainvälisen aseman perusteella, johon henkilö kuuluu, olipa tämä alue itsenäinen huoltohallinnossa, itsehallintoa vailla tai täysivaltaisuudeltaan minkä tahansa muun rajoituksen alainen.

7. artikla Kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Kaikilla on oikeus tasavertaiseen suojaan tätä julistusta loukkaavaa syrjintää vastaan sekä kaikkea sellaiseen syrjintään tähtäävää yllytystä vastaan.
8 artikla Jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia
9 artikla Jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan määrättäessä tai häntä vastaan nostettua rikossyytettä selvitettäessä.
22 artikla Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.
25 artikla Jokaisella on oikeus elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin, ravinnon, vaatetuksen, asunnon, lääkintähuollon ja välttämättömän yhteiskunnallisen huollon osalta. Jokaisella on myös oikeus turvaan työttömyyden, sairauden, tapaturman, leskeyden tai vanhuuden sekä muun hänen tahdostaan riippumatta tapahtuneen toimeentulon menetyksen varalta.
28 artikla Jokaisella on oikeus sellaiseen yhteiskunnalliseen ja kansainväliseen järjestykseen, jonka puitteissa tässä julistuksessa esitetyt oikeudet ja velvollisuudet voivat täysin toteutua.
30 artikla Mitään tässä julistuksessa ei saa tulkita niin, että valtio, ryhmä tai yksityinen henkilö voi sen perusteella katsoa oikeudekseen tehdä sellaista, mikä voisi hävittää tässä määriteltyjä oikeuksia ja vapauksia.   

LAKIMUUTOS PERUSKIRJAA JA IHMISOIKEUKSIA VASTAAN

Vahvistettuaan 1.1.2006 voimaan astuneen lain HE 47/2005 presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat viimeisenkin laillisen perustan oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille asetetuista kansainvälisistä minimivaatimuksista. Nyt vahvistetun lain nojalla on syntynyt kansalaisten oikeusturvalle täysin kestämätön tilanne, jossa edellytetään tuomioistuimen lääkärijäsenellä olevan riidan vahvemman osapuolen, eli vakuutusyhtiöiden tukema ”vakuutuslääketieteellinen” koulutus. Tätä kansan keskuudessa erittäin voimakkaasti ja perustellusti kritisoitua opinalaa ei voi edes opiskella puolueettomana pidetyin tavoin, eli normaalina yliopistokoulutuksena.

Tällaisen lain vahvistamisella presidentti Tarja Halonen sekä sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre poistivat Suomen kansalaiselta mahdollisuuden Suomen perustuslain 21. pykälän, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan ja Euroopan ihmisoikeus-tuomioistuimen edellyttämän ”fair and public hearing” – periaatteen mukaisen oikeuden puolueettomaan asian käsittelyyn sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi työkyvyttömyyden- ja tapaturmaeläkkeiden valitusasiat joissa ratkaistaan kansalaisten oikeus toimeentuloon ja hoitoon usein henkilön koko loppuelämän osalta.

Sosiaalioikeuden alaan kuuluvissa ja valtaosin kirjallisesti tapahtuvissa valitusasioissa on Suomelle tullut jo entuudestaan Euroopan ihmisoikeusistuimen tuomioita mm. päätösten perusteluvelvollisuuden laiminlyönneistä. Langettavista tuomioista huolimatta, mikään ei ole muuttunut parempaan suuntaan. Vakuutusoikeuden päätökset ovat edelleen täysin vailla mitään tosiasiallisia perusteluita. Tällaista lähtökohtaa vääristää edelleen se, että riidan toisen osapuolen, eli vakuutusyhtiön tuella koulutetun lääkärijäsenen kanta ja perustelut ovat sisällytetty tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin.

Tällainen menettely ei ole reilu, ei tasapuolinen, eikä oikeudenmukainen. Menettely on täysi vastakohta kansainvälisesti asetetuille lähtökohdille, jossa ihmisille on taattu oikeus tulla julkisesti kuulluksi riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa. Nyky-suomessa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä edellyttämä ”fair trial” periaate (ei riitä, että ratkaisu on oikea ja puolueeton, sen pitää olla sellaiseksi myös selkeästi ulkopuolisen havaittavissa) ei toteudu.
Presidentti Tarja Halosen ja ministeri Sinikka Mönkäreen vahvistama laki ei noudata myöskään YK:n peruskirjan vaatimuksia. YK:n peruskirjan artiklan 7 mukaan kaikki ovat tasavertaisia lain edessä ja oikeutetut erotuksetta yhtäläiseen lain suojaan. Artiklan 8 mukaan jokaisella on oikeus tehokkaaseen hyvitykseen asianomaisessa kansallisessa tuomioistuimessa häneen kohdistuneista teoista, jotka loukkaavat hänelle valtiosäännöllä tai lailla turvattuja perusoikeuksia. 9 artikla taas edellyttää, että jokaisella on täysin tasa-arvoisesti oikeus siihen, että häntä oikeudenmukaisesti ja julkisesti kuullaan riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa hänen oikeuksiaan.

MUUT LAINKOHDAT

Suomen perustuslain 21 §
Suomen perustuslain 22 §
Suomen perustuslain 113 §
Suomen perustuslain 115 §
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §   


PERUSTELUT TUTKINNALLE

1. Kyseisten hallitusten esitysten mukaan tehdyillä ja 1.1.2006 voimaanastuneilla lainmuutoksilla kirjallisen valitusprosessin toinen osapuoli eli vakuutusyhtiö asettuu täysin ylivertaiseen asemaan, koska ensimmäiseen valitusasteen lautakunnan ja vakuutusoikeuden lääkärijäseneltä vaadittava vakuutuslääketieteen pätevyys on vakuutusyhtiöiden itsensä kehittämä täysin keinotekoinen pätevyysvaatimus. Sen saavuttamista ja ”laatutasoa” ei valvo kukaan puolueeton viranomaistaho.

2. Esimerkiksi työtapaturmaa koskevassa ja käytännössä kokonaan kirjallisessa valitusprosessissa yksittäistä valittajaa vastassa ovat siten ensimmäisen asteen valituslautakunnassa ja vakuutusoikeudessa istuvina lääkärijäseninä toisen vastapuolen eli vakuutusyhtiöiden kouluttamat vakuutuslääkärit.

3. Ensimmäisen valitusasteen, mm. 1.1.2006 voimaan astuneessa laissa mainitun (53 § ) tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan (entinen tapaturmalautakunta) kaikki vuotuiset toimintakulut maksavat vakuutusyhtiöt. Jo yksin rahoitustausta aiheuttaa sen tosiasian, että tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla puolueeton ja vakuutuslaitoksista riippumaton muutoksenhakuelin.

4. Vakuutusyhtiön tukemana koulutettu lääkärijäsen vannoo lisäksi ennen virkaan astumista tuomarivalan, jonka jälkeen kaikki lääkärijäsenen puolelta lausuttu on neuvottelusalaisuuden piirissä ja asianomaiselta itseltään saavuttamattomissa. Katsomme lääkärijäsenelle asetetun oikeudenjäsenen aseman aiheuttaman käytännön neuvottelusalaisuuden olevan vain keino salata syyt ja perusteet joilla potilasta tukenut näyttö kumotaan. Liittomme katsoo, että tällaisen asian ratkaisun kannalta erittäin olennaisen lausuman salaaminen kirjallisessa valitusprosessissa on kansainvälisten sopimusten ja myös kansallisen perustuslain vastainen.

Oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:n mukaan tuomarin on pidettävä salassa ne keskinäiset neuvottelut, joita tuomioistuimen jäsenet ennen päätöksen tekoa pitävät. Vakuutusoikeuden lääkärijäsen ulosmittaa käytännössä täysimääräisenä oikeuden vaieta asian tosiasioista mutta muutoin toimii näennäisellä tuomarinvastuulla.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Pykälän 3 momentin mukaan siltä osin kuin asiakirja sisältää tietoja oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitetusta neuvottelusta, tiedon asiakirjasta saa vain viranomaisen luvalla. Luvan myöntäminen edellyttää sellaisen tarpeen osoittamista, että luvan myöntämistä, ottaen huomioon oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7 §:n säännös, voidaan pitää perusteltuna. Tällaisia lupia ei painavista perusteista huolimatta ole vakuutusoikeus koskaan myöntänyt.

Korkein hallinto-oikeus on 25.6.2001 antamassaan päätöksessä katsonut, että mainitulla säännöksellä on haluttu turvata riippumattoman oikeuslaitoksen perusedellytyksiin kuuluva neuvottelusalaisuus.

Sillä seikalla, missä asian käsittelyvaiheessa oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 7§:ssa tarkoitettu lausuma on esitetty ei ole merkitystä. Oikeudelle esitetystä näytöstä poikkeava tuomioistuimen päätös painottaa kuitenkin tuomioistuimella olevaa päätöksen perusteluvelvollisuutta. Tämä velvoite ei kuitenkaan toteudu.

Perustelumme kohdassa numero 3 on kerrottu, että jo pelkästään rahoitustaustan takia tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta ei voi olla riippumattomaan oikeuslaitokseen rinnastettava muutoksenhakuelin.

5. Vakuutusyhtiöiden ylivertainen asetelma valittajaan nähden korostuu entisestään, kun huomioidaan HE 47/2005 (53 a §) mainittu asia ”Mikäli asian ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee myös lääkärijäsenen olla läsnä.” Valtaosassa esimerkiksi työtapaturmia koskevissa valitusasioissa asian ratkaiseminen riippuu olennaisesti lääketieteellisestä kysymyksestä.

6. Vakuutuslääketieteeseen perustuvaa loppututkintoa ei ole olemassa nimikkeenä Suomen yliopistojen opinto-ohjelmissa. Eikä vakuutuslääketieteen alueelta löydy tietojemme mukaan yhtään suomalaista tohtori- tai professoritason henkilöä.

Nämä edellä mainitut kohdat mahdollistavat Suomen perustuslain vastaiseksi katsotun ja mielivaltaan pohjautuvan liitepäätösmenettelyn jatkumisen erityistuomioistuimissa.

IHMISOIKEUKSIEN JA OIKEUSTURVAN LOUKKAUKSET

HE 47/2005 (HE155/2003) sisältämät epäkohdat ovat voimaan astuessaan 1.1.2006 sekä esittämiemme perustelujen myötä mielestämme erittäin voimakkaassa ja ilmiselvässä ristiriidassa perustuslain oikeusturvaa ja perusoikeuksia koskevien säännösten kanssa.

1.9. Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta
1 luku Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävä ja jäsenet
1 §. Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Pykälässä säädettäisiin työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tehtävästä toimia ensimmäisenä muutoksenhakuasteena työeläkeasioissa. Muutoksenhakuasteen nimeksi ehdotetaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaa.

2 §. ……………..Muutoksenhakulautakunnan organisaatiota ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että vakuutuslääketieteeseen perehtyneitä lääkärijäseniä tulisi olla vähintään neljä, sekä vähintään kahden muun jäsenen tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita tai muita, erityisesti työeläkevakuutukseen perehtyneitä henkilöitä…..

53 § Tapaturmavakuutusasioissa toimivat muutoksenhakueliminä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, vakuutusoikeus ja korkein oikeus.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa on päätoiminen puheenjohtaja, vähintään kaksi varapuheenjohtajaa ja vähintään kolme lakimies- ja kolme lääkärijäsentä sekä vähintään kuusi työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevaa jäsentä ja vähintään kolme maatalousyrittäjien olosuhteita tuntevaa jäsentä. Puheenjohtaja, varapuheenjohtajat ja muut jäsenet toimivat tuomarin vastuulla ja heillä on henkilökohtaiset varamiehet. Jos puheenjohtaja ennestään on valtion virassa tai toimessa, vapautuu hän sen hoitamisesta siksi ajaksi, jona hän toimii puheenjohtajana.

Jäsenen, joka ei ole aikaisemmin tehnyt oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua tuomarin valaa tai sitä vastaavaa vakuutusta, on ennen tehtävään ryhtymistään tehtävä se tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa.

Valtioneuvosto määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajat, muut jäsenet ja heidän varajäsenensä sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan….. …………..Puheenjohtajan, varapuheenjohtajien ja lakimiesjäsenten tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita ja tapaturmavakuutukseen hyvin perehtyneitä. Lääkärijäsenen tulee olla vakuutuslääketieteeseen perehtynyt laillistettu lääkäri.

TILASTOTIETOA HYLKÄYSPROSENTEISTA

Todisteena vakuutusyhtiöiden ylivertaisuudesta valitusprosesseissa jo entuudestaan on oikeusministeri Johannes Koskisen asiantuntevat haastattelut, jossa hän on todennut ko. tilanteen vallitsevan tapaturmalautakunnassa (haastattelu Hymy-lehti kevät 2005) ja myös vakuutusoikeudessa (Ylen radiouutisten haastattelu 1/2000).

Todisteena on myös tilastotiedot (Työtapaturmakirja (2004). ISBN 952-9770-75-8. Tekijän nimet: Kukkonen, Sirpa, Karmavalo Terttu. Julkaisija Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy). Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa (entinen tapaturmalautakunta) ja vakuutusoikeudessa hylkäysprosentit esimerkiksi työtapaturma-asioissa olivat jo vuonna 2003: 90% (sivu 133) ja 92,5% (sivu 134).

