Avaan portin;
ruosteiset saranat valittavat uteliaisuudelleni.
Edessäni avautuu menneisyys;
kaikki mitä olen halunnut unohtaa,
kaikki mitä olen halunnut muistaa.
Ilojen tulva ryöpsähtää kavoilleni,
lämpimät muistot,jotka olin kokenut.
Kaukana virtaa kyynelien puro,
unohdettuna,
ruostuneen portin vankina.
Tulevaisuuteni olen rakentanut valmiiksi,
sisustanut huoneeni haluamallani tavalla;
rakkaudella, unelmien täyytymyksillä.
Tuskan olen teljennyt varastoon
vihan ja katkeruuden seuraan.
Ne odottavat hetkeä,
jolloin heitä tarvitsisin.
Nykyisyys kantaa minua sylissään,
opastaa tulevaisuuteen,
jotta löytäisin tien,
jonne olen jo huoneeni rakentanut.
ruosteiset saranat valittavat uteliaisuudelleni.
Edessäni avautuu menneisyys;
kaikki mitä olen halunnut unohtaa,
kaikki mitä olen halunnut muistaa.
Ilojen tulva ryöpsähtää kavoilleni,
lämpimät muistot,jotka olin kokenut.
Kaukana virtaa kyynelien puro,
unohdettuna,
ruostuneen portin vankina.
Tulevaisuuteni olen rakentanut valmiiksi,
sisustanut huoneeni haluamallani tavalla;
rakkaudella, unelmien täyytymyksillä.
Tuskan olen teljennyt varastoon
vihan ja katkeruuden seuraan.
Ne odottavat hetkeä,
jolloin heitä tarvitsisin.
Nykyisyys kantaa minua sylissään,
opastaa tulevaisuuteen,
jotta löytäisin tien,
jonne olen jo huoneeni rakentanut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.