Eeva-Liisa oli yksinäinen tyttö, jolla oli paha olla, mutta ei uskaltanut tehdä itsaria. Älkää lukeko niitä runoja enää!
E.-Liisa M.
'a'iti
10547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Tarkoitetaanko tällä kenties Eeva-Liisa Mannerta? No, tarkoitetaan tai ei, niin silti tämä haluan esittää tälle kommentille vasta-ajatuksen tai lähinnä kysymyksen..
Miksi ei saisi lukea? Eikö ole hyvä, että on olemassa myös kuvauksia hetkistä ja tilanteista, joissa ei ole hyvä olla, joissa on yksin ja eksynyt, surullinen ja raivoissaan, väsynyt ja masentunut? Nuo kaikkihan kuitenkin ovat inhimillisiä tunteita, joita meillä kaikilla silloin tällöin on. Eikö ole hyvä, että joku joka kokee noita mainittuja tunteita voi kirjallisuuden eri saroilta ja lajityypeistä löytää itselleen voimaa huomaamalla, ettei olekaan yksin olonsa kanssa? Minusta tuo on positiivinen, voimaa antava asia. Minusta lukeminen kannattaa aina, jokaisen valinta toki sitten on mitä lukee ja mitä ei, mutta jollei koskaan kokeilisi mitään uutta ei tietäisi mikä itselleen sopii ja mikä ei. Ja näin ollen ei kasvaisi ihmisenä. Ja se ystäväiseni, olisi kamalan suuri sääli.
kautta aikojen. Jos hänen runojaan ei saisi lukea, niin minkä ihmeen kanssa meidän sitten pitäisi aikaamme haaskata?
Onhan niitäkin runoilijoita ollut, jotka ovat itsarin tehneet, ei se mitään uskallusta vaadi. Mutta se, että kestää elämä pystypäin vaikkei se helppoa olisikaan, se se jotakin vaatii. Komeasti kuoleminen onnistuu aina, mutta se ei kenenkään runoja paranna.
kautta aikain. Kuka niitä kieltää lukemasta. Kunhan vaan muistat millaisessa olotilassa ne on väännetty.
En ole samaa mieltä, että itsemurha ei vaadi uskallusta. Juuri sitä se vaatii.
Ja veikkaan, että moni itsemurhaa suunnitteleva tappaa itsensä, koska ei JAKSA elää, ei siksi että PELKÄISI elää.
kautta aikain, Uuno Kailaalla taisi mennä vielä huonommin. Mannerilla sentään on huumoriakin joskus, Kailaalla ei koskaan.
On samantekevää millaisessa oltotilassa kirjansa kirjoittaa, jos jälki on niin häikäisevää kuin Mannerilla. Sadan vuoden kuluttua kukaan ei välitä tekijän yksityiselämästä. Manner itse ei sitä välittänyt eläessäänkään paljastella.
"Itsemurha on luovuttamista, joka näyttelee pakoa", taisi Haavikko joskus sanoa. Ja taisi sanoa senkin, että kirjailijan ei pidä tappaa itseään, koska kuollut ei voi kirjoittaa. Ja kirjailijallahan ei ole muuta tehtävää.
kautta aikain, Aleksis Kivi taisi olla vielä parempi.
Mielestäni ei ole ollenkaan samantekevää millaisessa tilassa jotakin on tehty. Se näkyy välttämättä jäljessä. Kuten Mannerilla.
Itsemurha ei ole luovuttamista, joka näyttelee pakoa, sanoin minä juuri nyt. Ja taidan sanoa senkin, että kirjailija saa tappaa itsensä, jos tahtoo, vaikkei voisikaan enää sen jälkeen kirjoittaa. Onhan kirjailijalla muutakin kuin pelkkä kirjoittaminen.
kun puhutaan kaikkein parhaista, on tietysti makuasia. Yksi tykkää isästä, toinen tyttärestä.
Millä tavalla Mannerin mielentila näkyy teoksissa? paitsi että ovathan monet niistä tietysti synkkiä, mutta entä sitten?
Kirjailija tulee kirjoittaa niin hyvin kuin osaa ja uskaltaa, sanoi Manner. Ja hän osasi ja uskalsi. Myös elää.
Aina kun joku puhuu siitä, kuinka se ja se kirjailija on aivan huikea, tai kun joku on tutkinut sen ja sen runoilijan teoksia, minulle tulee mieleen tämä W. B. Yeatsin vääntö:
The Scholars
Bald heads forgetful of their sins,
Old, learned, respectable bald heads
Edit and annotate the lines
That young men, tossing on their beds,
Rhymed out in love's despair
To flatter beauty's ignorant ear.
All shuffle there; all cough in ink;
All wear the carpet with their shoes;
All think what other people think;
All know the man their neighbour knows.
Lord, what would they say
Did their Catullus walk that way?
eikä Yeatskään hasssumpi. Tuli muuten mieleen, kun tässä Aleksis Kiveä ja Eeva-Liisa Manneria ruvettiin vertaamaan, että tasapeli taitaa tulla. Seitsemän veljestä on toki parempi kuin kumpikaan Mannerin romaaneista, mutta Mannerin parhaat runokokoelmat kyllä päihittävät Kiven runouden. Näytelmäkirjailijoina molemmat ovat yhtä huikeita.
Piruako noita laittaa järjestykseen paras, parempi, parhain.Ei siitä mitään tule. Mitä tule etohon Kiveen epäilen että häntä ei nykyään juuri kukaan taida luke epaitsi pakolla koulussa. Oli s emuuten huvittavaa lukea valtalehdessä kuinka Runeberg ja Kivi päihittävät Harry Potterin vielä myyntitilastoissa. Joopa joo kun on pakolla kaupattu kouluissa tai on myyntiaika aollut noin sata vuotta. Se vaan jätettiin kertomatta. Kalevalakin taitaa olla joka kodissa mutta tuskin pirukaan lukee. Oli tuo Lenin aikoinaan maailman eniten myytyjä - joopa joo pakko-ostoja.
Muutoin Kivi ja Manne rovat mainioita kyllä.
eikä se itse asiassa ollut ollenkaan hassumpi. Vaikeammaksi olin pelännyt.