YHTEENVETO

Yhteenvetona perusteluillemme toteamme, että oikeudenkäynti ns. erityistuomioistuimissa ei voi olla esille tuomiemme tosiasioiden valossa enää muutoksenhakijalle puolueeton. Laissa vahvistettu toimintatapa on kansainvälisten sopimusten ja lakien sekä maamme oman perustuslain 21. artiklan vastainen.

Odotamme eduskunnan perustuslakivaliokunnalta / oikeusasiamieheltä perustuslain 113. sekä 115 artiklan mukaisia kiireellisiä vireillepanotoimia kaikkia niitä henkilöitä ja tahoja kohtaan jotka ovat ko. lain valmistelussa ja sen vahvistamisessa syyllistyneet rikokseen, laiminlyöntiin tai johonkin muuhun tuomittavaan menettelyyn.

Helsingissä 25.1.2006

Vakuutusongelmaisten liitto ry.

Hannu Kukkonen

Lue lisää

Vakuutuslääkäreiden ja
muiden virkamiesten uhreille.Eri oikeusasteiden, mm. taparma-asian muutoksenhakulautakunnan, vakuutusoikeuden ja KKO:n tuomarit ovat VIRKAMIEHIÄ!


7 § (12.7.2002/604) Virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa 1. rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka 2. käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

9 § (12.7.2002/604) Virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

oikeudessa kirjoitti:

Vakuutuslääkäreiden ja
muiden virkamiesten uhreille.Eri oikeusasteiden, mm. taparma-asian muutoksenhakulautakunnan, vakuutusoikeuden ja KKO:n tuomarit ovat VIRKAMIEHIÄ!


7 § (12.7.2002/604) Virka-aseman väärinkäyttäminen. Jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä taikka aiheuttaakseen toiselle haittaa tai vahinkoa 1. rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa osallistuessaan päätöksentekoon tai sen valmisteluun tai käyttäessään julkista valtaa muissa virkatehtävissään taikka 2. käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä valvonnassaan olevaan henkilöön nähden, hänet on tuomittava virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

9 § (12.7.2002/604) Virkavelvollisuuden rikkominen. Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

Lue lisää

Näiden lakipykälien mukaan jokainen
vakuutuslääkäri ja todennäköisesti lähes jokainen valitusasteiden istuva tuomari on tietoisesti rikkonut näitä ja syyllistynyt siis rikokseen!!!

Kuka siis saadaan tutkimaan näitä rikoksia?
Tutkittavaa olisi todella paljon, taas vastassa virkamies, poliisi, joka suojelee rikoksen tehneitä ja näin kierre jatkuu.

salapoliisina kirjoitti:

Näiden lakipykälien mukaan jokainen
vakuutuslääkäri ja todennäköisesti lähes jokainen valitusasteiden istuva tuomari on tietoisesti rikkonut näitä ja syyllistynyt siis rikokseen!!!

Kuka siis saadaan tutkimaan näitä rikoksia?
Tutkittavaa olisi todella paljon, taas vastassa virkamies, poliisi, joka suojelee rikoksen tehneitä ja näin kierre jatkuu.

Lue lisää

Kuka valvoo, että vastaako päätös millään tavalla työmarkkinoiden tilannetta?
Olen seurannut jonkin aikaa hiljaa taustalta, vaan nyt annan oman osuuteeni viestikekoon. Tämä koko systeemi pitää saada megajulkisuuden alaiseksi ja Remun sanoin: "Getoon!"

Seitsemän vuotta työttömänä vamman pysyvän jälkitilan takia. Kolme kertaa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyssä. Uudelleen koulutusta ei katsota enää tarpeelliseksi. Yksi laitoskuntoutusjakso. Keskeytyneitä työkokeiluja. Työnantajat eivät palkkaa valmiiksi sairasta ihmistä työhön saati sitten ota työkokeiluun. Perehdyttäminenkin vie paljon aikaa. Oikaiskaa toki, jos olen väärässä.

Toistaiseksi. En omaa päihdeongelmaa, enkä ole tutkitusti psykiatrisen hoidon tarpeessa.

Vakuutusoikeudellisten prosessien jälkeen voimassa on nyt itselläni vakuutusyhtiön päätös, jossa todetaan mm. työkykyä olevan reilusti jäljellä. Ongelmani on kuulemma enemmänkin yleisestä työllisyystilanteesta johtuva sekä ensisijaisesti työhön uudelleen sijoittuminen. Jäljessä olevan lakipykälän kohdan sain päätösperusteluihini vakuutusoikeudesta ja tapaturmalautakunnasta, kun tivasin ennakkoon perustuslain mukaista päätöstä. Täällä aiemmin mainittu nimi Böstman löytyi näistä minunkin papereista.

Tapaturmalain 18 § ”….Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista häneltä voidaan kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja.”

Työvoimatoimiston antamat ja itseni antamat selvitykset katsottiin aikanaan ”roskapaperin” arvoisiksi. Samoin kuin hoitavan lääkärin lausunnot.

Muuten. Mikä on näissä asioissa tuo kohtuus?

Kuka löytää lakipykälät?
Tuossa edellä oli pari pykälää, jossa kerrottiin virkamiehen laittomuuksien perusteet. Mutta - mistä löytyy tietoa, että vakuutusyhtiön vakuutuslääkärit ovat virkasuhteessa. Muistan jostain lukeneeni, löytyykö kenen varastosta vastausta. Jos on esim. lääninhallituksen päätöstä, tarvitsemme sitä kaikki sitten. Kiitos etukäteen.

esimerkkinä taas kirjoitti:

Kuka valvoo, että vastaako päätös millään tavalla työmarkkinoiden tilannetta?
Olen seurannut jonkin aikaa hiljaa taustalta, vaan nyt annan oman osuuteeni viestikekoon. Tämä koko systeemi pitää saada megajulkisuuden alaiseksi ja Remun sanoin: "Getoon!"

Seitsemän vuotta työttömänä vamman pysyvän jälkitilan takia. Kolme kertaa ammatillisen kuntoutuksen selvittelyssä. Uudelleen koulutusta ei katsota enää tarpeelliseksi. Yksi laitoskuntoutusjakso. Keskeytyneitä työkokeiluja. Työnantajat eivät palkkaa valmiiksi sairasta ihmistä työhön saati sitten ota työkokeiluun. Perehdyttäminenkin vie paljon aikaa. Oikaiskaa toki, jos olen väärässä.

Toistaiseksi. En omaa päihdeongelmaa, enkä ole tutkitusti psykiatrisen hoidon tarpeessa.

Vakuutusoikeudellisten prosessien jälkeen voimassa on nyt itselläni vakuutusyhtiön päätös, jossa todetaan mm. työkykyä olevan reilusti jäljellä. Ongelmani on kuulemma enemmänkin yleisestä työllisyystilanteesta johtuva sekä ensisijaisesti työhön uudelleen sijoittuminen. Jäljessä olevan lakipykälän kohdan sain päätösperusteluihini vakuutusoikeudesta ja tapaturmalautakunnasta, kun tivasin ennakkoon perustuslain mukaista päätöstä. Täällä aiemmin mainittu nimi Böstman löytyi näistä minunkin papereista.

Tapaturmalain 18 § ”….Työkyvyn alentumista arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka suorittamista häneltä voidaan kohtuudella edellyttää silmällä pitäen hänen koulutustaan, aikaisempaa toimintaansa, ikäänsä ja asumisolosuhteitaan sekä näihin verrattavia muita seikkoja.”

Työvoimatoimiston antamat ja itseni antamat selvitykset katsottiin aikanaan ”roskapaperin” arvoisiksi. Samoin kuin hoitavan lääkärin lausunnot.

Muuten. Mikä on näissä asioissa tuo kohtuus?

Kuka löytää lakipykälät?
Tuossa edellä oli pari pykälää, jossa kerrottiin virkamiehen laittomuuksien perusteet. Mutta - mistä löytyy tietoa, että vakuutusyhtiön vakuutuslääkärit ovat virkasuhteessa. Muistan jostain lukeneeni, löytyykö kenen varastosta vastausta. Jos on esim. lääninhallituksen päätöstä, tarvitsemme sitä kaikki sitten. Kiitos etukäteen.

Lue lisää

”Työkyvyttömyys on kuitenkin veteen piirretty viiva siinä aavan raja-alueella”.

Otsikon lainaus oli kansanedustaja Eero Akaan – Penttilän (kok.) vastauspuheenvuorosta eduskunnassa 22.2.2006. Korostan, että lainaus on asiayhteydestään taitavasti irrotettu, mutta sopii tähän mielipiteeseeni 100%:sesti.

Tiesitkö, että voimassa olevien lakien tulkinnassa kolmikantamallin mukaan vaihtoehdot pahimmillaan kohdallasi ovat:
1) Hoitavan lääkärin/lääkärien tekemien tutkimusten ja lausunnon/lausuntojen mukaisesti olet edelleen työkyvytön eikä terveydentilaasi voida enää parantaa.
2) Työvoimatoimiston näkökulmasta olet ainakin reilusti vajaakuntoinen, mutta he eivät voi auttaa työllistymisessäsi, koska heidän keinovalikoimaansa eivät kuulu terveydentilanteesi parantavat lääketieteelliset toimenpiteet. Ainakaan toistaiseksi.
3) Vakuutusyhtiön kannan mukaan olet taas reilusti työkykyinen, kunhan vain uusi työ on aikaisempaa kevyempi ja soveltuu muuttuneeseen terveystilanteeseesi. Ongelma on siis enempi yleisestä työllisyystilanteesta johtuva. Vakuutusyhtiön mielestä vakavasti harkittava ura saattaa avautua myös yrittäjänä, vaikka olisit tehnyt koko työurasi työsuhteisessa palkkatyössä.

Muuten. Näistä kolmesta tuo vakuutusyhtiön kanta lopulta yleensä voittaa. Ainakin toistaiseksi. Eikä tarvitse paljoa perustella. Perusteista voisi muuten kerätä nettiin kansallisen näytön. Henkilötiedot vain pois ja sitten todelliset sanamuodot peliin. Tietysti vakuutusyhtiön tiedot näkyviin, niin voitaisiin tehdä vertailua lauserakenteista eri yhtiöiden ja jopa erityistuomioistuimen kesken. Lisämausteensa antaisi tuohon kansalliseen näyttöön se, että jokainen voisi kirjoittaa siihen myös mihin sosiaalivakuutuksen vakuutuslajiin kyseinen päätös liittyi. Uskaltaisinpa väittää, että tämä totuus ei palaisi tulessakaan.

Vakuutusyhtiöiden käyttämät työkyvynalenema prosentit ovat pitkäaikaisissa työtapaturma - ja ammattisairaustapauksissa. Siis yleisimmästä harvinaisempaan:
Alle 10% (ei makseta tapaturmalakiin pohjautuvia korvauksia ollenkaan), 30%,50%,100%.

Työeläkevakuutuksessa vaihtoehdot ovat työkyvynalenemalle 50% ja 100%. Molemmista vakuutuslajeista puuttuvat tulkinnat lukualueelta 50-100%. Siihenkin on varmasti jokin järkeenkäypä selitys….Prosenttiluvut 60,70,80 vastaisivat kuitenkin sitä todellista pitkäaikaista työkyvynalenemaa eli henkilö on työkyvytön nykyisille työmarkkinoille.

Luvut sekä tiedossa olevat ongelmat koskevat siis entistä useammin yli vuoden maksuajan meneviä korvauksia. Taustalla vakava ammattisairaus, työtapaturma, liikenne- tai potilasvahinko. Ja toivottavasti Suomesta löytyy paljon niitäkin pysyvästi tapaturmissa vammautuneita henkilöitä, jotka ovat saaneet heille kuuluvat lakisääteiset korvaukset/eläkepäätökset alle vuodessa. Ns. Akaan – Penttilän mitalla kalibroituna niitä pitäisi olla kaikista tapauksista, kaikissa vakuutuslajeissa, tuo maagiset 80%.

Kokonaisuudessaan tämä aihe on sen verran kiinnostava ja aina ajankohtainen. Todella mielenkiintoinen asia, ja saataa koskettaa meitä ketä tahansa ja koska tahansa.
Kiitos vain aloittajalle ja kaikille teille, jotka olette toisianne sivistäneet ja avanneet silmiä näkemään totuuksia. Luulo ei ole tiedon väärtti.

Sitten, mitä mieltä olette? Saako tähän vakuutuslääkäriasiaan mitään muutosta kirjoitteluilla? Itse alan olla vakuuttunut, että vain jokin hyvin näkyvä tempaus, esim joukolla usean kerran eduskuntatalon eteen pitkäksi ajaksi kunnollisilla kylteillä. Kun ilmat lämpenee, voisi siellä olla jatkuva mielenosoitus niin, että yhdet henkilöt olisivat aina määrätyn ajan ja sitten tulisi vaihtomiehet. Jos sitä jatkuisi monta päivää, viikkoa, kuukautta, eiköhän tiedotusvälineetkin huomaisi, kun alkaisi olla höiriöksi ja turistitkin näkisivät.


Yrittäjänä itse vajakuntoisena,tapaturmaosaeläke 30 % ja sairaslomia pahimmillaan vuodessa 10 kk. KELA maksaaa yrittäjälle sairaspvrahaa YEL-vakuutustietojen mukaan (jos maksaa, saa nyt nähdä). En hölmöyksissäni ole aikaisemmin ottanut YELliä, kun 2-6 kuukauden ansioilla pitää kattaa koko vuoden kulut ja työtulo jää alhaiseksi. Nyt olen saanut vuosien varrella kertyneet tappiot katettua ja arvioin työtulot sen mukaan JOS olisin 70% työkykyinen.

