Onko kukaan muu hankkinut ekaa omaa asuntoa tässä iässä - isolla lainalla tietenkin? Minä olen tehnyt tämmöisen päätöksen, vaikka toisaalta hirvittääkin lainanmaksuun sitoutuminen hamaan hautaan saakka.
Ensiasunto 50+ iässä
Oili Orava
452053
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
etkä perinytkään?
käänteisestä tilanteesta, kun on ollut puhetta mahdollisuudesta siihen, että vanhus myisi pankille asuntonsa ja saisi asua siinä loppu elämänsä niin että pankki ottaisi joka kuukausui vuokran siitä. Siis vanhus maksaisi siitä pankilta saamastaan hinnasta sitä vuokraa.
Mitähän perilliset tykkäisivät tällaisesta järjestelystä kun mummolta ei jäisikään asuntoa perittäväksi:D
tarvitse mitään jäädä,hommatkoon asuntonsa itse,nauttikaa rahoistanne,mummut!!
mummo asukoon omassaan ja toivon hartaasti!!! että ennättäisi kuluttaa k a i k k i varansa, rahansa omaan itseensä ja omaan hyvinvointiinsa !! viimeistä senttiä myöten.
uskomaton järjetön tappelu alkoi minun sisaruspiirissä äitini kuoleman lähestyessä. ainakin opin sen että nyt on oma testamentti tehty ja vahvistettu tasan tarkkaan kuten itse sen haluan.
ei pysty "tenttaamaan" mitenkään...
"tenttaamista" jos mummu on pistänyt rahansa menemään;DDD
ei olekaan sen enempää, jos niillä saapi sen kuukauvven ruokalaskun kuitattua..
Sama koska ensiasunnon ostaa, tuloistahan se aina
on riippuvainen niin nuorena kuin vanhempana, että
selviää lyhennyksistä, ja jää vielä muuhun elämiseen.
Niin ja mahdollisiin koron nousuihin,..
kun sekin voi olla mahdollista tulevaisuudessa,
mutta kyllähän pankissa saa pidenyksiä lainoihin nykyään hyvin kuulemma. :)
Tuo mahdollista, kun tuonne eläkeikäänkin on niin lyhyt matka, ainakin sinulla pitäisi olla tosi hyvät vakuudet ja rahaakin pankissa aikamoinen summa että pankit lainaa antaisi tuohon asiaan. Voinhan tietysti olla väärässäkin.
Kyllä rahaa saa. Asuntohan on lainan vakuutena, eikä muita vakuuksia tarvita.
Joku rajahan on kuitenkin kaikella. Esimerkiksi
hyvin iäkäs, pelkällä kansaneläkkeellään elävä, jolla ei ole muuta rahaa kuin eläketulonsa, ei voi käsittääkseni saada suurta lainaa.
Ikä on esteenä myöskin silloin, jos lainan takaaja olisi 80 - vuotta täyttänyt.
Hän ei kelpaisi korkean ikänsä tähden takaajaksi, vaikka täyttäisikin kaikki muut takaajaksi kelpaavan vaatimukset.
Tiedät niin olkoon niin, ei paljoa minua hetkauta. Pankinjohtajana en kyllä lainaa antaisi noin vain .
.. asuntohan on lainan vakuutena, mutta vain 60% tänään.
..isompi tuo asunnon arvo.
Mitä muistin, luin sen Nordean sivuilta.
"Asuntolainaa hakiessasi maksukyky on olennaisin, mutta sen lisäksi tarvitaan vakuutta.
Ostettava asunto toimii tavallisesti vakuutena lainan takaisinmaksusta pankille. Asunnon vakuusarvo on yleensä noin 75 % käyvästä arvosta.
Osalle omistusasuntolainaa (enintään 20 %) voit saada valtion takauksen. Tällöin ottamasi asuntolainan määrä saa olla enintään 85 % asunnon hinnasta. Jos hakemasi lainamäärä on tätä suurempi, tarvitset lisäksi muita vakuuksia.
Pankki hoitaa valtion takauksen ottamisen. Valtio perii lainannoston yhteydessä korvauksena takausmaksun, joka on 2,5 % takauksen määrästä.
