Siis onko tästä sekarotuisten ja puhdasrotuisten terveydestä tehty tutkimuksia? Kun aina törmää väittämään että toinen on toista terveempi/sairaanpi. Itse panostin rotukoiraan ja mitä sain... kylläkin ihanan ystävän, mutta on allerginen lähes kaikelle, lonkat D/D, toistuvia tulehduksia (johtuu ilmeisesti allergiasta)
Lueskelinpa myös että eräässä tietyssä rodussa on käytetty surutta epilepsiaa sairastavia koiria ja sen lähisukulaisia jalostukseen. Nämä "kasvattajaksi" itseään kutsuvat ihmiset perustelevat toimintaansa sillä ettei epilepsia kaikille puhkea...
Lueskelinpa myös että eräässä tietyssä rodussa on käytetty surutta epilepsiaa sairastavia koiria ja sen lähisukulaisia jalostukseen. Nämä "kasvattajaksi" itseään kutsuvat ihmiset perustelevat toimintaansa sillä ettei epilepsia kaikille puhkea...
Vastaukset 44
Vanhimmat
ja olisi kiva tietää minkä ikäisiksi seropit on eläneet ja mitä sairauksia niissä on ollut ja mitä rotuja..
rotukoirat kun on järjestelmällisesti kovin sairaita.
Kuulin juuri että yhdellä oli elänyt 18 vuotiaaksi colliesekoitus...kun taas griffoni oli kuollut jo 9-vuotiaana sydän kohtaukseen.
seropien olevan sairaampia. Tutkimustulokset puuttuvat niiltä ja vertailukohdat.
Meillä on ollut Seropeilla polvivikaa. lonkka vikaa, sydänvikaa munuaisvikaa, virtsakiviä näin muutaman mainiteksani. Rotukoirissa on löytynyt lonkista häikkää.
Tuttavilla myös ollut seropeja. liekö sitten huonoa tuuria vai mitä, mutta sairaita ovat nekin olleet.Yllättävän paljon vikoja luustossa. Eräs eläinlääkäri oli sanonut usein näkevänsä vanhan seropin joka on kankea kuin rautakanki, eikä ikää kuitenkaan vielä mahdottoman paljon.
Mihin ne viat sieltä menevät kun rotukoirat taustalla ovat. Vertailevat tulokset kuitenkin puuttuvat.
Seropeja ei tutkita lonkkien osalta juuri lainkaan. Silloin ei ainakaan jos pennut teetetään. Ostajakaan ei osaa kiinnittää huomiota myöhemmin koiran kanssa eläessään oireisiin, johon taas melkein automaattisesti rotukoiran omistaja kiinnittää huomionsa mikäli on saanut kasvattajalta kunnon priiffauksen ostohetkellä.
Mitä sitten tulee sisätauteihin, niin onko niitä kunnolla tutkittu kummaltakaan puolelta. Epäilen
No nää mun kasvattini ovat eläneet 11-15v.
ikäiseksi ja terveenä,eivät ole eläinlääkäriä tarvineet kuin rokotuksiin ja terveystarkastuksiin. Jokunen on joutunut vanhuudenvaivoihin (yli 10v)sitte jota troppia hakemaan. Lonkat näillä on ollut A ja C välillä.
enemmän vastuuntuntoa että lopettaisivat sisäsiitoksen myös hyväksytymmän muodon eli linjasiitoksen ja olisivat tutkineet paremmin rodun taustoja..onneksi kennelliitto yrittää koko ajan saada sisäsiitosta vähenemään..ja nytkin oli uusimmassa koirammelehdessä siitä tiedotetta..