Saa nähdä saanko sairaspavrahaa, vai onko tähänkin joku porsaanreikä. Odotan mielenkiinnolla aikaa jolloin YEL-vakuutusyhtiö ja eläkettä maksava liikennetapaturmavakutusyhtiö alkavat taistelemaan työkyvystäni. Toki otin YELlin samaan konserniin kuuluvasta yhtiöstä.

Vajaakuntoisena yrittäjänä toimimista kannattaa välttää viimeiseen asti. Itse olen toiminut koko ikäni yrittäjänä jopa silloin kun vahinko sattui. Yrittäjänä toimiminen vaatii niin paljon tuottamatonta työtä, joka on pakko tehdä. Työkyvyttömyyttä laskettaessa ei oteta mitenkään huomioon kokonaistyöpanosta yrittäjänä (esim. 60-100 h/vko) vaan arvioidaan 8 tunnin työpäivien mukaan.

Myös vajaakuntoisena työllistyminen on vaikeata, ei kukaan palkkaa vajaakuntoista töihin, ainakaan jos samalla viivalla on täysin työkykyisiä.

Kuntoutuksen kautta kouluttaminen on usein lyhytjännitteistä, ei kerralla kouluteta kunnolla vaan useampi kyhyt jakso. Itselläni aikoinaan kuntoustusklinikka ehdotti lakimiehen opintoja (testien mukaan parhaiten sopivia ammatteja lakimies tai toimittaja). VKK:n mielestä liian pitkä opinto (vai pelkäsivätkö että opin sitten vaatimaan vakuutusyhtiöltä tiukasti oikeuksiani). Huvittavinta että se koko puihin mennyt kuntoutusjakso kaikkine soutamisineen ja huopaamisineen vei aikaa viisi vuotta (jona aikana olisin ehtinyt opiskelemaan tutkinnon) ja mikä ei loppujen lopuksi tuonnut edes mitään kunnon ratkaisua.

Vuosien varrelle mahtuu paljonki taistelua vakuutusyhtiön kanssa, esim. aikoja jolloin eivät suostuneet maksamaan mitään sairaslomista (ja jostain syystä ei myöskään KELA maksanut) ja siinä vaiheessa meni talo alta.

Että kyllä vakuutusyhtiö saa maksaa todella paljon, ennekuin sillä on vara väittää että olisin hyötynyt vakuutuksesta. Tähän pykälään yhtiöt vetoavat hyvinkin helposti "Vakuutuskorvauksista ei saa hyötyä".

Tietenkin jos verrataan siihen että minun pitäisi olla kaulasta alaspäin halvautunut ja hengityskoneessa, niin minun tilanteeni on jopa loistava. Mutta kyllä yli 20 vuoden kovat säryt ja työkyvyttömyys verottaa, varsinkin kun nykyään särkylääkkeiden syönti on ongelmallista yliherkkyysoireiden takia.

Mutta minä huomasin että paras ratkaisu oli etten koskaan valittanut päätöksistä, koska tiesin että pääasiassa yhtiöt voittivat ne. Vaan lähetin aina lisäselvityksiä ja uusia papereita yhtiöön, joutuivat aina käsittelemään asian. Toki itsepäisyys maksoi talon ja taloudellisesti paljonkin muutenkin. 18 vuoden tappelun jälkeen sain 30 % osaeläkkeen, tosin hoitavan lääkärin mielestä työkykyni ei ole kuin parhaimmillaan 50 %.
Yhteenvetona totean, että tätä aihetta on
käsitelty tiedotusvälineissä
parin viime vuoden aikana, mutta kestää kauan ennenkuin kukaan uskaltaa todella asiaan puuttua.

Koko vakuutusjärjestelmä tulisi romuttaa ja alkaa hahmotella kokonaan uutta systeemiä. Oikeudenmukaista ja toimivaa systeemiä.
Kansanedustajien aika menee näperrellessä; mm. myydäänkö olutta kello 7 vai 9 jälkeen. (vaativaa homaa)

talo meni kirjoitti:

”Työkyvyttömyys on kuitenkin veteen piirretty viiva siinä aavan raja-alueella”.

Otsikon lainaus oli kansanedustaja Eero Akaan – Penttilän (kok.) vastauspuheenvuorosta eduskunnassa 22.2.2006. Korostan, että lainaus on asiayhteydestään taitavasti irrotettu, mutta sopii tähän mielipiteeseeni 100%:sesti.

Tiesitkö, että voimassa olevien lakien tulkinnassa kolmikantamallin mukaan vaihtoehdot pahimmillaan kohdallasi ovat:
1) Hoitavan lääkärin/lääkärien tekemien tutkimusten ja lausunnon/lausuntojen mukaisesti olet edelleen työkyvytön eikä terveydentilaasi voida enää parantaa.
2) Työvoimatoimiston näkökulmasta olet ainakin reilusti vajaakuntoinen, mutta he eivät voi auttaa työllistymisessäsi, koska heidän keinovalikoimaansa eivät kuulu terveydentilanteesi parantavat lääketieteelliset toimenpiteet. Ainakaan toistaiseksi.
3) Vakuutusyhtiön kannan mukaan olet taas reilusti työkykyinen, kunhan vain uusi työ on aikaisempaa kevyempi ja soveltuu muuttuneeseen terveystilanteeseesi. Ongelma on siis enempi yleisestä työllisyystilanteesta johtuva. Vakuutusyhtiön mielestä vakavasti harkittava ura saattaa avautua myös yrittäjänä, vaikka olisit tehnyt koko työurasi työsuhteisessa palkkatyössä.

Muuten. Näistä kolmesta tuo vakuutusyhtiön kanta lopulta yleensä voittaa. Ainakin toistaiseksi. Eikä tarvitse paljoa perustella. Perusteista voisi muuten kerätä nettiin kansallisen näytön. Henkilötiedot vain pois ja sitten todelliset sanamuodot peliin. Tietysti vakuutusyhtiön tiedot näkyviin, niin voitaisiin tehdä vertailua lauserakenteista eri yhtiöiden ja jopa erityistuomioistuimen kesken. Lisämausteensa antaisi tuohon kansalliseen näyttöön se, että jokainen voisi kirjoittaa siihen myös mihin sosiaalivakuutuksen vakuutuslajiin kyseinen päätös liittyi. Uskaltaisinpa väittää, että tämä totuus ei palaisi tulessakaan.

Vakuutusyhtiöiden käyttämät työkyvynalenema prosentit ovat pitkäaikaisissa työtapaturma - ja ammattisairaustapauksissa. Siis yleisimmästä harvinaisempaan:
Alle 10% (ei makseta tapaturmalakiin pohjautuvia korvauksia ollenkaan), 30%,50%,100%.

Työeläkevakuutuksessa vaihtoehdot ovat työkyvynalenemalle 50% ja 100%. Molemmista vakuutuslajeista puuttuvat tulkinnat lukualueelta 50-100%. Siihenkin on varmasti jokin järkeenkäypä selitys….Prosenttiluvut 60,70,80 vastaisivat kuitenkin sitä todellista pitkäaikaista työkyvynalenemaa eli henkilö on työkyvytön nykyisille työmarkkinoille.

Luvut sekä tiedossa olevat ongelmat koskevat siis entistä useammin yli vuoden maksuajan meneviä korvauksia. Taustalla vakava ammattisairaus, työtapaturma, liikenne- tai potilasvahinko. Ja toivottavasti Suomesta löytyy paljon niitäkin pysyvästi tapaturmissa vammautuneita henkilöitä, jotka ovat saaneet heille kuuluvat lakisääteiset korvaukset/eläkepäätökset alle vuodessa. Ns. Akaan – Penttilän mitalla kalibroituna niitä pitäisi olla kaikista tapauksista, kaikissa vakuutuslajeissa, tuo maagiset 80%.

Kokonaisuudessaan tämä aihe on sen verran kiinnostava ja aina ajankohtainen. Todella mielenkiintoinen asia, ja saataa koskettaa meitä ketä tahansa ja koska tahansa.
Kiitos vain aloittajalle ja kaikille teille, jotka olette toisianne sivistäneet ja avanneet silmiä näkemään totuuksia. Luulo ei ole tiedon väärtti.

Sitten, mitä mieltä olette? Saako tähän vakuutuslääkäriasiaan mitään muutosta kirjoitteluilla? Itse alan olla vakuuttunut, että vain jokin hyvin näkyvä tempaus, esim joukolla usean kerran eduskuntatalon eteen pitkäksi ajaksi kunnollisilla kylteillä. Kun ilmat lämpenee, voisi siellä olla jatkuva mielenosoitus niin, että yhdet henkilöt olisivat aina määrätyn ajan ja sitten tulisi vaihtomiehet. Jos sitä jatkuisi monta päivää, viikkoa, kuukautta, eiköhän tiedotusvälineetkin huomaisi, kun alkaisi olla höiriöksi ja turistitkin näkisivät.


Yrittäjänä itse vajakuntoisena,tapaturmaosaeläke 30 % ja sairaslomia pahimmillaan vuodessa 10 kk. KELA maksaaa yrittäjälle sairaspvrahaa YEL-vakuutustietojen mukaan (jos maksaa, saa nyt nähdä). En hölmöyksissäni ole aikaisemmin ottanut YELliä, kun 2-6 kuukauden ansioilla pitää kattaa koko vuoden kulut ja työtulo jää alhaiseksi. Nyt olen saanut vuosien varrella kertyneet tappiot katettua ja arvioin työtulot sen mukaan JOS olisin 70% työkykyinen.

Saa nähdä saanko sairaspavrahaa, vai onko tähänkin joku porsaanreikä. Odotan mielenkiinnolla aikaa jolloin YEL-vakuutusyhtiö ja eläkettä maksava liikennetapaturmavakutusyhtiö alkavat taistelemaan työkyvystäni. Toki otin YELlin samaan konserniin kuuluvasta yhtiöstä.

Vajaakuntoisena yrittäjänä toimimista kannattaa välttää viimeiseen asti. Itse olen toiminut koko ikäni yrittäjänä jopa silloin kun vahinko sattui. Yrittäjänä toimiminen vaatii niin paljon tuottamatonta työtä, joka on pakko tehdä. Työkyvyttömyyttä laskettaessa ei oteta mitenkään huomioon kokonaistyöpanosta yrittäjänä (esim. 60-100 h/vko) vaan arvioidaan 8 tunnin työpäivien mukaan.

Myös vajaakuntoisena työllistyminen on vaikeata, ei kukaan palkkaa vajaakuntoista töihin, ainakaan jos samalla viivalla on täysin työkykyisiä.

Kuntoutuksen kautta kouluttaminen on usein lyhytjännitteistä, ei kerralla kouluteta kunnolla vaan useampi kyhyt jakso. Itselläni aikoinaan kuntoustusklinikka ehdotti lakimiehen opintoja (testien mukaan parhaiten sopivia ammatteja lakimies tai toimittaja). VKK:n mielestä liian pitkä opinto (vai pelkäsivätkö että opin sitten vaatimaan vakuutusyhtiöltä tiukasti oikeuksiani). Huvittavinta että se koko puihin mennyt kuntoutusjakso kaikkine soutamisineen ja huopaamisineen vei aikaa viisi vuotta (jona aikana olisin ehtinyt opiskelemaan tutkinnon) ja mikä ei loppujen lopuksi tuonnut edes mitään kunnon ratkaisua.

Vuosien varrelle mahtuu paljonki taistelua vakuutusyhtiön kanssa, esim. aikoja jolloin eivät suostuneet maksamaan mitään sairaslomista (ja jostain syystä ei myöskään KELA maksanut) ja siinä vaiheessa meni talo alta.

Että kyllä vakuutusyhtiö saa maksaa todella paljon, ennekuin sillä on vara väittää että olisin hyötynyt vakuutuksesta. Tähän pykälään yhtiöt vetoavat hyvinkin helposti "Vakuutuskorvauksista ei saa hyötyä".

Tietenkin jos verrataan siihen että minun pitäisi olla kaulasta alaspäin halvautunut ja hengityskoneessa, niin minun tilanteeni on jopa loistava. Mutta kyllä yli 20 vuoden kovat säryt ja työkyvyttömyys verottaa, varsinkin kun nykyään särkylääkkeiden syönti on ongelmallista yliherkkyysoireiden takia.

Mutta minä huomasin että paras ratkaisu oli etten koskaan valittanut päätöksistä, koska tiesin että pääasiassa yhtiöt voittivat ne. Vaan lähetin aina lisäselvityksiä ja uusia papereita yhtiöön, joutuivat aina käsittelemään asian. Toki itsepäisyys maksoi talon ja taloudellisesti paljonkin muutenkin. 18 vuoden tappelun jälkeen sain 30 % osaeläkkeen, tosin hoitavan lääkärin mielestä työkykyni ei ole kuin parhaimmillaan 50 %.
Yhteenvetona totean, että tätä aihetta on
käsitelty tiedotusvälineissä
parin viime vuoden aikana, mutta kestää kauan ennenkuin kukaan uskaltaa todella asiaan puuttua.

