Koitko, että kirkko ja Jumala tulivat lähemmäksi rippikoulun käymisen myötä? Syntyikö sinulle oma uskovainen vakaumus? Aiotko alkaa käymään kirkossa muutenkin? Siunausta kaikille! :)
Sinä rippikoulun käynyt
Piippa
12865
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sain uusia ystäviä, ajattelin asioita enemmän kuin aikaisemmin ja opin punnitsemaan eri näkökulmia, opin raamatusta ja seurakunnan elämästä, omasta rukouksesta tuli jotenkin henkilökohtaisempaa, varmaan myös itsetunto vahvistui, koskapa olen sen jälkeen ollut ihmisenä jotenkin rohkeampi
Kun itse kävin rippikoulun 04 kesällä olin ihan sekaisin uskostani. Meille tuputettiin niin paljon asioita, paljon myös ristiriitaisia asioita, että minun oli vaikea enää tietää mihin uskoa.
Olin isosena viime viikolla käydyssä rippileirillä, siellä pääsin lähemmäksi Jumalaa.
Tarvitsin häntä paljon siellä ollessa, ja tunsin, että hän vastasi rukouksiini. Luultavasti en rupea käymään kirkossa sen enempää kuin ennenkään, mutta pyrin pitämään uskontoani yllä, ja varmasti menen useammastikkin isoseksi.
rippikoulu oli muutenkin epämielyttävä kokemus.. siunausta siullekkin!
En oikeen tiedä. Rippikoulun jälkeen olen ollut mukana paljon kirkon hommis, tai no isoskoulutus, seuriksen nuorten musiikki ryhmä. ja sellasia. Rippikoulussa kyselin paljon mutta en silti saanut kaikkia vastauksia. eli olen vielävähä ulapalla,mutta juttelen joskus aina seuriksen nuorisotyön ohjaajan kanssa näistä asoista ja aina aukeaa uusia tietoja. Mulla on masista ja en oikein koe mistään mitään. mutta on ne lähempänä kuin ennen :) siunausta myös sinulle :)
Ei silleen mitenkään vaikuttanu paljoa, mutta kyllä se pisti miettimään tietysti. enjoy ;)
Juu, kyllähän se vaikutti. Nyt käyn esim. seurakunnalla säännöllisesti isoskoulutuksessa ja vietän siellä aikaa :)
Koin. Olin jo ennen rippikoulua kyllä jo uskossa mutta rippikoulu silti vahvisti siteitä taivaaseen. :)
Miksi jonkun pitäisi edes mennä riparille?
Ripari on pelkkää aivopesua, lasten herkkäuskoisuuden hyväksikäyttöä.
oma asenne vaikuttaa siihen millaiseksi rippikoulun ajattelee. jos ajattelet että se on vaan aivopesua niin tottakai leiritt ja kokoontumiset siltä tuntuu.. kannattais lähteä riparin viettoon yhtenä mahdollisuutena tutustua paremmin uskon asioihin ja ripari tuo paljon uusia ystäviä ja kavereita.
itse isosena voin sanoa nyt, että riparin yhteishenkeä ja tunnelmaa latistavat juuri sellaset henkilöt jotka ajattelevat vaan että - vittu kun pitää täällä olla.. ja ei pätkääkään kiinnosta..
ei sen tartte kiinnostaakkaan.. voin sanoa, että niitä isosia mitä tunnen niin kukaan ei oo aivopesty eikä kukaan usko jumalaan tai mitään siihen suuntaan.. ripari on hauska kokemus ja sitä jää ikävä.. mieti muutaman kerran omaa asennetta ennenkuin alat mitään johtopäätöksia tekemään..
"voin sanoa, että niitä isosia mitä tunnen niin kukaan ei oo aivopesty eikä kukaan usko jumalaan tai mitään siihen suuntaan.."
Siis isosia jotka eivät usko Jumalaan? Kyllä minä vaan tunnen isosia jotka uskovat Jumalaan, itsekin kuulun heihin. Luulenpa että vähemmässä on ne isoset jotka eivät usko, kuin ne jotka uskovat.
Mutta muuten viestisi oli kyllä tiukkaa faktaa. Asenne ratkaisee!
Voij että. Itse kyllä lämpimästä suosittelisin riparia kaikille, jotka sinne miettivät menevänsä. :) Tutustuin siellä uusiin ihmisiin ja sain kokemusta monenlaisista asioista ja ehem.. poikien oudosta huumorintajusta ja kristinuskoonkin liittyvää tietoa tuli lisää. :) Kirkossa ei ole tullut aiemmin käytyä, mutta tuota varten piti käydä enkä pidä enää sielläkään aikaa viettämistä niin pahana (vaikken olekaan siellä nyt tuon jälkeen käynyt xD).
Itsestäni ei ainakaan mitään himouskovaista tullut, enkä ole oikeastaan aiemmin kyllä uskonutkaan mihinkään Jumalaan tai muuhunkaan sellaiseen. Tuo vain jotenkin opetti ymmärtämään niitä, jotka siihen uskovat.
Ja isoset leirillä olivat mukavia ja ilmapiiri muutenkin lämmin. :] Ja se itsevarmuus... minustakin jotenkin tuntuu, että se nousi minunkin kohdalla.
Ikävähän sitä porukkaa tuli, jonka kanssa asui melkein viikon samoissa tiloissa.
Kyllä. Riparin jälkeen hakeuduin isoskoulutukseen ja kerhonojaajakoulutukseen ja niiden myötä olen myös tullut uskoon. eli en tullut uskovaiseksi riparilla vaan vasta kun aloin pyöriä seurakunnan porukoissa.
Olen ollut jo muutamilla lastenleireillä isosena ja nyt ensi kesänä vihdoin pääsen riparillekin. Olen myös vetänyt kerhoa ala-aste ikäiselle jo . puolitoista vuotta.
Varsinaisesti kirkossa en paljoa ole käynyt. Muutaman kerran kun pappi on pyytänyt tekstiä lukemaan tai kantamaan kynttilää. Meiltä on 5-6 km matkaa kirkoon ja talvi aamuisin matka o aika pitkä kävellä...
Siunausta kaikille!