Tässä keskustellaan asiasta jota kirjoittaja ei taida ymmärtää eli sukusiitosprosentista. Meillä näyttää olevan nykyisin vallalla käsitys, että koira on hyvä ja terve, jos sen sukusiitosprosentti on mahdollisimman lähellä nollaa. Jos koiran sukutaulu on täynnä pelkän ulkosiitoksen tuloksena syntyneitä koiria, silloin koiran jalostusarvo on mielestäni nollassa, eikä tuloksia voi mitenkään ennustaa, eli kasvattaminen on pelkkää arpapeliä (varsinkin, jos ei tunne sukutaulussa olevia koiria/linjoja). Kasvattajien tarkoituksena on tai pitäisi olla parantaa rodun ominaisuuksia, ja parhaiten tämä onnistuu käyttämällä linjasiitosta ja hyviä periyttäjiä. Hyvin taitava ja rotunsa tunteva kasvattaja käyttää joskus jopa sisäsiitosta vahvistaakseen haluttuja ominaisuuksia ja tuodakseen esille mahdollisesti linjoissaan piilevät viat. Luomuviljelijät ja pentutehtailijat ovat sitten aivan oma lukunsa, sillä he eivät ole välttämättä kiinnostuneita mistään muusta kuin pentujen tuottamisesta markkinoille ja rahantulosta. Eli sukusiitosprosenttiin tuijottamisen sijasta kannattaa aivan ensimmäiseksi katsoa tuloksia, joita kasvattaja on koirillaan saavuttanut, ja tutkia myös sukutaulussa olevien koirien saavutukset. Ns. "kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen" ja nollasukusiitosprosentin kannattajat jättäisin omaan arvoonsa. Tämä asia on paljon puhuttanut kasvattajia. Muoti ilmiöksi sanoisin ns. nolla toleranssin. ellei mitään uskalla ei myöskään saavuta.
ei podä riskeerata ..toki ulkosiitoksella tulee enemmän variaatioita kuin linjasiitoksella, mutta silloin yleenssä variaatiot kohdistuu kokoon tms.ominaisuuksiin ei terveyteen kuten linjasiitoksella joka on jo vanhentunut ja toivottavasti pian poistuvakin menetelmä.
lue uusi koirammelehti..siinä asiasta on lisää tietoa.
yleensä luen koiramme lehden kannesta kanteen. Samoin parhaan lehden eli sukokan toimittaman. Yleensä ottaen käytän terveitä koiria ja haen parannusta linjasiitoksella.
sisäsiittoisuuutta en ole ikinä hyväksynyt enkä tule hyväksymään. Ei ole ihan tervettä touhua.
sanon mielipiteeni ja olen sisässitosta vastaan myös linjasiitosta ellei siihen ole todella painavaa syytä kuten jalostusmateriaalin puuttuminen. ja koirani aion hankkia vain todella pätevältä kasvattajalta. Minulle luonne ja terveys on ykkönen.
Näin kannattaa tehdä eikä tukea sellaisia kasvattajia, jotka harrastaa sisäsiittoisuutta.
kaksi täysin erilaista siitosmuotoa.
SUKUSIITOS
Sukusiitosta on olemassa hyvin ahdasta (poika-äiti, isä-tytär) ja lievempää, jossa sukulaisaste on etäisempi. Sukusiitos parhaimmillaan vakiinnuttaa homotsygootisti jonkun tietyn, hyvän ominaisuuden (vallitsevaksi) jälkeläisille.
Pahimmillaan ja pelottavimmillaan se vakiinnuttaa jonkin letaaligeenin (kuolemaan johtavan vian) jälkikasvulle, jolloin pennun menehtyminen voi tapahtua jo sikiökaudella tai melko pian syntymän jälkeen.
Koiria kasvattavilla henkilöillä on hyvin kahtiajakautuneet mielipiteet ahtaasta sukusiitoksesta, jotka usein pohjautuvat heidän onnistumiseen tämän menetelmän käytöllä.
LINJASIITOS
Linjasiitoksessa "linjataan" tuleva yhdistelmä johonkin tiettyyn, hyväksi havaittuun yksilöön ts. niin, että molemmat vanhemmat ovat sukua linjattavalle koiralle. Täten saadut tulokset ovat olleet hyviä ja menetelmä onkin varsin paljon käytetty. Sukusiitoksesta linjasiitos eroaa lievemmän muotonsa puolesta ja turvaa sukusiitosta paremmin geenipohjan laajuuden.
mutta on joihinkin rotuihin saatu sairaus nimenomaan tällä sukusiitoksella, joten minä kyllä suhtaudun siihen aika kielteisesti. Ja nyt sitten pyritään niin meillä kuin maailmallakin saamaan sairautta pois, siinä sitä saraa on kynnettäväksi. Ja jos tälläisessä rodussa käytettäisiin linjasiitosta, jossa haluttu ominaisuus olisi kantajakoirassa, tulos olisi katastrofi. En nyt viitsi rotua mainita, saati sitten tälläistä urosta, joka suurella todennäköisyydellä kummittelee monen polven takaa upealla ulkomuodolla, mutta tappavalla geeniperimällä.
opettaa vanhoja kasvattajia?
