Åckerman

Kukas sitä nyt telalappuja uusii telaremontissa, eihän siittä ole mitään hyötyä. Ne rullat ja vetopyörät ja mahdollisesti ketjutkin sieltä vaihdetaan.

Tee itse, kova, muttei mahdoton homma, vaatii tosin hyvät työkalut, kaikki istuu niin lujassa, polttovehkeet on hyvä olla. Osien hinnoissa onkin sitten tajuton ero, joten kannattaa kysellä hintoja useista paikoista, hintaeroa kun on, joissain paikoissa osat on puolet kalliimpia. Ei tarvii kuitenkaan olla merkkiosia, tarvikeosat kestää ihan yhtälailla.

sitä nyt kirjoitti:

Kukas sitä nyt telalappuja uusii telaremontissa, eihän siittä ole mitään hyötyä. Ne rullat ja vetopyörät ja mahdollisesti ketjutkin sieltä vaihdetaan.

Tee itse, kova, muttei mahdoton homma, vaatii tosin hyvät työkalut, kaikki istuu niin lujassa, polttovehkeet on hyvä olla. Osien hinnoissa onkin sitten tajuton ero, joten kannattaa kysellä hintoja useista paikoista, hintaeroa kun on, joissain paikoissa osat on puolet kalliimpia. Ei tarvii kuitenkaan olla merkkiosia, tarvikeosat kestää ihan yhtälailla.

Lue lisää

että vaihdetaan vetokehät ja ketjut, samalla hyvä kahtoa onko johtopyörän laakereissa välystä, entiset telapultit on melkein sama suoralta kädeltä katkoa pilleillä tahtovat olla aika jumissa aina, näillä eväillä

on ainakin kirjoitti:

että vaihdetaan vetokehät ja ketjut, samalla hyvä kahtoa onko johtopyörän laakereissa välystä, entiset telapultit on melkein sama suoralta kädeltä katkoa pilleillä tahtovat olla aika jumissa aina, näillä eväillä

Lue lisää

Jos on iso paineilmaavain niin sillä siistimpi availla pultit ja uudet sitten sijaan. Pilli toiseksi paras pultin iroittaja, näin olen todennut.
Kun tarpeeksi voimakas pulttipyssy, niin pultti joko aukeaa tai katkeaa ja on siisti homma.
Telarunko kannattaa katsoa ettei ole levinnyt johtopyörän kohdalta helppo supistaa samalla kun tela on poissa. Perus ketju paikalleen ja sitten ruuvailemaan vain lappuja siihen.

lähinnä millasia noi murtovoimat ja paljon nostaa. Paljonkohan häviää tehoissa nykypäivän koneelle. mistäs vuodesta asti ollu esiohjattu. Mitä ne kirjaimet tarkottaa (hmbce) Paljos maksas suunnilleen se telaremontti (osat). Kaun kestää pumppu, vetomoottori ja kääntökehä paljon ne maksas. Mitäs muuta kallista voi hajota. Mitäs eroo on seiskas verrattuna kymppiin.

hhfg kirjoitti:

lähinnä millasia noi murtovoimat ja paljon nostaa. Paljonkohan häviää tehoissa nykypäivän koneelle. mistäs vuodesta asti ollu esiohjattu. Mitä ne kirjaimet tarkottaa (hmbce) Paljos maksas suunnilleen se telaremontti (osat). Kaun kestää pumppu, vetomoottori ja kääntökehä paljon ne maksas. Mitäs muuta kallista voi hajota. Mitäs eroo on seiskas verrattuna kymppiin.

Lue lisää

ookkerin, esim. vaihtopumppu 2000€ eli entinen menee vaihdossa, volvon koneet aika varmoja jos on vähääkään huollettu verrattuna nykypäivän perkinseihin, deutzeihin ym, voimaa löytyy kaivupuolelta ja ajosta tosin vanhemmat ookkerit vähän hitaampia uusiin verrattuina mutta siihen tottuu kun kaivelee aikansa, telaremontti uusilla ketjuilla, pulteilla ja vetokehillä n. 4000€, kympissä järeämmät sylinterit ja alavaunu ym. Joka tapauksessa halpa korjata verrattuna serkkuihinsa nähden

hhfg kirjoitti:

lähinnä millasia noi murtovoimat ja paljon nostaa. Paljonkohan häviää tehoissa nykypäivän koneelle. mistäs vuodesta asti ollu esiohjattu. Mitä ne kirjaimet tarkottaa (hmbce) Paljos maksas suunnilleen se telaremontti (osat). Kaun kestää pumppu, vetomoottori ja kääntökehä paljon ne maksas. Mitäs muuta kallista voi hajota. Mitäs eroo on seiskas verrattuna kymppiin.

