Luojalle kiitos
se alkaa mennä ohitse!
En himoitse enää sinua
en kuvittele suudelmiasi
en muista kainalosi tuoksua
en muutamaa hempeää sanaa
yhteensä koko aikana.
Muistan piinkovan olemuksesi
levottomuutesi ja kiireesi
saada olla itsellinen.
Muistan loukatun mielesi
ja sen tuomat sanat huulillasi,
lähtemiset ja vaikenemiset
vapautesi kaihon.
Luojalle kiitos, alan perääntyä
takaperin ja hitain askelin!
Ole missä olet
tee se kaikki mitä osaat
yksin tai kahdestaan,
arvostele minut maan rakoon
ole vihainen ja kitkerä
periksiantamaton ja tunteeton.
Tee joku onnelliseksi!
se alkaa mennä ohitse!
En himoitse enää sinua
en kuvittele suudelmiasi
en muista kainalosi tuoksua
en muutamaa hempeää sanaa
yhteensä koko aikana.
Muistan piinkovan olemuksesi
levottomuutesi ja kiireesi
saada olla itsellinen.
Muistan loukatun mielesi
ja sen tuomat sanat huulillasi,
lähtemiset ja vaikenemiset
vapautesi kaihon.
Luojalle kiitos, alan perääntyä
takaperin ja hitain askelin!
Ole missä olet
tee se kaikki mitä osaat
yksin tai kahdestaan,
arvostele minut maan rakoon
ole vihainen ja kitkerä
periksiantamaton ja tunteeton.
Tee joku onnelliseksi!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Muuten hyvä,mutta kuinka luulet tuon palopuheesi
tavoittavan hänet?
Tee joku onnelliseksi!
Onpas katkera tekstiä, kannataisiko hakeutua terapiaan. Taidat olla aika skitso?
En tunnista katkeruutta, vapautumista omista kahleistani sen sijaan tunnen. Voihan se olla ohimenevää "iloa" ja löytämistä, harhaluuloista luopumista.
Kas, se täytyy tehdä nyt, kun elää saa!
Kävin monivuotisen terapian, vähänhän se auttoi, mutta jotain. Paljon on vielä tekemistä, mutta jonkinlainen perusta on yritetty rakentaa tällaiselle hiekkapohjalle.
pettäjä on aina pettäjä ja valehtelija aina valehtelija.
En petä ennen kuin olen eronnut entisestä. Silloinhan ei ole kyse enää pettämisestä.
Minut jätettiin, jos se tieto tuottaa sinulle tyydytystä. Melkein hajosin siihen, irvaile vaan!
Valehtelijoita on tämä netti väärällään, ja oikea elämäkin. Olen valehdellut, mutta sen jo kertonut, ei ole mitään lisättävää. Oletko kenties itse koskaan valehdellut...
No, milloin tämä rakkaasi sinut jätti? Olet varmasti jo selviytynyt, kun et enää haikaile hänen peräänsä.......mutta hyvä niin!
Onnea matkaan!
Jos runo olisi minulle tehty, niin iloitsisin siitä, että olet päässyt eteenpäin. Siis ei tarvetta arvostella..
Onko se arvostelua, jos näkee ihmisestä myös sen toisen puolen ja haluaa muistaa sen, mikä sai irrottautumaan, kun kerran ei saanut enää nähdä sitä toisenlaista puolta? Kysyn vaan.