Jos niin yrität, niin pieleen menee sulla jo ihan heti alkumetreillä, sillä puhut asioista, joista sulla ei todellakaan tunnu olevan pienintäkään käsitystä!!
niinhän se aina menee, pahimmat linjasiitoksen vastustajat on aina niitä, jotka ei ikinä ole kasvattanet sitä ensimmäistäkään pentuetta.
Se on hyvin helppo puhua ja arvostella, kun ei oo hajuakaan siitä mitä höpäjää, muuten kuin että luulisin niin, tai näin sen pitäisi olla tasolla.
Sama kyllä pätee lähes asiaan kun asiaan, parhaiten tietää aina ne joilla ei oo minkään valtakunnan kokemusta koko asiasta.
ja just sellaiset kuvittelevat olevansa kaiken lisäksi enempi kuin oikeassa, vaikka olettamuksensa menevätkin ihan tyystin pieleen!
pahimmat arvostelijat luulevat kasvattajien homman olevan tuosta vaan. Lopulta ostetaan pentu kasvattajalta joka on koko ajan harrastanut luomutuotantoa, lähdetään koiran kanssa kilpailemaan, ja raivotaan kun ei pärjää. Näyttelyissä eritoten laatu arvostelussa näkee huikeita eroja. Sitten alkaa kasvattajan mollaus ja jumalaton kiljunta siitä että hänelle myytiin roskaa.
kaikki vaan ei halua harrastaa sitä näyttelyä eikä uhota. ehkäpä se vaan on kasvattajien mielestä tärkeetä saada tietynlaisia koiria...
kertoo tarkkaan minkälainen kunkin rodun tule olla. Terveys, luonne, ulkomuoto. Siinä on kunnon koira parhaimmillaan. Mitään kauniimpaa en tiedä, kuin terveen koiran rodunomaiset liikkeet ja valtaisa itsevarmuus. Siinä se on koko paketti. Sellaista katselee ilolla.
ja kun vielä oletetaan, että jos on näyttelyllisesti maailmanvoittajavanhemmat, tai että koepuolella on sitä tätä ja tuota meriittiä vanhemmilla, niin se jälkikasvukin on kaikkea sitä jo automaattisesti valmiina ilman, että itse tarvii tikkuakaan ristiin minkään eteen laittaa.
Näyttelyihinkin mennään suurinpiirtein rinta rottingilla kesken kehityksen olevan koiran kanssa ja sit inistään, kun se ei pärjännytkään, vaikka sen vanhemmat on multichampioneja. Taippareihin hutkitaan kylmiltään ja ihmetellään, että miten se rakas koiruus nyt ei sitä varista suostunutkaan suuhunsa ottamaan, vaikka vanhemmilla on Nou1. Ja taas sekin on kasvattajan vika ja mollaus senkun vain jatkuu jatkumistaan .....
Vaan mihinkähän noilla on mahtanutkaan unohtua ne kasvattajan antamat ohjeet ja neuvot?
Ehkäpä niitä pennun mukana saatuja ohjeita ei olla edes vaivauduttu lukemaan!
joka ei edes ymmärrä mitä koko asia tarkoittaa!
Se kun katos ei ole sama asia ensinkään kuin että ihminen nais siskonsa/veljensä! Asiat pitää osata erottaa toisistaan ja myöskin ymmärtää mitä milläkin tarkoitetaan missäkin hommassa!!!
Junnu luokka on isoilla ka keskikokoisilla yksi turhimmista luokista. Arvosteluissa aina: tarvitsee sitä, tarvitsee tätä, toivoisin sitä toivoisin tätä, ja herravarjele koira usein 10- kuinen.
Nämä jotka täällä arvostelevat palstalla, ovat valitettavaa kyllä sanoa, joilla ei yksinkertaisesti rahat riitä ostamaan rotukoiraa. Sen jälkeen ollaan valmiita mollaamaan isolla äänellä kaikki rotukoirat ja harrastaminen alimpaan H:n kattilaan. Kuitenkaan näistä huutelijoista ei kukaan katsele miten rekisteröinnit ovat lisääntyneet, eli rotupuhtaitten paperillisten suosio nousee vuodesta toiseen. SIIHEN NOUSUUN TARVITAAN JUURI MEITÄ KASVATTAJIA. Ja meidät sitten haukkuu täällä JUURI NE JOILLA EI OLE TALOUDELLISESTI MAHDOLLISUUTTA OSTAA SITÄ ROTUPUHDASTA JA HARRASTAA.