Koko vakuutusjärjestelmä tulisi romuttaa ja alkaa hahmotella kokonaan uutta systeemiä. Oikeudenmukaista ja toimivaa systeemiä.
Kansanedustajien aika menee näperrellessä; mm. myydäänkö olutta kello 7 vai 9 jälkeen. (vaativaa homaa)

Lue lisää

Potilasvahinkolautakunnan jäsenet ja muut lautakunnan tehtäviä hoitavat toimivat virkavastuulla.
Tarkemmat säännökset lautakunnan hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

oikeudessa kirjoitti:

Potilasvahinkolautakunnan jäsenet ja muut lautakunnan tehtäviä hoitavat toimivat virkavastuulla.
Tarkemmat säännökset lautakunnan hallinnosta ja toiminnan järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Lue lisää

Eläkevakuutuslaitoksissa ja -yhtiöissä 80 % työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään.
Toisin kuin luullaan, kaikki
B-lausunnot eivät ole eläkettä puoltavia.
Käytännön vakuutuslääketieteessä
keskeinen ja usein julkisuudessakin
käsitelty ongelma liittyy hoitavan
lääkärin ja vakuutuslääkärin mielipide-
eroihin potilaan työkyvyttömyydestä,
sairauden etiologiasta tai sen
aiheuttamasta haitasta. Kuinka vakuutusyhtiön
lääkäri voi potilasta
näkemättä ja tutkimatta, vain paperien
perusteella päätyä esimerkiksi
eläkehakemuksen hylkäämiseen? Tekeekö
vakuutuslääkäri eettisesti oikein
suositellessaan potilaan etuushakemuksen
hylkäämistä vastoin
hoitavan kollegansa suositusta?
Vakuutuslääkärin on suhteutettava
yksittäistapaus kokonaisuuteen,
yleiseen ratkaisukäytäntöön ja oikeuskäytäntöön.

Näin mm. kertoo allaoleva lääkärilehti.
S U O M E N L Ä Ä K Ä R I L E H T I 5 1 – 5 2 / 2 0 0 2 V S K 5 7

Syrjäytyneet kansalaiset
vakuutuslääketieteen
näkökulmasta

JUHANI JUNTUNEN • ANTTI HUUNAN-SEPPÄLÄ • TIINA TELAKIVI, ILKKA TAIPALE

Ja teksti jatkuu ed. näin:
Päätoimiset vakuutuslääkärit
joutuvat vuosittain ottamaan
kantaa tuhansiin tapauksiin,
joten heidän mahdollisuutensa suhteuttaa
yksittäistapaus kokonaisuuteen
ovat erilaisia kuin hoitavilla lääkäreillä
(14). Useimmat vakuutuslääkärit
ovat kokeneita kliinikoita,
joten heidän näkökulmaansa kuuluu
myös hoitavan lääkärin nä... jne

Mutta kun ilmeisesti kansanedustaja Akaan-Penttilä siteerasi sos. ja terveysvaliokunnalle 80 % hyväksytyistä eläkkeistä, hän tarkoitti nimenomaan työeläkelaitosten työkyvyttömyyseläkkeitä,lehdessä puhutaan Taipaleen suosimista frontaaliongelmaisista juopoista, narkkareista, elämään syrjäytyneistä, jotka muutoinkin ovat yleensä sosiaalitoimiston asiakkaina, töihin sosiaalisista syistä eivät kykene.

Näissä viesteissä puhutaan nimenomaan työtapa- ja tapaturman kautta tullutta työtapaturmaeläkettä. Asialla on aivan eri kaiku. Jälkimmäisen maksaa vakuutusyhtiö, jos asiansa voittaa sosiaalivakuutustuomioistuimissa,koska sinne käräjille ei pääse, sen ovat hyvät kansanedustajamme kansan eriarvoistamiseksi tehneet lakien ja määräysten kautta. Käräjäoikeudessa lähes 100 % voittaa se, jolle tapaturma tuli vapaa-aikana ja tuli työkyvyttömyys. Syy: vakuutuslääkäri joutuu kunnian ja omantunnon kautta todistamaan oikeuden edessä, miten hän on tullut erilaiseen lopputulokseen potilaan hoitavan lääkärin ja tutkimustulosten valossa. Siihen kun ei vakuutuslääkäri pysty kuin aniharvoin. Eli on tapauksia, kun vakuutusyhtiön urologi yritti vesittää neurologisessa aivovammassa neurokirurgin lausuman käräjäoikeudessa, hävisi valitettavasti. Myös tosi tapaus, kun maha- ja suolistosairauksien erikoislääkäri yritti todistaa neurokirurgista niskavammaa, huonostihan siinäkin kävi. Mutta vakuutusoikeudessa vakuutusyhtiö olisi VOITTANUT, koska riittää tuo rasti ruutuun vakuutuslääkäriltä.

Siitä johtuu tämä salaperäinen sos.vakuutustuomioistuinjärjestelmä, rasti ruutuun menetelmin. Ei juristi, ei esittelijä, ei maallikkojäsen vakuutusoikeudessa nouse lääkärin ruksia vastustatamaan.He hyväksyvät asian ja kiireesti munkkikaffeelle ja päivärahat ottamaan. Lopuksi kauppaan shoppailemaan, päivä jää lyheksi ja töistäkin tuli vapaata, kiitos taas jollekin raukalle, joka yritti vammaansa saada oikeutusta. Mitä maallikkojäsen voi vakuutusoikeudessa tehdä muuta kuin olla alamaisen roolissa nöyrän ja kiitollisen näköisenä. Käräjäsalissa lautamiehet ovat toista luokkaa, no, he ovatkin rikosasioissa silloin.

Nykyään
jo tiedetään, että ihmisen pahoinvointiin on aina joku syy. Emme me enää usko, että psyykkessä on vikaa. On esim. syykkisen sairauden nimike:luonnevika. Ei ketään ihmistä saisi nimitellä luonnevikaiseksi. Ihminenhän syntyy määrätynlaiseksi ja, jos esim. kestää elämän takaiskuja vähän huonommin kuin muut, ei se tarkoita, että on luonnevikainen. Erotilanteenkin (avio-,avo-) tuoma ahdistuneisuus saatetaan määritellä luonneviaksi,Erotilanne on yksi yleisimmistä syistä, joka johtaa ahdistumiseen, ja usein lopulta masentumiseen. Että on siinä luonnevikaa kerrakseen. - Usein väitetään ihmisen mielen murtuvan. Ei ihmisessä voi murtua sellainen osa, jota ei ole olemassakaan. Mutta on tuhat syytä voida huonosti (elimelliset ja aineenvaihdunnallise jne sekä vaikeat tilanteet ja vastoinkäymiset elämässä ).

kysymys lääkärille kirjoitti:

Nykyään
jo tiedetään, että ihmisen pahoinvointiin on aina joku syy. Emme me enää usko, että psyykkessä on vikaa. On esim. syykkisen sairauden nimike:luonnevika. Ei ketään ihmistä saisi nimitellä luonnevikaiseksi. Ihminenhän syntyy määrätynlaiseksi ja, jos esim. kestää elämän takaiskuja vähän huonommin kuin muut, ei se tarkoita, että on luonnevikainen. Erotilanteenkin (avio-,avo-) tuoma ahdistuneisuus saatetaan määritellä luonneviaksi,Erotilanne on yksi yleisimmistä syistä, joka johtaa ahdistumiseen, ja usein lopulta masentumiseen. Että on siinä luonnevikaa kerrakseen. - Usein väitetään ihmisen mielen murtuvan. Ei ihmisessä voi murtua sellainen osa, jota ei ole olemassakaan. Mutta on tuhat syytä voida huonosti (elimelliset ja aineenvaihdunnallise jne sekä vaikeat tilanteet ja vastoinkäymiset elämässä ).

Lue lisää

Psyykediagnoosilla pääsee hyvin eläkkeelle ja alkoholismilla.
Miksiköhän juuri Suomessa nämä diagnoosit ovat maailman korkeimpia?
Onko niin että halutaan vain hullu kansa kuin myönnettäisiin lääkäreiden mokat?

Sitähän se kansanedustaja Taipalekin ajaa, juopot ja narkkarit eläkkeelle, pois kortistosta, mutta kukaan ei aja vammautuneen asioita eduskunnassa.

psyykkeeseen kirjoitti:

Psyykediagnoosilla pääsee hyvin eläkkeelle ja alkoholismilla.
Miksiköhän juuri Suomessa nämä diagnoosit ovat maailman korkeimpia?
Onko niin että halutaan vain hullu kansa kuin myönnettäisiin lääkäreiden mokat?

Sitähän se kansanedustaja Taipalekin ajaa, juopot ja narkkarit eläkkeelle, pois kortistosta, mutta kukaan ei aja vammautuneen asioita eduskunnassa.

Lue lisää

terveyskeskuslääri myös,
että ei hänen sanansa missän paina, vaikka hän näkee ja tietää, kuinka vaikea minun tilanteeni on, niin hän ei saa korostaa omaa osaamistaa sairaalan lääkäreiden edessä, ja puhumattakaan vakuuutslääkäreiden edessä. Heillä on hirveä nokkimisjärjestelmä. Vaikka ihmiseltä menisi henki, niin ei ole mitään väliä. Se kunnia ja näyttö, näin monta sulkaa hattuuni sain eli hylkypäätöstä tällekin päivälle. Varmaan se on sitä tavoitejohtamista.

oma lääkäri kirjoitti:

terveyskeskuslääri myös,
että ei hänen sanansa missän paina, vaikka hän näkee ja tietää, kuinka vaikea minun tilanteeni on, niin hän ei saa korostaa omaa osaamistaa sairaalan lääkäreiden edessä, ja puhumattakaan vakuuutslääkäreiden edessä. Heillä on hirveä nokkimisjärjestelmä. Vaikka ihmiseltä menisi henki, niin ei ole mitään väliä. Se kunnia ja näyttö, näin monta sulkaa hattuuni sain eli hylkypäätöstä tällekin päivälle. Varmaan se on sitä tavoitejohtamista.

Lue lisää

"Mielenterveysongelman" takia eläkkeelle päässyt.

Vammauduin ikävästi onnettomuudessa.Työhön paluu ei ollut fyysisesti mahdollista. Sanottiin, etten saa eläkettä ellei vammoihin liitetä psyykkisiä tekijöitä. Ajattelin, että samapa tuo, kunhan saa sen eläkkeen. Oikea työkyvyttömyyden syy on fyysinen vammautuminen. Myöhemmin on harmittanut asian muuntaminen. Siitä ollut jopa harmia terveydenhoitopalvelujen kohdalla. Jos on jotain sairautta, ensin vihjaillaan vian olevan korvien välissä. Kuinkahan monen muunkin kohdalla fyysinen syy eläkkeellepääsyyn on muutettu psyykkiseksi? Kun jo yli kymmenen vuotta sitten sanottiin, että muuten ei eläkettä saa.

ja eläkkeelle heti kirjoitti:

"Mielenterveysongelman" takia eläkkeelle päässyt.

Vammauduin ikävästi onnettomuudessa.Työhön paluu ei ollut fyysisesti mahdollista. Sanottiin, etten saa eläkettä ellei vammoihin liitetä psyykkisiä tekijöitä. Ajattelin, että samapa tuo, kunhan saa sen eläkkeen. Oikea työkyvyttömyyden syy on fyysinen vammautuminen. Myöhemmin on harmittanut asian muuntaminen. Siitä ollut jopa harmia terveydenhoitopalvelujen kohdalla. Jos on jotain sairautta, ensin vihjaillaan vian olevan korvien välissä. Kuinkahan monen muunkin kohdalla fyysinen syy eläkkeellepääsyyn on muutettu psyykkiseksi? Kun jo yli kymmenen vuotta sitten sanottiin, että muuten ei eläkettä saa.

Lue lisää

EPÄOIKEUDENMUKAISUUS
Aiheuttaa henkistä vammaa!

Mönkäre kirjoitti aikoinaan vastauksessaan erääseen kyselyyn (oliko juuri yllämainittu?), että vakuutuslääketiede edustaa lääketieteen korkeinta tietämystä. Että nyt esiin vaan se korkea lääketiede! Siitä voisimme me potilaatkin oppia vaikka parantamaan itsemme.

Juuri epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutuminen, varsinkin yhteiskunnan taholta, on ankara elämänisku. Ei sitä kestä kukaan ilman henkisiä vaurioita.


Pahinta vammautuneille on yhteiskunnan ylläpitämä ja toimeenpanema henkinen kansanmurha.

Eikö tämä asia jo pitäisi viedä Haagin tuomioistimeen? Niin suurta joukkoa koskee ja moni on tiimellyksessä menettänyt henkensä, kun ei enää ole sortoa kestänyt.


Lääkäriliiton suojeluksessa olevat
vakuutuslääkärimafioosot aiheuttavat TV1 mukaan yli 200 kipupotilaan itsemurhan vuosittain, eli miksi eutanaasia on sallittu vakuutuslääkäreille?

Eutanasia on ARMOKUOLEMA, jota potilas itse on toivonut
Ei vakuutuslääkärit ymmärrä armosta mitään....He kyllä antavat viimeisen voitelun...vastoin potilaan tahtoa

vammautuneille kirjoitti:

EPÄOIKEUDENMUKAISUUS
Aiheuttaa henkistä vammaa!

