Onko olemassa sellaista mekanismia, jossa pesässä palavat puut tuottaisivat sellaisen lämpötilan, jossa puissa oleva kosteus hajoaisi alkuaineisiinsa ja lisäisi näin puukilosta saatavan lämpöenergian määrää?
Liian märkiä puut eivät saa olla, mutta eivät liian kuiviakaan. Sopivia kyllä, mutta onko asiasta nähtävillä tutkimustuloksia, josta selviäisi mikä on tämä sopiva, eli optimaalinen kosteusprosentti nykyaikaisessa ja hyvin toimivassa valmistakassa?
Liian märkiä puut eivät saa olla, mutta eivät liian kuiviakaan. Sopivia kyllä, mutta onko asiasta nähtävillä tutkimustuloksia, josta selviäisi mikä on tämä sopiva, eli optimaalinen kosteusprosentti nykyaikaisessa ja hyvin toimivassa valmistakassa?
Vastaukset 18
Vanhimmat
En nyt oikein ymmärrä, mitä olet ajamassa takaa. Tietysti sellainen ilmiö kuin termolyysi on olemassa, ja siinä vesi hajoaa korkeassa lämpötilassa (noin 2500 astetta) vedyksi ja hapeksi. Nämä kyllä sitten yhtyessään vapauttaisivat energiaa.
Prosessissa on vain se ongelma, että termolyysi on endoterminen reaktio, joka toteutuessaan vaatii energiaa, jotta vesimolekyylien sidokset saadaan rikki. Kun vielä otetaan huomioon, että reaaliprosesseilla on ykköstä pienempi hyötysuhde, niin termolyysi korkeintaan vähentäisi polttoaineesta saatavaa energiamäärää. Lisäksi minkään normaalitulipesän lämpötila ei nouse lähellekään termolyysin vaatimia lämpötiloja.
Toinen asia tietenkin on poltossa syntyvän höyryn vaikutus lämmönsiirtoon, sillä höyryn lauhtuminen on erittäin tehokas lämmönsiirtomekanismi. Tässä asiassa eivät minun tietoni riitä, vaan pyytäisin jonkun puun polttotekniikkaa todella osaavan kommentoimaan asiaa.
tuoteta ja kuluteta tasan tarkkaan sama energiamäärä?
Totta kai nettoenergimäärät ovat samat. Yleensä vain reaaliprosesseilla on tietty, alle ykkösen oleva hyötysuhde, minkä takia energiaa täytyy energiaa kuluttavan prosessin toteuttamiseen olla nettomääräistä enemmän. Vastaavasti energiaa vapauttavasta prosessista ei saada kaikkea energiaa hyötykäyttöön.
Meikäläisellä on sellainen mielikuva, että märkä puu tuottaa enemmän lämpöä kuin kuiva puu joka palaa hurahtaa äkkiä piipun kautta harakoille. Kun tökkään yöksi pesään pari paksua kosteata/märkää pölkkyä, on kamina ja tupa aamullakin lämmin eikä kylmä niinkuin tapahtuis jos laittaisin sinne rutikuivia puita. Oliskohan juju siinä, että kun puu palaa osittain hiiltymällä siitä irtoais enemmän lämpöä. Vai onkohan hiili jo kertaalleen palanutta puuta joka voidaan "polttaa uudelleen". En tiiä.
Puun lämpösisältö on vakio, jos sitä tarkastellaan kuivan puun massayksikköä kohti. Lisäksi se on lähes puulajista riippumaton vakio. Näin tietyn puuerän energiasisältö ei riipu lainkaan sen kosteudesta.
Toisena asiana on lämmön siirtyminen palokaasuista tulisijaan. Siihen vaikuttaa palamisnopeus ja sen myötä palokaasujen virtausnopeus. Jonkinlainen vaikutus on myös kosteuden höyrystymisellä, joka sitoo voimakkaasti energiaa. Jos palokaasujen kosteus kondensoituu tulisijan pintoihin, näkyy tämä parantuneena lämmönsiirtokertoimena. Jos taas kosteus poistuu höyrynä ulos, menee tämä osa energiasta hukkaan.
Tärkein tekijä tuossa märkien puiden paremmassa sopivuudessa on kuitenkin sillä, että palamistapahtuma saadaan märillä puilla helposti pitemmäksi, koska lämmön ylläpitoon tarvitaan kohtuullisen pieni jatkuva teho. Kuivat puut tuottaisivat nopeasti palaessaan korkean tehopiikin, joka alun turhan kuumuuden jälkeen veisi lämpötilan varsin nopeasti vilun puolelle.