Seropi omistajista se suurin ja fiksuin osa ei mollaa täällä, vaan ovat onnellisia niiden koiriensa kanssa.
sukulaisella astuttaminen vaan on sairasta..löytyy niiltä muiltakin samoja piirteitä, kun siltä sukulaiselta
turh
Niin...eri asiahan se on kuin ohmisillä tajuan sern.Mutta genistön puolelta ihan sama..kannattais lukee sitä biologiaa
olen miettinyt monesti eikös ne muut samanrotusilla ole just se samat piirteet. Omistajahan saa koirasta esille vaikka mitä piirteitä. Riippuu, miten koiraa pitää.. Tuo pitäs lailla kieltää, etä samaa sukua oleva koira astutetaan sukulaisellaan
Samaa oon kuullu noista junnuluokista: koira on liian lihava/laiha/korkea/matala, turkki ei ole yhtä upea kuin aikuisella, risti/leikkaava purenta....jne... omistajatki jo ihmettelee,et ku se on vasta pentu,ei aikuinen aina jotenkin viallinen..tuomareiden mielestä siis.
Mutta,met seropien omistajat tyydymme kurjaan kohtaloomme ja rakastamme rakkejamme,oli niissä sitten miten paljon vikoja tahansa! ;)
näistä suurimpaan ääneen mollaajista on juuri näitä.Kuitenkaan raha tai sen puute ei pitäisi olla syy haukkumiseen ellei pysty hankkimaan sellaista koiraa kuin halajaa. Sinäkin esität mielipiteitä asioista joista et tiedä, eikä sinulla riitä kokemusta, niin väkisin pistää ajattelemaan syitä miksi mesoat. Kuitenkin koiraharrastus tuntuu kiinnostavan sinua niin paljon että esität kommentteja aiheesta josta et tiedä.
En minäkään esitä kommentteja koe puolesta, en tokosta, en agistä. Syynä se että ovat minulle vieraita.
sun rahas on isäs perstaskus, ja äitis kukkaros. omaa sul ei oo kui korkeintaa viikkoraha. Karkkipäivä lauantai
ajattelit niitten yhtenäisten piirteitten tulleen niille jonkun tietyn rotuisille koirille?
Kyllä saa aika fakiiri olla kasvattajaksi, jos saa aikaan yhtenäisen tyypin koirille astuttelemalla niitä ihan summamutikassa keskenään,kriteerinä vain se, etteivät ole toisilleen mistään kautta sukua.
Ja ei se omistaja kyllä siitä koirastaan saa esille yhtään sen enempää, kuin siinä koirassa on, vaikka pitäisi sitä miten.
Se vaan menee niin, että tyhjästä on paha nyhjästä...
sieltä taitaa olla sun rahas. omani tulee kyllä työnteosta, mikä on sulle ihan outo käsitys
että me rotukoiraharrastajat emme rakastaisi koiriamme vikoineen päivineen?
Tuo tuntuu olevan niin liiankin yleinen käsitys teillä joillain, mutta totuus on kuitenkin taruakin ihmeellisempää!
että otat asioista ensin selvää ja jos sen jälkeen vielä löytyy mutinoita, niin mutise vasta sit, mutta siihen saakka OLE HILJAA niistä asioista, joista et todellakaan tuon taivaallistakaan mitään ymmärrä!!!
Älä ota henkilökohtaisesti kaikkea mitä täällä sanotaan!
Herrantähden sentään!
Tarkoitin sitä,että pidän pääni kiinni,enkä lähde mukaan tähän väittelyyn "onko seropi sairaampi kuin rotukoira ja onko niitä tutkimuksia?", vaan olen ihan tyytyväisenä täällä sivussa.
Kerrankin tuli hyvä mieli kun joku (uma) mainitsi me seropien omistajat fiksuiksi(suurin osa),kun ollaan hiljaa,ja nyt se hyvä mieli on poissa sun takia, KIITOS!
jos totuuden kuuleminen ottaa noin lujille, että häivyttää hyvän mielen!!
Voisi jopa sanoa, että moisessa tapauksessa se ns. hyvä mieli on pelkkää teeskentelyä, joka perustuu vain olettamuuksiin....!
Ei se nyt kuule ihan niinkään mene että omistaja saa esille "vaikka mitä piirteitä" ei ei...