Muita vakuuksia voivat olla esimerkiksi erilaiset kiinteistöt, arvopaperit ja muu helposti rahaksi muutettava omaisuus. Myös henkilötakaus on joissakin tapauksissa mahdollinen. "
mahdollista jopa työttömälle ja pienillä tuloilla. Linkin ketjun viimeisenä oleva kertoi aiemmin kokemuksiaan lainan hausta ja saannista. Kyseessä on/oli muistaakseni pienen paikkakunnan halvahko asunto. Laina taisi olla n 50-60tn ja omaa rahoitusta 0 euroa. Sellaisen sopimuksen tehneet, että maksavat vain korkoja...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=500000000000003&conference=4000000000000048&posting=22000000014625467
perinnöksi jälkeenjääville..
Nyt se pitäskin ottaa isot, vaikka hurvittelulainat..*hieroskelee kämeniään*
sitten tietenkään sitä asuntoakaan joka menee mummun kuollessa suoraan pankille!
ei huomaa kieltäytyä perinnöstä kolmen kuukauden sisällä..pankki tuskin informoi t ä s t ä asiasta mahdollisia velan perijöitä..:/
Lainoitin tarkoituksella nykyisen, käytössämme olevan asunnon.
Eipä joudu lainan osalta perintöveron piiriin.
Jos lainsäädäntö muuttuu, täytyy sitten arvioida asia uudelleen!
mitään summia, missä olisi kerrottu paljonko lainaa oli otettu.
45000E = 71% asunnon ostohinnasta.
3h+k+kh+parveke, 71m2, pienen Kaakkois-Suomalaisen kaupungin keskusta. Rak. vuosi 1964.
en ymmärtänyt? Missä niin sanottiin? Sanoin siis että siinä linkissä ei mainittu asunnon ostohintaa eikä muutakaan hintaa.
työtön ei saa lainaa pankeilta,vaikka olis varojakin.
Kuka saa, kuka ei!
Olen tuo Pirren osoittama 58-vuotias työtön!
Lainoitus selvä kertakeskustelulla!
Kyselin, onko muita vastaavassa tilanteessa, että lainaa on niin etten kehtaa sanoa ja maksu loppuu lähempi kahdeksankymppisenä?
Ilmeisesti ei, kun heti ruvettiin epäilemään, että odotin perintöä/valehtelen tms. Työssä olen ja aion jatkaa työntekoa vielä hyvin pitkään, jos vain terveys kestää.
ihmisiä, jotka ovat ottaneet suuren asuntolainan keski-iällä, jopa yli kuusikymppisinä.
Jokaisenhan täytyy asua jossain, ja mielestäni omistusasunnon hankkiminen on järkevää, vaikka "oma koti kullan kallis", pitääkin kirjaimellisesti paikkansa. Varsinkin pääkaupunkiseudun asunnot ovat kalliita, mutta niin ovat vuokratkin, eli sillä minkä maksat vuokraa, lunastat kuukausi kuukaudelta omaksesi kotia, johon olet sijoittanut, tehden velkaa pankille. Hyötynä omassaan, tai sanotaan nyt vaikka pankin asunnossa asumisessa on se, kun olet niin sanotusti herra talossasi ja myöskin meissä ihmisissä asuva omistamisen halu on huomion arvoinen näkökohta. Minusta ainakin on mukavaa voida kysyttäessä vastata, että asun omassani, kun kysymys esitetään, että onko asunto oma, vai oletko vuokralla.
Tsemppiä! Rohkeasti vaan omistusasujaksi!
Tähän loppuun lisäisin, että en ole suinkaan mikään pankin palveluksessa oleva markkinointipäällikkö, vaan aivan muulla alalla työskentelevä tyytyväinen oman kodin omistaja.
Mitä minä osoitin - jatkoin vain, tyylilläni edellisestä kommentista.
En yhtään tiedä millaisia lainoja ikäisemme saavat, kun ei ole ollut enää tarvista lainata.
Minusta tuntuisi siltä, että sama kai se olisi sillä korkean vuokran summalla maksaa omaansa - sillä summalla saa jo melkoisen lainan hoidettua...nimittäin jos saa takaajat sille lainalle, asunnon arvo ei riitä nykyään kokoarvosta takuuksi.
