JAHKECOAHKKIN / VUOSIKOKOUS
áigi/ aika: 17.3.2006, klo 18.00
báiki/ paikka: Myllytullin koulu, Kirkkokatu 1, Oulu
Ásselistu/ Asialista
1. Jahkecoahkkinassit / vuosikokousasiat:
- Jagi2005 ruhtadoalu ja doaibmacilgehusa dohkkeheapmi / Vuoden 2005 tilipäätöksen ja vuosikertomuksen hyväksyminen
- Jagi 2006 doaibmaplana ja buseahta dohkkeheapmi/ Vuoden 2006 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
- Satnejodiheaddji ja stivrra valljen jahkai 2006 / Puheenjohtajan ja hallituksen valinta vuodelle 2006
2. Giddareaisu Iso-Syöte guvlui / Kevätretki Ison- Syötteen alueelle 1.-2.4.2006
-assi birra muitaluvvo eambbo coahkkimis, asia esitellään kokouksessa
3. Mii searvvi algga: lahka-algaga dahkan samegiela oahpahusas Samiguovllu olggobealde/ Mii yhdistyksen aloite: lakialoitteen teko saamen kielen opetuksesta saamelaisalueen ulkopuolella.
áigi/ aika: 17.3.2006, klo 18.00
báiki/ paikka: Myllytullin koulu, Kirkkokatu 1, Oulu
Ásselistu/ Asialista
1. Jahkecoahkkinassit / vuosikokousasiat:
- Jagi2005 ruhtadoalu ja doaibmacilgehusa dohkkeheapmi / Vuoden 2005 tilipäätöksen ja vuosikertomuksen hyväksyminen
- Jagi 2006 doaibmaplana ja buseahta dohkkeheapmi/ Vuoden 2006 toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyminen
- Satnejodiheaddji ja stivrra valljen jahkai 2006 / Puheenjohtajan ja hallituksen valinta vuodelle 2006
2. Giddareaisu Iso-Syöte guvlui / Kevätretki Ison- Syötteen alueelle 1.-2.4.2006
-assi birra muitaluvvo eambbo coahkkimis, asia esitellään kokouksessa
3. Mii searvvi algga: lahka-algaga dahkan samegiela oahpahusas Samiguovllu olggobealde/ Mii yhdistyksen aloite: lakialoitteen teko saamen kielen opetuksesta saamelaisalueen ulkopuolella.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tuo on hyvä aloite: "saamen kielen opetus saamelaisalueen ulkopuolella."
Toivottavasti kiinnitätte huomiota siihen,että suomenkielinen suomlaislapsi/nuori EI SAA OPISKELLA SAAMEA ruotsin sijasta millään kouluasteella. Se on estetty tehokkaasti lainsäädännöllä.
Saako edes saamelaisalueella?
Toinen kysymys kiinnostaisi: Mitä mieltä olisitte siitä,että suomenkieliset rekisteröityisivät saamenkielisiksi väestörekisteriin tuen osoitukseksi saamelaisille. (Itseäni esim. kiinnostaisi)
Samaa menetelmää on käytetty ruotsinkielisten määrän kasvattamiseksi Suomen tilastoissa kautta aikain.
Sitä on pyritty edistämään eri kampanjoin. Mainittakoon vaikka Ruotsalaiset kansankäräjät,joka Saamelaisten kansankäräjien veljesorgaani.
Se on edistänyt ja kampanjoinut sen puolesta,että suomenkieliset rekisteröityvät ruotsinkieliseksi vuosikymmeniä. Ja se saa myös siihen valtionapua runsain määrin.
Oisko siinä mallia ja esimerkkiä saamelaisten edustajille? Eihän valtiovalta voi syrjiä samassa tarkoituksessa haettua rahoitusta kun sitä on annettu isommallekin vähemmistölle.
Toistan itseäni, mutta vastaus sopii myös tähän ketjuun.
Mielestäni ei ole järin hyvä ajatus, että "kannatusmielessä" vaihtaa äidinkielekseen saamen. Tämähän johtaisi siihen samaan ongelmaan, jonka kanssa taisteltiin erityisesti 1990-luvulla ja paikoin tämä on ilmassa edelleenkin eli lappalaiskiistaan.
Jos ja kun kuka vain voi päättää äidinkielekseen saamen, saamelaisten määrä moninkertaistuisi kyllä, mutta miten kävisi Saamelaiskäräjien? Kenenkään "itsensä tuntemista saamelaiseksi" on hankala mennä kiistämään, joten tästä syntyisi samanlainen ongelma kuin siitä, kun toisesta saamelaismääritteestä poistettiin takaraja lappalaismerkinnälle.
Saamelaiskäräjälain kolmas pykälä kuuluu seuraavasti:
3 §
Saamelainen
Saamelaisella tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään saamelaisena, edellyttäen:
1) että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään; tai
2) että hän on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa; taikka
3) että ainakin yksi hänen vanhemmistaan on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.