Tuskin tulisijan pintoihin juurikaan kosteutta tiivistyy. Ne on kuitenkin suht. lämpimiä.
oikeastaan puun energisisältö pitää ilmoittaa painoyksikköä ja kosteus% kohti.
kilo esmes omenapuuta ja vaikka kuusta, samalla
kosteusprosentilla, antaa aivan eritavalla lämpöenergiaa.
alkoi itseänikin epäilyttämään tuo väittämäni
eri puulajien lämpösisällöstä.
eikös puu ole puuta, oli se mitä lajia hyvänsä; ja palava puu tuottaa tuottaa lämpöä painon ja kosteuden mukaan?
en ole enää varma..
Kuivan puuaineksen lämpösisältö on jokseenkin puulajista riippumaton vakio, mikä pätee ainakin kotoisiin puihimme nähden. Kosteuden vaikutus riippuu siitä, kondensoituuko kosteus lämmityksen yhteydessä takaisin nesteeksi, jolloin veden höyrystymislämpö saataisiin takaisin.
Yleensä kondensoitumista ei tapahdu, sillä palokaasut halutaan yleensä saada piipusta ulos riittävän lämpiminä ilman kondensaatiota, koska tällöin ei synny piippua rapauttavia tai syövyttäviä happoja. Näin osa energiasta menee puiden kosteudesta syntyneen höyryn mukana ulos ja hukkaan. Tämä taas tarkoittaa, että lämmitykseen käytettävä osuus puun energiasta jää pienemmäksi ja märkiä puita on poltettava saman energiamäärän saamiseksi kuivia enemmän.
Saman asian ,eli märistä puista hyödyksi saatava lämpömäärä on pienempi kuin kuivista,olkoon % mikä tahansa ,ihminen tiennyt tuhansia vuosia.
Minua on aina jostakin syystä kiinnostanut tietää, miksi jokin asia on tietyllä tavalla, tai onko asialle annettu selitys fysikaalisten tosiasioiden mukainen. Sinusta en tiedä, ehkä sinulle riittää aina pelkästään annettu totuus.
muistelen joskus vuosia, vuosia sitten käyneeni tästä aiheesta keskustelua työpaikalla! Kysyisin piruuttani samaa palstalaisilta kuin aikoinaan työkavereiltakin."Onko joku halukas kastelemaan kuivat koivuklapinsa ennen uuniin laittoa, jotta saisi enemmän pirttiin lämpöä", ei ollut halukkaita?????!!!
kyllä puun paino on (kosteushan vaikuttaa siihenkin) lämpöenergian tuotossa oleellisin asia eikä poltettu mottimäärä; koivu on kotimaisista puulajeista raskain(tihein) ja siksi
paras polttopuu.
(muistelen kyllä jostain lukeneeni että omenapuu olisi vielä parempaa, mutta sen saatavuus on kovin sattumanvaraista.)
kosteus vaikuttaa puun painoon, mutta veden lämpöarvo on "alhainen"(hehheh) ja sitä on pirun vaikea polttaa johtuen siitä että se on jo 100%:n palamistuote!
Löysin puulle (20 vuotta vanha tieto) tällaisia
tehollisia lämpöarvoja:
MJ/kg MJ/i-kuutiometri
haapa 13,4 4550
koivu 13,5 5740
kuusi 13,6 4360
leppä 13,4 4490
mänty 13,9 5000
per kilo noissa ei olennaisia eroja ole, mutta tietenkin per irtokuutio on, sehän on selvä!
(tässä puun kosteus% oli 25)
hiiltä puussa on n 51%, vetyä 6% ja happea/typpeä n 43% (rikkiä on vain 0,01-0,1%)Kyseessä on kuiva-aineen elementaarianalyysi.
ettei puulajeilla ole painoeroja,
eri puut samalla kosteus% ovat aivan eri hintaisiakin, koska puun lämpöarvo on riippuvainen painosta.
eli puiden myynti mottimitalla, olipa se kiintoa-,irtoa-, heittoa- tai mitä kuutiota tahansa, on
ostajien huijausta.
puut pitäisi myydä kilohinnalla ja standartilla
kosteusprosentilla (ehkä n. 20%),
silloin tulokset olisivat vertailukelpoisia.
Tarkoitat varmaankin tiheyseroja, etkä mitään ihmeen "painoeroja". Edellisen kirjoittajan tekstin perusteella voisin vielä todeta, että edellinen kirjoittaja oli tietoinen eri puulajien tiheyseroista.
On vähän eri asia polttaa märkiä halkoja kuin johtaa vesihöyryä hehkuvaan hiileen(kaupunkikaasu aikoinaan),alkuperäinen kirjoittaja tarkoitti ilmeisesti tätä reaktiota,ei ikävä kyllä tapahdu märillä haloilla.
kosteissa polttopuissa on pitemmäksi aikaa energiaa. Sillä rutikuivat puut palavat nopeammin pesässä.Kun taas sopivan kosteat klapit hitaammin ja näin ollen lämmittävät pidempään.Tämä on vain minun mielipiteeni.