Mönkäre kirjoitti aikoinaan vastauksessaan erääseen kyselyyn (oliko juuri yllämainittu?), että vakuutuslääketiede edustaa lääketieteen korkeinta tietämystä. Että nyt esiin vaan se korkea lääketiede! Siitä voisimme me potilaatkin oppia vaikka parantamaan itsemme.

Juuri epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutuminen, varsinkin yhteiskunnan taholta, on ankara elämänisku. Ei sitä kestä kukaan ilman henkisiä vaurioita.


Pahinta vammautuneille on yhteiskunnan ylläpitämä ja toimeenpanema henkinen kansanmurha.

Eikö tämä asia jo pitäisi viedä Haagin tuomioistimeen? Niin suurta joukkoa koskee ja moni on tiimellyksessä menettänyt henkensä, kun ei enää ole sortoa kestänyt.


Lääkäriliiton suojeluksessa olevat
vakuutuslääkärimafioosot aiheuttavat TV1 mukaan yli 200 kipupotilaan itsemurhan vuosittain, eli miksi eutanaasia on sallittu vakuutuslääkäreille?

Eutanasia on ARMOKUOLEMA, jota potilas itse on toivonut
Ei vakuutuslääkärit ymmärrä armosta mitään....He kyllä antavat viimeisen voitelun...vastoin potilaan tahtoa

Lue lisää

on perin selvää, että tämä kaikki on ihmisten elämän tuhoamista, kun viedään taloudelliset mahdollisuudetinhimilliseen elämään ja mukana ovat lapset ja nuoretkin, hekin kuuluvat vammautuneen perheeseen. Ja tasa-arvoisten oikeuksien riistäminen aiheuttaa henkisiä kärsimyksiä. Vakuutuslääkärimenettelyn uhrit

Puhutaan työttömistä, syrjäytymisestä, mutta kuka puhuu siitä, miten syrjäytyneitä tehdään oikein "lain" eli maan tavan mukaan. Työttömät ovat yleensä silti terveitä, ei vammautuneita, heitäkin kyllä kortistossa on.

Eduskunta on täysin tietoinen
vakuutuslääkäreiden vuosikausia jatkuneesta mafiarikollisuudesta, viittaan mm. 17.2.2006 ja 22.2.2006 siitä käytyyn keskusteluun eduskunnassa.

Edustaja Akaan-Penttilä yhtenä pahimmista vakuutuslääketieteen puolustajista suolsi keskustelussa samaa vanhaa p---aa vakuutuslääketieteen ihmeellisyyksistä, mitä on tehnyt vuosia toimiessaan vakuutusyhtiön ns. asiantuntijalääkärinä.

Kyllä eduskunnan pitäisi oman arvovaltansa(jos sitä vielä on olemassa) vuoksi viimeinkin puuttua lainsäädännöllisin keinoin tähän kymmeniätuhansia suomalaisia koskettavaan ongelmaan. Onko tosiaan vammautuneiden noustava barrikaadeille ja vietävä sanomaa YK:lle tai Haagiin. Mitähän nuo lakineuvokset nyt keksivät kera vakuutusyhtiöiden, ne paijoonit aikovat sittenkin tehdä kertarysäyksen, pudottavat heidät tuolilta.

seuraavaksi kirjoitti:

on perin selvää, että tämä kaikki on ihmisten elämän tuhoamista, kun viedään taloudelliset mahdollisuudetinhimilliseen elämään ja mukana ovat lapset ja nuoretkin, hekin kuuluvat vammautuneen perheeseen. Ja tasa-arvoisten oikeuksien riistäminen aiheuttaa henkisiä kärsimyksiä. Vakuutuslääkärimenettelyn uhrit

Puhutaan työttömistä, syrjäytymisestä, mutta kuka puhuu siitä, miten syrjäytyneitä tehdään oikein "lain" eli maan tavan mukaan. Työttömät ovat yleensä silti terveitä, ei vammautuneita, heitäkin kyllä kortistossa on.

Eduskunta on täysin tietoinen
vakuutuslääkäreiden vuosikausia jatkuneesta mafiarikollisuudesta, viittaan mm. 17.2.2006 ja 22.2.2006 siitä käytyyn keskusteluun eduskunnassa.

Edustaja Akaan-Penttilä yhtenä pahimmista vakuutuslääketieteen puolustajista suolsi keskustelussa samaa vanhaa p---aa vakuutuslääketieteen ihmeellisyyksistä, mitä on tehnyt vuosia toimiessaan vakuutusyhtiön ns. asiantuntijalääkärinä.

Kyllä eduskunnan pitäisi oman arvovaltansa(jos sitä vielä on olemassa) vuoksi viimeinkin puuttua lainsäädännöllisin keinoin tähän kymmeniätuhansia suomalaisia koskettavaan ongelmaan. Onko tosiaan vammautuneiden noustava barrikaadeille ja vietävä sanomaa YK:lle tai Haagiin. Mitähän nuo lakineuvokset nyt keksivät kera vakuutusyhtiöiden, ne paijoonit aikovat sittenkin tehdä kertarysäyksen, pudottavat heidät tuolilta.

Lue lisää

Kansanedustajien vaalit lähestyvät !! eli
veronmaksajien tulisi ilmaista, että he eivät halua elättää kuntiensa veromarkoilla työkyvyttömiä, joille kuuluisi vakuutusyhtiön kautta eläke.
Minua elättää oma kuntani. Odottelen eläkepäätöstä, ja saan kunnan luuukulta toimeentuloa niin kauan, kun eläke tulee tai henki menee.
Minulla on kunnan asunto, valtion asumistuki, ja toimeentulotuki.
Summa on per/kk niin suuri, että hävettää.
Olen tässä jamassa hoitovirheen vuoksi. Menetin jo oman asunnon ja pienent säästöt.
Sos.viranomainen imoitti heti alkuun, että he perivät takaisin mahdollisesta tulevasta eläkkeestä minulle annetut sos.tuet. Hyvä niin, periköön. En minä enää sairas vammainen mitään rahaa tarvitse.

sahaa omaa oksaansa kirjoitti:

Kansanedustajien vaalit lähestyvät !! eli
veronmaksajien tulisi ilmaista, että he eivät halua elättää kuntiensa veromarkoilla työkyvyttömiä, joille kuuluisi vakuutusyhtiön kautta eläke.
Minua elättää oma kuntani. Odottelen eläkepäätöstä, ja saan kunnan luuukulta toimeentuloa niin kauan, kun eläke tulee tai henki menee.
Minulla on kunnan asunto, valtion asumistuki, ja toimeentulotuki.
Summa on per/kk niin suuri, että hävettää.
Olen tässä jamassa hoitovirheen vuoksi. Menetin jo oman asunnon ja pienent säästöt.
Sos.viranomainen imoitti heti alkuun, että he perivät takaisin mahdollisesta tulevasta eläkkeestä minulle annetut sos.tuet. Hyvä niin, periköön. En minä enää sairas vammainen mitään rahaa tarvitse.

Lue lisää

Eduskunnan on pakko puuttua
vakuutuslääkäririkollisuuteen, muuten maassa alkaa kapina.

Mitä tekemistä on perustaa lautakuntia, kuten oikeusturva-asioiden neuvottelukunta, miten he voivat muuttaa vakuutusoikeuden maan tavan toiseksi tai mitä merkitystä on kauniilla korulauseilla laatia suunnitelmia, kuten:

HE 155/2003
ote
....on otettu huomioon aiheeseen
liittyvät Eduskunnan oikeusasiamiehen rat-
kaisut ja kannanotot sekä oikeusministeriön
selvityksessä 2003:21 (Oikeusturvan toteu-
tuminen työkyvyttömyyseläkettä ja tapatur-
mavakuutusta koskevien valitusten käsitte-
lyssä vakuutusoikeudessa. OM lausuntoja ja
selvityksiä 2003:21) esitetyt näkökohdat sii-
nä laajuudessa, kuin ne ovat sovellettavissa
toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestel-
män lautakuntiin. Lautakunnissa noudatetaan
virallisperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että
valitusasteissa otetaan huomioon kaikki asi-
aan liittyvät seikat, vaikka muutoksenhakija
ei ole itse osannut vedota niihin. Sosiaaliva-
kuutusasioiden muutoksenhaussa ei ole kaksi
asianosaissuhdetta eikä muutoksenhakijan
oikeusturva voi olla riippuvainen siitä, tun-
teeko hän sovellettavat säännökset tai miten
hän osaa ajaa asiaansa.

OM 2003:21 on tässä:

OIKEUSTURVAN TOTEUTUMINEN VAKUUTUSOIKEUDESSA
Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä
Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä.
Selvitys tehtiin haastattelemalla muutoksenhakuelimissä työskenteleviä ja sen kanssa asioineita henkilöitä sekä tutustumalla vakuutusoikeudessa käsiteltyjen asioiden asiakirjoihin ja päätöksiin. Tavoitteena oli selvittää, vastaako valitusten käsittelyssä noudatettu menettely perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §:ssä oikeusturvalle asetettuja vaatimuksia.
Selvityksen oikeusministeriölle on tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin

(7kB) OMLS 2003:21, Kuvailulehti
PDf-tiedosto, 1 s.

Työtä on tehty, mutta se ei toteudu hyvä-veli-systeemissä. Asiat jatkavat samaa mallia eli maan tapa, koska ei Nikulakaan puutu asiaan, hänen mielestään kaikki on valtakunnassa erinomaisesti virkamiehiä ajatellen.

tulos on 00 kirjoitti:

Eduskunnan on pakko puuttua
vakuutuslääkäririkollisuuteen, muuten maassa alkaa kapina.

Mitä tekemistä on perustaa lautakuntia, kuten oikeusturva-asioiden neuvottelukunta, miten he voivat muuttaa vakuutusoikeuden maan tavan toiseksi tai mitä merkitystä on kauniilla korulauseilla laatia suunnitelmia, kuten:

HE 155/2003
ote
....on otettu huomioon aiheeseen
liittyvät Eduskunnan oikeusasiamiehen rat-
kaisut ja kannanotot sekä oikeusministeriön
selvityksessä 2003:21 (Oikeusturvan toteu-
tuminen työkyvyttömyyseläkettä ja tapatur-
mavakuutusta koskevien valitusten käsitte-
lyssä vakuutusoikeudessa. OM lausuntoja ja
selvityksiä 2003:21) esitetyt näkökohdat sii-
nä laajuudessa, kuin ne ovat sovellettavissa
toimeentuloturvan muutoksenhakujärjestel-
män lautakuntiin. Lautakunnissa noudatetaan
virallisperiaatetta, joka tarkoittaa sitä, että
valitusasteissa otetaan huomioon kaikki asi-
aan liittyvät seikat, vaikka muutoksenhakija
ei ole itse osannut vedota niihin. Sosiaaliva-
kuutusasioiden muutoksenhaussa ei ole kaksi
asianosaissuhdetta eikä muutoksenhakijan
oikeusturva voi olla riippuvainen siitä, tun-
teeko hän sovellettavat säännökset tai miten
hän osaa ajaa asiaansa.

OM 2003:21 on tässä:

OIKEUSTURVAN TOTEUTUMINEN VAKUUTUSOIKEUDESSA
Menettely työkyvyttömyys- ja tapaturma-asioita koskevien valitusten käsittelyssä
Oikeusministeriö on teettänyt selvityksen perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumisesta työkyvyttömyyseläkettä ja lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevien valitusten käsittelyssä.
Selvitys tehtiin haastattelemalla muutoksenhakuelimissä työskenteleviä ja sen kanssa asioineita henkilöitä sekä tutustumalla vakuutusoikeudessa käsiteltyjen asioiden asiakirjoihin ja päätöksiin. Tavoitteena oli selvittää, vastaako valitusten käsittelyssä noudatettu menettely perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 §:ssä oikeusturvalle asetettuja vaatimuksia.
Selvityksen oikeusministeriölle on tehnyt oikeustieteen lisensiaatti Maija Sakslin

(7kB) OMLS 2003:21, Kuvailulehti
PDf-tiedosto, 1 s.

Työtä on tehty, mutta se ei toteudu hyvä-veli-systeemissä. Asiat jatkavat samaa mallia eli maan tapa, koska ei Nikulakaan puutu asiaan, hänen mielestään kaikki on valtakunnassa erinomaisesti virkamiehiä ajatellen.

Lue lisää

Oikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ryhmäkannelaki, jota sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa. Lisäksi oli selvitettävä mahdollisuus sisällyttää myös ympäristövahinkoasiat lain soveltamisalaan.

Kuka tai ketkä vastustavat ryhmäkanteen saamista Suomeen. Vakuutusyhtiöt ja maan tapa häiriintyy.

Suomalaiset ihmiset ovat julmia, ja ahneita, hyi helvetti.

Pelkään tulevaisuutta tällaisten julmien ihmisten kanssa. Täällä eletään kuin pellossa, vahvemman oikeudella. Ihmisen hengellä ei ole tässä maassa mitään arvoa.


Jos me yleensä enemmän välittäisimme siitä, mitä toisille tapahtuu, ei kaikenlainen sorto olisi mahdollista. Mutta täällä vain ani harva lähtee puolustamaan tasa-arvoa ja laillisia oikeuksia kaikille. Ja jos joku lähtee puolustamaan, on kaikenlaiset mollaajat kimpussa.