Tosihan on ettei Suomessa voi elää teltassa, jostainhan ne vuorarahatkin on revittävä.
Piäkaapunkiseuvulla asunnot tosin voivat olla melekosen tyyriitä.
Lipsahti!
Tarkoitin "näkyy olevan" linkin 58-vuotiasta velanottajaa.
Kyse oli työttömän mahdollisuudesta asuntolainaan ja totesin sen omalla kohdallani järjestyneen vaikeuksitta ilman kummemmpia neuvotteluja.
Mistään reunaehdoista ei ollut puhe!
Olisin ihan hyvin voinut asua vuokralla jatkossakin, vaan kun vuokraisäntä ilmoitti, että lähivuosina menee myyntiin. Ennakoin tilanteen eli pakko tästä on johonkin muuttaa. Kunnallisiin vuokra-asuntoihin en pääse, niissä on tulorajat.
Jotenkin pepusta tämä asuntopolitiikka, kun pakotetaan ihmiset omistusasuntoon. Asunto on kuitenkin vain katto, jonka alla nukutaan ja vaihdetaan vaatteet. Minulle on ihan sama, onko oma vai ei, kunhan tiedän, että voin asua siinä jatkossakin eikä muutoksia tule esim. siinä vaiheessa, kun olen vielä vanhempi enkä taatusti rupea lainaa ottamaan.
Toisaalta tällä vuokralla voi todellakin maksaa yhtä hyvin omaa. Etenkin kun yksityiset eivät noita sijoitusasuntojaan paljoakaan remontoi. Sen sijaan kunnallisista vuokra-asunnoista pidetään paljon enempi huolta, ei ne ole sisältä alkuperäiskunnossa vielä vuosikymmenten jälkeen.
niin et olisi aloittanut koko aihetta!
Aloitin ketjun, koska halusin saada muiden kokemuksia siitä, miltä tuntuu tai tuntuisi maksaa asuntolainaa lähempi kahdeksankymmpiseksi. Kun itseäni arveluttaa edelleen koko ratkaisun järkevyys.
Otin lainan 59-vuotiaana.
En lyhennä sitä vaan maksan korot.
Pitäisi maksaa pois kerralla 74-vuotiaana, jos olen hengissä.
Asunto lainoitettu ostohinnasta 71%.
Korot vähennän tietenkin työttömyyseläkkeeni verotuksessa ( 29% ).
Minulle sopiva järjestely!
Kysymys: Miksi yleensä lyhentää lainaansa tämän ikäisenä?
En ole löytänyt järkevää vastausta!
Kertokaa te!
se kuuluisa velvollisuudentunto ja korkea moraali.
Mitäs moraalitonta tuossa on?
Mitä edesvastuutonta siinä on?
Maksan vastuuntuntoisesti korot!
Pankki saa aikanaan omansa!
En todellakaan ymmärrä mitä järkeä minun ikäiselläni olisi lainan lyhentämisessä?!
Vaimo saa asiallisen leskeneläkkeen jos on hengissä minun jälkeeni ja tekee oman ratkaisunsa.
Maksaa lainan pois jos haluaa myydä tai jos haluaa jatkaa tässä asumista (epäilen) niin tekee uuden, samanmuotoisen lainan.
Moraali??
Vastuuntunto??
ja työtön, varatonkin. Sain lainaa 75.000:- euroa pankista taloa varten joitakin vuosia sitten. Takuuna oli oma osakkeeni, eikä muuta tarvittu. Olin lainaa hakiessanikin työtön.
Mikäli oma lainanhoitokyky on mitoitettu kovin kireäksi, niin korkokannan olennainen nousu tai iso asuntoremontti (esim putkien uusiminen) saattaa johtaa tilanteeseen, missä asunto on pakko myydä. Pahimmassa tapauksessa asunnon joutuu myymään huonossa markkinatilanteessa tappiolla, jolloin velkaa jää mutta asunto meni. Avaajan tapauksessa toivonmukaan näin ei tule käymään. Kunhan nyt vaan muistutin asiasta yli-innokkaita asunnonostajia ylikuumenneessa markkinatilanteessa ja korkojen ollessa kohoamassa.
Ehdin jo kirjoittaa toiseen viestiin, että halusin muiden kokemuksia tai kommentteja siitä, miltä tuntuu tai tuntuisi maksaa lainaa koko loppuelämä.
