Koskesta nouseva usvan sade yön pakkasessa
naamioi kasvolle jäätyneen kyyneleen huuruunsa
Kyynel kylmä sininen
sen sielu murtunut
itkenyt on
Kun aamun aurinko
kasvoja hyväilee
ei se koskaan tietää saa
surusta kyyneleen
naamioi kasvolle jäätyneen kyyneleen huuruunsa
Kyynel kylmä sininen
sen sielu murtunut
itkenyt on
Kun aamun aurinko
kasvoja hyväilee
ei se koskaan tietää saa
surusta kyyneleen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaunis kiitos taas runostasi, aina oikein ajatuksella luen,,ja pidän todella vaikka surullisia ovatkin,,,
elämähän on iloa, naurua ja surua,
kyynelhelmiä,,,
Niin kauniin herkkää,,, *wow*
Yössä yksin siellä saapuu kyyneleet,,,
Päivääsi sinisin, rakkauden siivin tuomana
iloa ja rakkautta :))
ja herkkä runo.
Kiitos tästä,
tämä on todella
kaunis, syntynyt
surustas varmaann.
Toivon onnen kyyneleitä
surun kyyneleiden sijaan
sulle.
Aurinkoa ja lämpöä päivääsi
toivottaa Rellu
Convallaria majaliksen tuoksuinen tuulahdus
aamukahvipöytään