Kaiken huippu on, että vammautuneelle aletaan kostamaan sitä, että jotakin meni pieleen. Eihän se ole vammautuneen vika.Tällaista oikeuksiaan peräävänä pidetään hankalana jo silloin, kun hän pyytää saada oikeudenmukaista kohtelua valtion taholta vaivoihin, jotka ovat seurausta busineskiillon omaavien vakuutuslääkäreiden vallasta. Eihän siinä oo mitään järkee.


Lieneekö se julma kostamismeininki johtuvan siitä, että ne lääkärit, joilla on vakuutuslääkärin mandaatti, ovatkin luonnevikaisia, ja juuri he pitävät itseään erehtymättöminä ja tuntevat olevansa muiden yläpuolella vaikka ovat palveluammatissa? Heidän roolinsa on virkamiesrooli ja aina vakuutuslääkärinä toimiessaan he ovat virkasuhteessa johonkin laitokseen ja ovat määrättyjä vaikka 5 vuoden ajaksi toimimaan myös vaikkapa vakuutusoikeudessa. Mutta taustalla he ovat virkalääkäreitä ja rikosoikeudellisessa vastuussa. Mutta - miten todistamme sen, kun valtiovalta suojelee heitä ylivoimaisesti peittääkseen rikoksen merkit.

Kansalaiset eivät tiedä eivätkä voi tajuta, millaisia rahamääriä tässä busineksessa oikein liikkuu ja jos asia tulisi päivänvaloon, siinä monen herran tuoli alta rikkoutuisi, sellainen on tämä mädännäisyyden rooli.

ihminen uhohtukoon kirjoitti:

Suomalaiset ihmiset ovat julmia, ja ahneita, hyi helvetti.

Pelkään tulevaisuutta tällaisten julmien ihmisten kanssa. Täällä eletään kuin pellossa, vahvemman oikeudella. Ihmisen hengellä ei ole tässä maassa mitään arvoa.


Jos me yleensä enemmän välittäisimme siitä, mitä toisille tapahtuu, ei kaikenlainen sorto olisi mahdollista. Mutta täällä vain ani harva lähtee puolustamaan tasa-arvoa ja laillisia oikeuksia kaikille. Ja jos joku lähtee puolustamaan, on kaikenlaiset mollaajat kimpussa.


Kaiken huippu on, että vammautuneelle aletaan kostamaan sitä, että jotakin meni pieleen. Eihän se ole vammautuneen vika.Tällaista oikeuksiaan peräävänä pidetään hankalana jo silloin, kun hän pyytää saada oikeudenmukaista kohtelua valtion taholta vaivoihin, jotka ovat seurausta busineskiillon omaavien vakuutuslääkäreiden vallasta. Eihän siinä oo mitään järkee.


Lieneekö se julma kostamismeininki johtuvan siitä, että ne lääkärit, joilla on vakuutuslääkärin mandaatti, ovatkin luonnevikaisia, ja juuri he pitävät itseään erehtymättöminä ja tuntevat olevansa muiden yläpuolella vaikka ovat palveluammatissa? Heidän roolinsa on virkamiesrooli ja aina vakuutuslääkärinä toimiessaan he ovat virkasuhteessa johonkin laitokseen ja ovat määrättyjä vaikka 5 vuoden ajaksi toimimaan myös vaikkapa vakuutusoikeudessa. Mutta taustalla he ovat virkalääkäreitä ja rikosoikeudellisessa vastuussa. Mutta - miten todistamme sen, kun valtiovalta suojelee heitä ylivoimaisesti peittääkseen rikoksen merkit.

Kansalaiset eivät tiedä eivätkä voi tajuta, millaisia rahamääriä tässä busineksessa oikein liikkuu ja jos asia tulisi päivänvaloon, siinä monen herran tuoli alta rikkoutuisi, sellainen on tämä mädännäisyyden rooli.

Lue lisää

Totta turisette.
Eläinten oikeuksia valvotaan. Kun ystävättereni koira lähti karkuteille ja joku oli toimittanut sen eläintaloon niin hakiessaan koiraa omistaja sai kuulla olevansa huono koiranpitäjä kun kynnetkin oli liian pitkät koiralla!

Käykääpä joku katsomassa minkälaisessa kunnossa vanhusten jalat on "hoitokodeissa" ja monet nääntyvät janoon.

Ja jos koiraa kohtelet huonosti tuomio tulee eläinrääkkäyksestä. Entäs hoitovirhekohtalot, oikeusmurhakohtalot ja niitä vastaan tehtyjen ihmisarvojulmuudet?

Suomalainen oikeuksiaan hakeva on lainsuojaton kaikista lakipylälistä huolimatta! Käytännössä menettää ihmisarvonsakin kun joutuu oikeusvirheen kohteeksi.Apua ei saa mistään. Onneksi on tämä palsta mutta ei tämäkään kaikkia tavoita valitettavasti.

Eläinsuojelulakia noudatetaan, mutta pitäisikö ola ihmisensuojelulaki? Toimisiko siten paremmin? Lääkärit on huomanneet, ettei heidän sanansa paina mitään, kun vastassa on vakuutusyhtiö vakuutuslääkäreineen ja ed. koko valtava virkakoneisto ja isolla rahalla ja oikeus ei koske heitä. Eihän heitä sen rikkomisesta rangaista.


Pelästynyt lehdistökö on juuttunut virkamiesmenettelyyn eikä rohkene tuoda asiallista informaatiota kansalle, miten lakeja luetaan Suomi-nimisessä valtiossa.

Kansa on historiassa noussut kapinaan, kun ovat saaneet tarpeeksi mielivallasta. Mitä oikein kansanedustajamme odottavat, räväköitä lehtiotsakkeita rääkätystä ihmisestä, jolla hermot menivät turhautuneessa vakuutusoikeuskiistassa vastassa vakuutuslääkärit vakuutusyhtiön mandaatilla.

Eli, olemmeko vammaiset valmiita vaikka minkälaisiin tekoihin, lakko, minkälainen, eduskunnan eteen viikkojen mielenosoitukset, mitä auttaa, julkitulemiset ulkomaiden lehdille, ei ne tänne kantaudu, pressalle, ei auta, puhuu toisten maiden oikeusmurhista tosin, lista on loputon, ideoita vastaanotetaan.

Lehdistönkin kanssa olemme alustavasti jutelleeet!
Valmistelemme yhteydenottoa päälikkölääkäreihin, Lääninhallituksen osastoon, sosiaali- ja terveysministeriöön, paikallisia edustavaan kansanedustajaan, poliisiin, tuomariin, ja lehdistöön. Niin ja sitt´on vielä tuo George W. Bush, YK Pääsihteeri ja Paavi, ja jos se ei auta, sitten Isä Taivaassa.
Tsemppia valitusrumbassa!

maallinen oikeus kirjoitti:

Totta turisette.
Eläinten oikeuksia valvotaan. Kun ystävättereni koira lähti karkuteille ja joku oli toimittanut sen eläintaloon niin hakiessaan koiraa omistaja sai kuulla olevansa huono koiranpitäjä kun kynnetkin oli liian pitkät koiralla!

Käykääpä joku katsomassa minkälaisessa kunnossa vanhusten jalat on "hoitokodeissa" ja monet nääntyvät janoon.

Ja jos koiraa kohtelet huonosti tuomio tulee eläinrääkkäyksestä. Entäs hoitovirhekohtalot, oikeusmurhakohtalot ja niitä vastaan tehtyjen ihmisarvojulmuudet?

Suomalainen oikeuksiaan hakeva on lainsuojaton kaikista lakipylälistä huolimatta! Käytännössä menettää ihmisarvonsakin kun joutuu oikeusvirheen kohteeksi.Apua ei saa mistään. Onneksi on tämä palsta mutta ei tämäkään kaikkia tavoita valitettavasti.

Eläinsuojelulakia noudatetaan, mutta pitäisikö ola ihmisensuojelulaki? Toimisiko siten paremmin? Lääkärit on huomanneet, ettei heidän sanansa paina mitään, kun vastassa on vakuutusyhtiö vakuutuslääkäreineen ja ed. koko valtava virkakoneisto ja isolla rahalla ja oikeus ei koske heitä. Eihän heitä sen rikkomisesta rangaista.


Pelästynyt lehdistökö on juuttunut virkamiesmenettelyyn eikä rohkene tuoda asiallista informaatiota kansalle, miten lakeja luetaan Suomi-nimisessä valtiossa.

Kansa on historiassa noussut kapinaan, kun ovat saaneet tarpeeksi mielivallasta. Mitä oikein kansanedustajamme odottavat, räväköitä lehtiotsakkeita rääkätystä ihmisestä, jolla hermot menivät turhautuneessa vakuutusoikeuskiistassa vastassa vakuutuslääkärit vakuutusyhtiön mandaatilla.

Eli, olemmeko vammaiset valmiita vaikka minkälaisiin tekoihin, lakko, minkälainen, eduskunnan eteen viikkojen mielenosoitukset, mitä auttaa, julkitulemiset ulkomaiden lehdille, ei ne tänne kantaudu, pressalle, ei auta, puhuu toisten maiden oikeusmurhista tosin, lista on loputon, ideoita vastaanotetaan.

Lehdistönkin kanssa olemme alustavasti jutelleeet!
Valmistelemme yhteydenottoa päälikkölääkäreihin, Lääninhallituksen osastoon, sosiaali- ja terveysministeriöön, paikallisia edustavaan kansanedustajaan, poliisiin, tuomariin, ja lehdistöön. Niin ja sitt´on vielä tuo George W. Bush, YK Pääsihteeri ja Paavi, ja jos se ei auta, sitten Isä Taivaassa.
Tsemppia valitusrumbassa!

Lue lisää

Suomen kansalainen jonkin onnettomuuden takia menettää työkykynsä, ei hänen varalleen olekaan mitään vakuutusturvaa, vaikka me kaikki luulemme, että työtä tekevä väestö on vakuutettu, kun vakuutusmaksut maksetaan. Miksi maksetaan, kun turvaa ei ole?

totuutta etsimään kirjoitti:

Suomen kansalainen jonkin onnettomuuden takia menettää työkykynsä, ei hänen varalleen olekaan mitään vakuutusturvaa, vaikka me kaikki luulemme, että työtä tekevä väestö on vakuutettu, kun vakuutusmaksut maksetaan. Miksi maksetaan, kun turvaa ei ole?

Lue lisää

Ei sille mitään mahda laki HE47/2005 - vai mahtaako sittenkin?
Tosiaan, joku näkyvä tempaus on hyvä saada aikaiseksi. Tai mieluusti useampi.

Jalkapallosta tuttu rotaatiovaihto eli paikalla olisi toimiva miehitys ja naisitus koko ajan. EU - kokousten aikaan teho saattaisi korostua. Pitkään jatkunut asialinjalla olo tuntuu vain johtavan puheisiin, muttei tekojen kautta muutoksiin. HE 47/2005 on siitä esimerkki. Sieltä härskimmästä päästä. Siinähän kruunattiin vakuutusyhtiöiden ylivertaisuus.

Vaan sitten päivän mietelauseisiin. Lainaus tulee eduskunnasta 22.2.2006.

Kansanedustaja Eero Akaan- Penttilä (kok.) mielestä työkyvyttömyysasioiden käsittelyssä tapahtuu työeläkeyhtiöissä seuraavaa :”Totta kai asialle on eduksi, jos kyseisissä sairauksissa on myös erikoislääkärin lausunto, mutta ei se ole ehdoton edellytys asialle ollenkaan. Kun tämmöinen lausunto menee sitten vakuutusyhtiöön, niin näitä lausuntoja ei hylkää eikä hyväksy kukaan siellä oleva lääkäri, vaan aina hylkäyksen tai hyväksymisen tekee kyseinen vakuutusyhtiö. Tämä on juridisesti täysin selvä asia. Ihmettelen, että tässä talossa personoidaan tämä asia täysin väärällä tavalla. Se tekee tästä asiasta populistisen ja tarkoitushakuisen, ja tämän ehkä erityisesti haluaisin huomauttaa.”

Omien tietojen mukaan ainakin siinä vaiheessa kun hylkäyspäätöksen saanut asiakas alkaa valittamaan päätöksestä, niin tapauksen paperit ja vetovastuu prosessista siirtyvät pelkästään esimerkiksi työeläkeyhtiön ylilääkärille, joka tekee yhtiön puolesta tosiasialliset juridiset päätökset ja antaa virkailijan kirjoittamiin vastineisiin sanamuotonsa sekä perustelunsa. Ne ovat monesti selkeydeltään ja pituudeltaan kuin aikanaan telkkarissa Leo Lastumäen esittämän putkimiehen urahdukset.

Muuten. Nuo edellä mainitsemani asiat voi jokainen valittaja todeta pyytämällä itselleen säännöllisesti kopiot esimerkiksi työeläkeyhtiöissä ylläpidetystä oman tapauksen käsittely –ja/tai lääkärikansiostaan, johon merkinnät tehdään. Tai ainakin siis juridisesti pitäisi tehdä.

Epäselvissä päätöksissä voi toki yhtiön ylilääkärille aina hänen puhelinaikanaan soittaa. Samoin käsittelijälle työajan puitteissa. Tosin näihinkin saattaa vierähtää helposti viikkoja, koska henkilöresurssit on vedetty yhtiöissä tosi tiukoille. Monesti tarvittaisiin vielä selventävä puhelinyhteys päätöksen juridisesta puolesta vastaavaan yhtiön vakuutuslakimieheen, joka aina viime kädessä antaa päätökseen juridisten sanamuotojen silaukset. Tai valitsee valmiista tekstipohjista tapaukseen sopivimman.