Lue lisää

7 ja 10 päälohkot ja moottorit ainakin samat. Kaikki muut on 7 pienempiä. Häviää nykykoneille ainakin nopeudessa ja myös vähän ehkä voimassakin. Åkerit olivat kaikki säätyvillä pumpuilla (n vm. 86 alkaen) vain painesäätöisillä pumpuilla. Nykukoneet kuten jo Volvoissakin oli tehosäätö, eli vahtii myös moottorin kuormitusta. Eli jos moottorin kierrokset putoaa pienentää tuotoja pumpuilta. Painesäätöinen reagoi vain paineeseen eli pienentää tuottoa paineen noustessa. Esiohjaus on ollut Åkermanessä jo tosi kauan, löytyy ainakin 80 luvun konesta. Pumppujen kestot vaihtelee konetyypeittäin. Telakoneissa kestää vähemmänaikaa n 15 000 h. alkaa varmaan olla lopuillaan. Stefat joutuu vaihtamaan akselin kaulalle tähän tuntimäärään jo pari kertaa. Käännön moottorinkin an jo varmaan uusittu kertalleen. Kunnon huomaa kun kääntö alkaa valuttaa pahasti. Kääntökehän hylkyraja on 3,0 mm. Yleensä kestää hyvin jos on ollut oljyt, ja vettä on laskettu pois. Jos runko hyvä niin konetta kannattaa vielä laittaa. Käytettyäkin osaa saa halvalla.

Lasities kirjoitti:

7 ja 10 päälohkot ja moottorit ainakin samat. Kaikki muut on 7 pienempiä. Häviää nykykoneille ainakin nopeudessa ja myös vähän ehkä voimassakin. Åkerit olivat kaikki säätyvillä pumpuilla (n vm. 86 alkaen) vain painesäätöisillä pumpuilla. Nykukoneet kuten jo Volvoissakin oli tehosäätö, eli vahtii myös moottorin kuormitusta. Eli jos moottorin kierrokset putoaa pienentää tuotoja pumpuilta. Painesäätöinen reagoi vain paineeseen eli pienentää tuottoa paineen noustessa. Esiohjaus on ollut Åkermanessä jo tosi kauan, löytyy ainakin 80 luvun konesta. Pumppujen kestot vaihtelee konetyypeittäin. Telakoneissa kestää vähemmänaikaa n 15 000 h. alkaa varmaan olla lopuillaan. Stefat joutuu vaihtamaan akselin kaulalle tähän tuntimäärään jo pari kertaa. Käännön moottorinkin an jo varmaan uusittu kertalleen. Kunnon huomaa kun kääntö alkaa valuttaa pahasti. Kääntökehän hylkyraja on 3,0 mm. Yleensä kestää hyvin jos on ollut oljyt, ja vettä on laskettu pois. Jos runko hyvä niin konetta kannattaa vielä laittaa. Käytettyäkin osaa saa halvalla.

Lue lisää

ookkerin yks vaiva että ylävaunu repeää jostain sen verran että vettä pääsee kääntökehälle, talvellahan se on vähän vittumainen kun pitäis ylävaunua kääntää

vieläg kirjoitti:

ookkerin yks vaiva että ylävaunu repeää jostain sen verran että vettä pääsee kääntökehälle, talvellahan se on vähän vittumainen kun pitäis ylävaunua kääntää

onkos siellä öljyt vai rasvat, siellä kehällä. Näkeekö yleensä sitä repeämää/halkeamaa, pystyykö ja kannattaako sitä alkaa korjaileen.

dfd kirjoitti:

onkos siellä öljyt vai rasvat, siellä kehällä. Näkeekö yleensä sitä repeämää/halkeamaa, pystyykö ja kannattaako sitä alkaa korjaileen.

että sitä on aika vaikeata paikallistaa lohkojen, käännön moottorin alta ym. Vanhemmissa on öljykylpy, mutta uudemmissa ookkereissa on rasvattava. sen kyllä huomaa kun öljyt tiputtaa käännön kehältä, jos se on semmosta kermaa niin vettä pääsee

dfd kirjoitti:

onkos siellä öljyt vai rasvat, siellä kehällä. Näkeekö yleensä sitä repeämää/halkeamaa, pystyykö ja kannattaako sitä alkaa korjaileen.

Kehän öljytikku on yleensä taittunut jos kehällä ollut vettä. Jäätyy kiinni ja kun kääntää niin vääntyy mutkalle. Varma merkki.

lasities kirjoitti:

Kehän öljytikku on yleensä taittunut jos kehällä ollut vettä. Jäätyy kiinni ja kun kääntää niin vääntyy mutkalle. Varma merkki.

kirjoittaa asiastakin tietäviä, ei tämmöistä nippelitietoa tiedä kaikki työn vieroksujat jotka kirjoittelee tänne

lasities kirjoitti:

Kehän öljytikku on yleensä taittunut jos kehällä ollut vettä. Jäätyy kiinni ja kun kääntää niin vääntyy mutkalle. Varma merkki.

Täällä kun tuntuu tietämystä olevan niin olis tälläinen onkelma.
Menee kauhankäännön kara jumiin? kolmas kara jo menossa, siis kauhankääntö toiminto jää päälle. Öljyt ja suotimet on vaihdettu, sylinterinkin huoltomies tarkastanu ettei sieltäkään mitään irtoa. Menee yksinkertaisesti niin jumiin että pitää ISOLLA vasaralla lyödä irti. niin ja tämä kone on 7 cet mallia.

öykkäri kirjoitti:

Täällä kun tuntuu tietämystä olevan niin olis tälläinen onkelma.
Menee kauhankäännön kara jumiin? kolmas kara jo menossa, siis kauhankääntö toiminto jää päälle. Öljyt ja suotimet on vaihdettu, sylinterinkin huoltomies tarkastanu ettei sieltäkään mitään irtoa. Menee yksinkertaisesti niin jumiin että pitää ISOLLA vasaralla lyödä irti. niin ja tämä kone on 7 cet mallia.

Lue lisää

vaivaa vielä ollut kummassakaan koneessa