Siniset ja punaiset valot vilkkuvat.
Ulina, meteli, hälske täyttää talommme.
Miehet baarin kanssa juoksevat luoksesi lapseni.
Muutaman tunnin päästä saamme suru-uutisen.
Olet kuollut, rakkaamme.
Miksi viilsit ranteesi?
Miksi teit sen?
Tiedän kyllä vastaukset,
mutten koskaan kai ymmärrä sitä.
Ulina, meteli, hälske täyttää talommme.
Miehet baarin kanssa juoksevat luoksesi lapseni.
Muutaman tunnin päästä saamme suru-uutisen.
Olet kuollut, rakkaamme.
Miksi viilsit ranteesi?
Miksi teit sen?
Tiedän kyllä vastaukset,
mutten koskaan kai ymmärrä sitä.
Vastaukset 1
Vanhimmat
voi,sinua olet kokemut saman kuin minä.minä löysin tyttöni,n.7kk. sitten.itsemurhaan en usko taustalla oli jengi,jolle tyttöni oli velkaa.mutta yritän itse selvittää.sanoin poliiseillekin,että kun teillä loppuu tutkimukset minä jatkan.suuri on suru,joka ei koskaan poistu,mutta lievenee,vähitellen.ehkä joskus helpottaa,lapsi kulkee mukana ja nyt on kuitenkin tyttären parempi olla.muistelen yksin,kun olen ulkona tupakalla ja katselen taivaalle,että joskus vielä näemme,ja kuulen kaiken,jos en saa m,uuten selville.itku auttoi,puhuminen,kirjoittaminen,lukeminen eniten.älä jää kotiin,ulkouile.toivon hyvää teille ja ennenkaikkea sinulle,josta osa on pois.päivä kerrallaan.