Mielestäni on valitettavaa, että vastuu hylkäävien päätösten ymmärtämisestä on siirretty valittajalle itselleen. Tämä tositieto kertonee jotain nykyisten hylkäävien päätösten selvyydestä ja perustelujen riittävyydestä. Lain antamaa laajaa harkintavaltaansa yhtiöt käyttävät omaan pussiinsa. Joku vihjaili kartellista. Ainakin läpi valitusketjun vastapuolella olevien henkilöiden käyttäytyminen kuvastaa sitä hyvin. Varsinkin kun puhutaan yli vuoden menevistä korvausvelvollisuuksista.

puheenvuoro kirjoitti:

Ei sille mitään mahda laki HE47/2005 - vai mahtaako sittenkin?
Tosiaan, joku näkyvä tempaus on hyvä saada aikaiseksi. Tai mieluusti useampi.

Jalkapallosta tuttu rotaatiovaihto eli paikalla olisi toimiva miehitys ja naisitus koko ajan. EU - kokousten aikaan teho saattaisi korostua. Pitkään jatkunut asialinjalla olo tuntuu vain johtavan puheisiin, muttei tekojen kautta muutoksiin. HE 47/2005 on siitä esimerkki. Sieltä härskimmästä päästä. Siinähän kruunattiin vakuutusyhtiöiden ylivertaisuus.

Vaan sitten päivän mietelauseisiin. Lainaus tulee eduskunnasta 22.2.2006.

Kansanedustaja Eero Akaan- Penttilä (kok.) mielestä työkyvyttömyysasioiden käsittelyssä tapahtuu työeläkeyhtiöissä seuraavaa :”Totta kai asialle on eduksi, jos kyseisissä sairauksissa on myös erikoislääkärin lausunto, mutta ei se ole ehdoton edellytys asialle ollenkaan. Kun tämmöinen lausunto menee sitten vakuutusyhtiöön, niin näitä lausuntoja ei hylkää eikä hyväksy kukaan siellä oleva lääkäri, vaan aina hylkäyksen tai hyväksymisen tekee kyseinen vakuutusyhtiö. Tämä on juridisesti täysin selvä asia. Ihmettelen, että tässä talossa personoidaan tämä asia täysin väärällä tavalla. Se tekee tästä asiasta populistisen ja tarkoitushakuisen, ja tämän ehkä erityisesti haluaisin huomauttaa.”

Omien tietojen mukaan ainakin siinä vaiheessa kun hylkäyspäätöksen saanut asiakas alkaa valittamaan päätöksestä, niin tapauksen paperit ja vetovastuu prosessista siirtyvät pelkästään esimerkiksi työeläkeyhtiön ylilääkärille, joka tekee yhtiön puolesta tosiasialliset juridiset päätökset ja antaa virkailijan kirjoittamiin vastineisiin sanamuotonsa sekä perustelunsa. Ne ovat monesti selkeydeltään ja pituudeltaan kuin aikanaan telkkarissa Leo Lastumäen esittämän putkimiehen urahdukset.

Muuten. Nuo edellä mainitsemani asiat voi jokainen valittaja todeta pyytämällä itselleen säännöllisesti kopiot esimerkiksi työeläkeyhtiöissä ylläpidetystä oman tapauksen käsittely –ja/tai lääkärikansiostaan, johon merkinnät tehdään. Tai ainakin siis juridisesti pitäisi tehdä.

Epäselvissä päätöksissä voi toki yhtiön ylilääkärille aina hänen puhelinaikanaan soittaa. Samoin käsittelijälle työajan puitteissa. Tosin näihinkin saattaa vierähtää helposti viikkoja, koska henkilöresurssit on vedetty yhtiöissä tosi tiukoille. Monesti tarvittaisiin vielä selventävä puhelinyhteys päätöksen juridisesta puolesta vastaavaan yhtiön vakuutuslakimieheen, joka aina viime kädessä antaa päätökseen juridisten sanamuotojen silaukset. Tai valitsee valmiista tekstipohjista tapaukseen sopivimman.

Mielestäni on valitettavaa, että vastuu hylkäävien päätösten ymmärtämisestä on siirretty valittajalle itselleen. Tämä tositieto kertonee jotain nykyisten hylkäävien päätösten selvyydestä ja perustelujen riittävyydestä. Lain antamaa laajaa harkintavaltaansa yhtiöt käyttävät omaan pussiinsa. Joku vihjaili kartellista. Ainakin läpi valitusketjun vastapuolella olevien henkilöiden käyttäytyminen kuvastaa sitä hyvin. Varsinkin kun puhutaan yli vuoden menevistä korvausvelvollisuuksista.

Lue lisää

Vallasta

Joku kysyi aiemmin, että millä vastuulla vakuutuslääkäri toimii. Itse en asiaa tiedä, joten lainaan sosiaali-ja terveysministeri Tuula Haataisen sanoja hänen vastauksestaan Pekka Vilkunan /kesk ym. tekemään kirjalliseen kysymykseen hallitukselle 850/2005 vp - Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta.

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Lisää mielenkiintoista tietoa ko. kysymykseen löytyy eduskunnan sivustolta.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/kk_850_2005_p.htm

?????!!!!! kirjoitti:

Vallasta

Joku kysyi aiemmin, että millä vastuulla vakuutuslääkäri toimii. Itse en asiaa tiedä, joten lainaan sosiaali-ja terveysministeri Tuula Haataisen sanoja hänen vastauksestaan Pekka Vilkunan /kesk ym. tekemään kirjalliseen kysymykseen hallitukselle 850/2005 vp - Vakuutusyhtiöiden lääkäreiden valta.

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Lisää mielenkiintoista tietoa ko. kysymykseen löytyy eduskunnan sivustolta.

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/kk_850_2005_p.htm

Lue lisää

Kuka Mitä Häh?
Kukahan osaisi ystävällisesti opastaa mikä on tuo ministerin mainitsema vakuutuslääkärin "ammattinharjoittamisvastuu"?

Konkreettisesti ja löytyykö siihen lakitekstiä? Ja ennenkaikkea KKO:n ennakkotapauksia?




Käytännössä hänellä ei oikeasti ole mitään vastuuta, kun asiaa ajattelee potilaan kannalta. Ilmeisesti hän on tulosvastuullinen ottamaan hyödyn vakuutusyhtiölle ja vastuullinen myös siitä, että kielteiset päätökset tulevat tasa-vertaisesti suurimmalle osalle. V. 2004 92,5 % eli solidaarisuus, tasavertaisuus, yhdenmukaisuus asioita tutkimatta jne.
Ratkaisut siten yhdenmukaisia.

Eikä yhden alan lääkärillä voi ola korkeampaa tuntemusta, kuin mitä on eri alojen erikoislääkäreillä. LäÄkäriliitto kuitenkin lähtee ajatukseen, että saadessaan vakuutuslääkärinimikkeen, kirjeopiston kautta vielä, tosi on, hänellä on ylitsemenevyys muiden alojen erikoislääkäreiden osaamiseen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa tämä on mahdoton, mutta näin se vain on.

Mönkäreen esitys, että vakuutuslääkäri edustaa lääketieteen korkeinta tuntemusta, on vain osoitus siitä, että kansalaisia pidetään täysin hölmöläisinä, että heille voidaan tämmöistä esittää.

tunareita kaikki kirjoitti:

Kuka Mitä Häh?
Kukahan osaisi ystävällisesti opastaa mikä on tuo ministerin mainitsema vakuutuslääkärin "ammattinharjoittamisvastuu"?

Konkreettisesti ja löytyykö siihen lakitekstiä? Ja ennenkaikkea KKO:n ennakkotapauksia?




Käytännössä hänellä ei oikeasti ole mitään vastuuta, kun asiaa ajattelee potilaan kannalta. Ilmeisesti hän on tulosvastuullinen ottamaan hyödyn vakuutusyhtiölle ja vastuullinen myös siitä, että kielteiset päätökset tulevat tasa-vertaisesti suurimmalle osalle. V. 2004 92,5 % eli solidaarisuus, tasavertaisuus, yhdenmukaisuus asioita tutkimatta jne.
Ratkaisut siten yhdenmukaisia.

Eikä yhden alan lääkärillä voi ola korkeampaa tuntemusta, kuin mitä on eri alojen erikoislääkäreillä. LäÄkäriliitto kuitenkin lähtee ajatukseen, että saadessaan vakuutuslääkärinimikkeen, kirjeopiston kautta vielä, tosi on, hänellä on ylitsemenevyys muiden alojen erikoislääkäreiden osaamiseen. Lääketieteellisessä tiedekunnassa tämä on mahdoton, mutta näin se vain on.

Mönkäreen esitys, että vakuutuslääkäri edustaa lääketieteen korkeinta tuntemusta, on vain osoitus siitä, että kansalaisia pidetään täysin hölmöläisinä, että heille voidaan tämmöistä esittää.

Lue lisää

Turhaan kaikki käräjäoikeuteen viemiset. Omassa tapauksessani raastuvan oikeus tutki asiallisesti tapauksen ja määrättiin korvaukset. Henkisestä kärsimyksestä jopa 50 000 vanhaa markkaa. Vastapuoli valitti hoviin. Siellä asiaa ei enää käyty läpi ollenkaan, yhtään todistetta ei katsottu. Puhuttiin vain jostain kummallisista pykälistä ja termeistä. Odotin ihmeissäni, milloin asiani tulee esille. Ei se tullut. Hävisin jutun, enkä saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Vammaisena eläkeläisenä jouduin maksamaan melkein sata tuhatta vamman aiheuttaneen kirurgin oikeudenkäyntikuluja. Niitä nyt eläkkeestä makselen korkojen kanssa lopun ikääni, kun piti ottaa laina pankista. Niin, että tämä on nykyajan oikeusvaltion tapa hoitaa potilaiden asioita. Tuli vaikutelma, että asia oli päätetty jo hoviin tultaessa. Ei siellä totuutta haettu, vaan tehtiin kaikki sen eteen, että totuus pysyy salassa.

käräjillä kirjoitti:

Turhaan kaikki käräjäoikeuteen viemiset. Omassa tapauksessani raastuvan oikeus tutki asiallisesti tapauksen ja määrättiin korvaukset. Henkisestä kärsimyksestä jopa 50 000 vanhaa markkaa. Vastapuoli valitti hoviin. Siellä asiaa ei enää käyty läpi ollenkaan, yhtään todistetta ei katsottu. Puhuttiin vain jostain kummallisista pykälistä ja termeistä. Odotin ihmeissäni, milloin asiani tulee esille. Ei se tullut. Hävisin jutun, enkä saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Vammaisena eläkeläisenä jouduin maksamaan melkein sata tuhatta vamman aiheuttaneen kirurgin oikeudenkäyntikuluja. Niitä nyt eläkkeestä makselen korkojen kanssa lopun ikääni, kun piti ottaa laina pankista. Niin, että tämä on nykyajan oikeusvaltion tapa hoitaa potilaiden asioita. Tuli vaikutelma, että asia oli päätetty jo hoviin tultaessa. Ei siellä totuutta haettu, vaan tehtiin kaikki sen eteen, että totuus pysyy salassa.

Lue lisää

Olen pelästynyt ???
Päätös eläkeestäni tuli postissa ! En edes avaa kirjettä, se on jokatapauksessa
kielteinen. Lähetän avaamattomana takaisin. Tilanteeni ei enää parane saanko eläkkeen vai en. Sosiaalihuolto pelaa; asumistuet, toimeentulotuet, jne. sairaala ja lääkärikuluille on maksajat neuvoteltu. Edes sähkölaskua ei tarvitse maksaa.
Miksi siis hyväksyisin eläkeen joka on 800 euroa. Ei ei ... olen mielummin työtön työnhakija. Toimeentulo on näin taattu. Olisi vain pitänyt ajaa itsensä tähän tilaan aiemmin.
Tehkäähän te työssä olijat lujasti töitä, että jaksatte meidätkin elättää.
Meidät, jotka olemme väärien diaknoosien ja hoitojen vammauttamia, lääkärimafian kieroilujen, petoksien ja valheiden uhreja. Olemme työkyvyttömiä, sairaita ja katkeria !
Meidän elättäjiä olette te veronmaksajat.

Meitä on paljon, joita yhteiskunta elättää, ketä mistäkin syystä. Olen valtion elätti vain siitä syystä, että hoitovirhettä ei haluta tunnustaa. Jos tunnustettaisiin, voitaisiin työnteon estävä fyysinen vamma hoitaa pois ja voisin palata työhön. Nyt hankittiin minulle eläke psyykkisistä syistä, vaikka on vain paha ruumiinvamma. Mutta mikäs tässä on möllöttäessä valtion elättinä. Mieluummin kuitenkin palaisin työhön. Mutta kun potilas ei voi olla oikeassa. Täytyy nyt vain yrittää uskoa, että on psyykkisesti työkyvytön. Ja pyrkiä nauttimaan joutenolosta.