Putkiremppa tuonikäisessa talossa varmasti tulee ehkä kymmenen vuoden tai viidentoista vuoden päästä.
En ole ostanut asuntoa siksi, että korot ovat alhaalla, vaan koska sen hankinta nyt vain sattu sopimaan elämäntilanteeseeni: vakituinen työ tällä iällä, ei olisi ollut mahdollista ostaa muutama vuosi aiemmin. Ja koska vuokra-asunto on menossa myyntiin eli olisi tarvinnut etsiä uusi (joka kenties taas myydään jne).
Ruotsissa?
Niin miten? Enempää kuin perinnöttä jääminen?
Seuraavaksi joku varmaan kysyy, minkänumeroiset kengät minulla ovat. Vastaan jo valmiiksi: 6.
vuokta-asunnoista on tehty omistusasuntoja viime vuosina,sisareni mm. osti asuntonsa jossa oli asunut viuokralla yli 20 vuotta,perustivat asuntoyhdistyksen ja asukkaat ostivat talon vuokraisännältä,en ole Suomessa törmännyt vastaavaan ja siksi kysyin
Vuokra-asuntoja on vielä jäljellä, niitä tulee taas tarjolle enemmän, kun markkinatilanne vähän muuttuu. Nuorena asunnon ostaminen voi olla ihan kannattava sijoitus, mutta tässä iässä ei mitään järkeä sitoa käytettävissä olevia tuloja lainan maksuun, vaikka vastike on halvempi kuin vuokra. Lainaa saa maksaa kuolemaan asti, ja sitten kun ikää on paljon, kelpaako se asunto enää, onko liikuntakykyä päästä sieltä pois kauppaan edes, voiko siinä asua vanhainkodin asemesta?
..meidän kylässä vanhukset syötetään kotia.
Ja tää nyt ei ihan pienikylä olekkaan, luin juuri
äskein 2-tuntia sit että eräs 92v täti asuu omassa
40m2 asunnossa kerrostalossa ja äitini asuu samalla
tavoin hän 87v, ja heillä käy kodinhoitaja parikertaa
viikossa avustaja, tien toisella puolella asuu pari yli 80v tätiä
omissa ok-taloissa ja appi86v/anoppi80v asuvat omassa ok-talossa
ja ainut apu on ollut lumityöt ja ikkunoiden pesut.
Kyllä täällä on myös palvelutaloja, mutta kai
liian vähän,...ja noista vain yksi on "liikunta rajoitteinen"
asuu ok-talossa rakennettiin luiska, että pääsee pyörätuolilla ulos.
Niin ja kaikki omissa omistus-asunnoissa!
Että näin meillä päin. ;)
rahaa syöttää vanhoja ihmisiä kotiin, vaan entä kun ikäluokat kasvavat ja kuntatalous vajoaa yhä suurempaan taloudelliseen kurimukseen. Ajattele aikaa, jolloin itse olet 80. Kuinka monella silloin on työpaikka, kuinka suuri verokertymä, kuinka monelle vanhalle voidaan ruoka tuoda kotiin. Parempi säästää ja asua vuokralla nyt.
Asunnonhankinnasta aloitin, nyt rupeaa tuntumaan, että ajattelette jo miten minua hoidetaan kun olen ikivanha.
Hei, en mä vielä niin avuton ole. Työssä lähempi seitsemänkymppiseksi ja sittenkin vielä vuosia, jotka vietän ilman että pitäisi syöttää ja juottaa kotiin. Älkäätten nyt menkö asioitten edelle!
Jos otat asuntolainan, vaikka 20 vuodeksi, ja korkotaso nousee, annuiteettilainan kuukausimaksu ei muutu, vain laina-aika pitenee, ja olet ehkä jo petiin ruokittava, kunnes laina on maksettu.
En minä mennyt edelle ollenkaan. Lainan eräpäivä voi olla vielä edempänä kuin ikivanhuus.
Elämä on vaarallinen asia. Jos aina minimoi riskit, ei koskaan saa mitään.
Toivon kuitenkin, etten vielä kahdenkymmenen vuoden päästä ole petiin ruokittava - etenkin kun laina-aika on vuosia pitempi.