Voiko tämän hullumpaa yhteiskuntaa olla??????
Ei oo,ei tuu,tämmöistä voi tapahtua vain SUOMESSA!Muualla potilaat saavat korvauksia.
Ja muualla ihmiset saavat myös tarvitessaan hoidon vaivoihinsa, ettei turhan takia tartte eläkkeelle jäädä. Eläkettä oikeasti tarvitsevat eivät sitä saa. Ja fyysistä hoitoa tarvitsevat mieluummin pannaan psyykkediagnoosilla eläkkeelle kuin hoidetaan. Siis aina niin, että mahdollisimman älyttömästi olisi. Ketä tämä järjettömyys hyödyttää?!!

oikeuslaitoksessa kirjoitti:

Olen pelästynyt ???
Päätös eläkeestäni tuli postissa ! En edes avaa kirjettä, se on jokatapauksessa
kielteinen. Lähetän avaamattomana takaisin. Tilanteeni ei enää parane saanko eläkkeen vai en. Sosiaalihuolto pelaa; asumistuet, toimeentulotuet, jne. sairaala ja lääkärikuluille on maksajat neuvoteltu. Edes sähkölaskua ei tarvitse maksaa.
Miksi siis hyväksyisin eläkeen joka on 800 euroa. Ei ei ... olen mielummin työtön työnhakija. Toimeentulo on näin taattu. Olisi vain pitänyt ajaa itsensä tähän tilaan aiemmin.
Tehkäähän te työssä olijat lujasti töitä, että jaksatte meidätkin elättää.
Meidät, jotka olemme väärien diaknoosien ja hoitojen vammauttamia, lääkärimafian kieroilujen, petoksien ja valheiden uhreja. Olemme työkyvyttömiä, sairaita ja katkeria !
Meidän elättäjiä olette te veronmaksajat.

Meitä on paljon, joita yhteiskunta elättää, ketä mistäkin syystä. Olen valtion elätti vain siitä syystä, että hoitovirhettä ei haluta tunnustaa. Jos tunnustettaisiin, voitaisiin työnteon estävä fyysinen vamma hoitaa pois ja voisin palata työhön. Nyt hankittiin minulle eläke psyykkisistä syistä, vaikka on vain paha ruumiinvamma. Mutta mikäs tässä on möllöttäessä valtion elättinä. Mieluummin kuitenkin palaisin työhön. Mutta kun potilas ei voi olla oikeassa. Täytyy nyt vain yrittää uskoa, että on psyykkisesti työkyvytön. Ja pyrkiä nauttimaan joutenolosta.

Voiko tämän hullumpaa yhteiskuntaa olla??????
Ei oo,ei tuu,tämmöistä voi tapahtua vain SUOMESSA!Muualla potilaat saavat korvauksia.
Ja muualla ihmiset saavat myös tarvitessaan hoidon vaivoihinsa, ettei turhan takia tartte eläkkeelle jäädä. Eläkettä oikeasti tarvitsevat eivät sitä saa. Ja fyysistä hoitoa tarvitsevat mieluummin pannaan psyykkediagnoosilla eläkkeelle kuin hoidetaan. Siis aina niin, että mahdollisimman älyttömästi olisi. Ketä tämä järjettömyys hyödyttää?!!

Lue lisää

118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.

virkamies kirjoitti:

118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.

Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.

Lue lisää

kommentti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Missä on kansalaisen oikeusturva oikeusistuimessa, olkoon Suomessa tai Strasbourgissa?

Kun valittajan asia etenee EIT:ssä siten, että tulee nyt juristienglanninkielinen kirje, otettava lainopillinen neuvonantaja, eli juristi, jos haluaa asiansa jatkuvan jne. EIT hylkypäätöksessä huomioi yht. 15 sivuisen tekstin suomennoksen hinnaksi 3 tuntia 52 kysymykseen vastaaminen yht. 700 euroa.

Samalla tulee sivukaupalla juristienglanniksi Suomen valtion edustaman virkamiesjuristin kyselykirje, johon on sitten vastattava otetun juristin kautta, asia ei muutoin etene eteenpäin.

Kun luin tänään suomeksi käännettyä tekstiä, kas kummaa, saamani hylkypäätös on melkein sanatarkkaan tämän suomalaisen virkamiehen tekstiä. Hylkypäätös käännettiin suomeksi kustannuksellani.

Ja kun lukee hylkypäätöksen sekametelisoppaa, ei siinä ole järjen häivää.

Esim. suomalaisjuristi väittää, etten ole kÄyttänyt kotimaisia oikeuskeinoja loppuun. Hänellä on luetun ymmärtämisen vaikeus, koska eihän sinne muutoin edes pääse, jollei ole kaikki koluttu läpi.

Lisäksi hän väittää, että olen pyytänyt vasta monta vuotta jälkikäteen, kun päätös KKO:sta jo oli tullut kielteisenä EIT:n kautta suullista käsittelyä. Lukutaidon puute, valituksessani toin EIT:lle esiin: olin jo vakuutusosikeuteen pyytänyt ns.poikkeusluvalla asiaa ja heti lain tultua myös KKO:lta. Mutta virkamies ei osannut valitustani lukea ja teki omaa sepustustaan, mikä oli hylkypäätöksen loppuosa.

Virkamies ed. väittää, että vaikka vakuutusoikeuteen on tullut lisää lääkäritutkimusta, niin sitä ei tarvi välittää, koska tapaturmalautakunnan hylkypäätös on huomioitu, ei todellisia tutkimustuloksia erikseen tarvitse edes mainita, riittää, kun kopioidaan tapaturmalautakunnan eli sama kuin vakuutusyhtiön alkuperäinen hylkypäätös. Kyllä ne uudet tutkimstulokset ovat mukana, ei vain tarvitse niitä erikseen todeta. (ei voi kirjoittaa, kun on aivan eri alan erikoislääkäri ollut vakuutusoikeudessa asiassa ja lääketieteelliset lopputulokset vasta saatiin esitettyä vakuutusoikeuteen, ei ollut tapaturmalautakunnalla eikä vakuutusoikeudella heti alkuun edes käytettävissä).

Lisäksi esim. ministeri Haatainen on eräässä syksyn 2005 eduskuntakyselyssä tulkinnut vastauksessaan:

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Eli miten eri alan lääkäri voikaan muuta tehdä kuin juuri oikeusministeriön teettämän tutkimuksen tuloksessa Maija Saklinin tekemänä todeta, että rasti ruutuun hylkäys tehdään.

Saa Haatainen puhua lämpöisiä, että monihenkinen työryhmä tekee yhteisesti päätöksen. Katin kontit. Kuka lääkärin ruksia vastustaa, kun päätös lukee: yksimielissti.

Jos Strasbourgin tavat ovat nyt samat kuin sosiaalivakuutustuomioistuinten, on kansalaiset menettäneet viimeisenkin toiveen saada ihmismäistä, inhimillistä ja ennenkaikkea oikeuteen soveltuvaa kohtelua. Vrt. perustuslain kohta:

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Perustuslaki sanoo kansalaisen oikeuksista:
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
En ole saanut. Jouduin itse maksamaan käännökset.

19 §
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

En ole saanut. Ensin meni koti jne. Kuntoutusta en saanut, jätettiin totaalisesti heitteille.

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

En ole saanut, oikeusprosessi kestänyt 12 v.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

En ole saanut. Tutkimustuloksia oikeudessa ei ole perusteltu, miksi niitä ei huomioitu.

Mitähän perustuslakivaliokunta oikein puuhastelee, kun näinkään räikeää asiaa ei saa korjattua. No, yksi kansanedustaja, mies, siellä puhelimessa selittikin, että kaikki on ok Suomessa. Onkohan?

virkamiehen kirjoitti:

kommentti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Missä on kansalaisen oikeusturva oikeusistuimessa, olkoon Suomessa tai Strasbourgissa?

Kun valittajan asia etenee EIT:ssä siten, että tulee nyt juristienglanninkielinen kirje, otettava lainopillinen neuvonantaja, eli juristi, jos haluaa asiansa jatkuvan jne. EIT hylkypäätöksessä huomioi yht. 15 sivuisen tekstin suomennoksen hinnaksi 3 tuntia 52 kysymykseen vastaaminen yht. 700 euroa.

Samalla tulee sivukaupalla juristienglanniksi Suomen valtion edustaman virkamiesjuristin kyselykirje, johon on sitten vastattava otetun juristin kautta, asia ei muutoin etene eteenpäin.

Kun luin tänään suomeksi käännettyä tekstiä, kas kummaa, saamani hylkypäätös on melkein sanatarkkaan tämän suomalaisen virkamiehen tekstiä. Hylkypäätös käännettiin suomeksi kustannuksellani.

Ja kun lukee hylkypäätöksen sekametelisoppaa, ei siinä ole järjen häivää.

Esim. suomalaisjuristi väittää, etten ole kÄyttänyt kotimaisia oikeuskeinoja loppuun. Hänellä on luetun ymmärtämisen vaikeus, koska eihän sinne muutoin edes pääse, jollei ole kaikki koluttu läpi.

Lisäksi hän väittää, että olen pyytänyt vasta monta vuotta jälkikäteen, kun päätös KKO:sta jo oli tullut kielteisenä EIT:n kautta suullista käsittelyä. Lukutaidon puute, valituksessani toin EIT:lle esiin: olin jo vakuutusosikeuteen pyytänyt ns.poikkeusluvalla asiaa ja heti lain tultua myös KKO:lta. Mutta virkamies ei osannut valitustani lukea ja teki omaa sepustustaan, mikä oli hylkypäätöksen loppuosa.

Virkamies ed. väittää, että vaikka vakuutusoikeuteen on tullut lisää lääkäritutkimusta, niin sitä ei tarvi välittää, koska tapaturmalautakunnan hylkypäätös on huomioitu, ei todellisia tutkimustuloksia erikseen tarvitse edes mainita, riittää, kun kopioidaan tapaturmalautakunnan eli sama kuin vakuutusyhtiön alkuperäinen hylkypäätös. Kyllä ne uudet tutkimstulokset ovat mukana, ei vain tarvitse niitä erikseen todeta. (ei voi kirjoittaa, kun on aivan eri alan erikoislääkäri ollut vakuutusoikeudessa asiassa ja lääketieteelliset lopputulokset vasta saatiin esitettyä vakuutusoikeuteen, ei ollut tapaturmalautakunnalla eikä vakuutusoikeudella heti alkuun edes käytettävissä).

Lisäksi esim. ministeri Haatainen on eräässä syksyn 2005 eduskuntakyselyssä tulkinnut vastauksessaan:

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Eli miten eri alan lääkäri voikaan muuta tehdä kuin juuri oikeusministeriön teettämän tutkimuksen tuloksessa Maija Saklinin tekemänä todeta, että rasti ruutuun hylkäys tehdään.

Saa Haatainen puhua lämpöisiä, että monihenkinen työryhmä tekee yhteisesti päätöksen. Katin kontit. Kuka lääkärin ruksia vastustaa, kun päätös lukee: yksimielissti.

Jos Strasbourgin tavat ovat nyt samat kuin sosiaalivakuutustuomioistuinten, on kansalaiset menettäneet viimeisenkin toiveen saada ihmismäistä, inhimillistä ja ennenkaikkea oikeuteen soveltuvaa kohtelua. Vrt. perustuslain kohta:

"Eläkelaitoksen lääkäri osallistuu päätöksen valmisteluun "lääkärikoulutuksensa ja ammatillisen osaamisensa perusteella", ja esittää asian ratkaisemiseen liittyvät arvionsa "nimenomaan lääkärin ominaisuudessa ja vastaa antamistaan arvioista ammatinharjoittamisvastuunsa perusteella".

Perustuslaki sanoo kansalaisen oikeuksista:
17 §
Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin
Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.
En ole saanut. Jouduin itse maksamaan käännökset.

19 §
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.

En ole saanut. Ensin meni koti jne. Kuntoutusta en saanut, jätettiin totaalisesti heitteille.

21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.

En ole saanut, oikeusprosessi kestänyt 12 v.

22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen

En ole saanut. Tutkimustuloksia oikeudessa ei ole perusteltu, miksi niitä ei huomioitu.

Mitähän perustuslakivaliokunta oikein puuhastelee, kun näinkään räikeää asiaa ei saa korjattua. No, yksi kansanedustaja, mies, siellä puhelimessa selittikin, että kaikki on ok Suomessa. Onkohan?

Lue lisää

Onpa mahtava kokonaisuus. Mikseivät tiedotusvälineet ole kertoneet, että Suomessa rehottavat seuraavat rikollisuuden lajit:
perustuslakirikollisuus
viranomaisrikollisuus
ihmisoikeusrikollisuus
oikeusturvarikollisuuus

Nyt olisikin hyvä saada sosiaali- ja terveysministerinä toimineet kasvokkain vakuutettujen eli kusetettujen kanssa. Ensi alkuun:
sosiaali- ja terveysministerinä toimineet sdp:n ministerit Sinikka Mönkäre ja Tuula Haatainen
sosiaali- ja terveysministerinä toimineet kepun Liisa Hyssälä ja Juha Rehula
sosiaali- ja terveysministerinä toiminut kokoomuksen Paula Risikko
- niin suoriin tv kuin radiolähetyksiin...

Myös oikeusministerinä toimineet mukaan:
Johannes Koskinen ja Leena Luhtanen demarit eli sdp
Tuija Brax vihreät


Mistäkö juteltaisiin? Tästä linkistä alkuun:
http://suomi2017.wordpress.com/2013/10/15/kukkosen-listasta/
- korporatismi linkistä Suomen todellinen hallintamuoto
- harmaa valta linkistä Suomen todelliset hallitsijat