Kuinkahan moni seropi pennuttaja edes tietää kuka on sukua kellekkin ja kuinka läheistä vielä ?
etkö onneton vieläkään ole tajunnut linja siitosta. Se sama koira voi olla jossain jopa 14-15 polven takana sukutauluissa linja siitoksessa, tai vieläkin kauempana.
eli "linjasiitos tuli vallitsevaksi toisen maailmansodan
jälkeen. Tällä menetelmällä on pärjätty nykypäiviin saakka, mutta ei
pärjätä enää. Linjasiitoksella on nyt päästy samaan kuin mihin sisä-
siitoksella olisi päädytty jo nopeammin: kunkin koirarodun yksilöt
ovat kaikki geneettisessä mielessä lahisukulaisia. "
ja olen samaa mieltä geenipohjaa pitää laajentaa eikä supistaa vaikka se tarkoittaisikin sitten lisää variaatioita rodussa.. Ja onneksi moni kasvattaja nykyään on alkanut pyrkimään tähän suuntaan, sillä se takaa terveemmän pohjan rodulle kuin rodulle.
Kai niistä, jotain tutkimuksia on tehty. Ainakin, kun vakuutusyhtiöön menee koiralle vakuutusta ottamaan seropille on halvemmat vakuutukset. Perustuen juuri siihen, että ne ovat heidän tutkimusten mukaan terveempiä. Kaikki seropit, mitä olen tietänyt ja tuntenut ovat olleet terveitä. Suurin osa kuollut 13-15 vuoden ikäisenä, kun on tullut kasvain.
Se pitäisi muistaa, että vaikka koira sairastaisi jotain tautia, pitää tutkia johtuuko se perimästä vai olosuhteista. Eikä aina suoraan sanoa, että sairas koira-> ei saa tuottaa jälkeläisiä.
Osa lonkkavioistahan tulee väärästä tuokinnasta ja hoidosta suoraan.
ruokinnalla. mikäli koiralla on terveet lonkat on aika vaikeaa saada vikoja niihin ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Toinen juttu sitten taas on sairaat lonkat jonka asteet saat pehennettua väärällä ruokinnalla ja niillä muilla ympäristötekijöillä.Seropi omistajien vakuutusmaksut perustuvat SUOMEN KENNELLIITON antamaan hinta arvioon Seropi pennun osto hinnasta, ei siihen miten terve tai sairas koira on. Älä viitsi vääristellä asioita.
Isojen koirien lonkat kyllä voi mennä huonoksi jo pelkästään siitä, että liian nuorena menee portaat ylös ja alas. Tämä on ympäristötekijä. JA ruokinnalla on iso osuus myös. Jos ei saa tarvittavia aineita kasvuvaiheessa, miten luustokaan voi kasvaa.
http://personal.inet.fi/koti/sirpa.salo/lonkat.htm
Eipä tullut enää vastaanlaittamista tämän linkin jälkeen, kun omat mielipiteet oli hiukan väärässä...
Jotkut väittävät seropien olevan terveempiä, ja minusta kuulostaa ihan järkevältä, että mitä vähemmän sisäsiitosta, sitä pienempi riski perinnöllisiin sairauksiin ja esim. lonkkavikoihin. Tietysti jos astutetaan vain terveitä rotukoiria, niin tuskinpa niille kovin helposti sairaita jälkeläisiäkään tulee...
Mutta niin eläimillä kuin ihmisilläkin sisäsiitos on tunnetusti pahasta, koska lähisukulaisten perimästä niin suuri osa on samaa, ja kun tällaiset yksilöt pariutuvat, on mahdollista, että haitalliset geenit pääsevät rikastumaan jälkeläisiin.
Toki tuosta aiheesta pitäisi saada ihan kunnon tutkimus aikaiseksi, sillä eihän yksittäisten omien ja tuttavien koirien vertailu mitään kerro. Mutta kerrottakoon nyt kuitenkin: tätini seropi eli 18,5-vuotiaaksi, kun taas enoni seropi kuoli jo 9-vuotiaana.
Miksi nuo viestit menee aina kasvattajia vastaan? En ymmärrä :/ Hehän tekevät, niin kuin rodulle katsotaan parhaaksi.
Omassa lähippirissä on kummatkin rotu sekä seropit elänyt pitkään eli noin 13-14 vuotiaiksi. Sen verran voin sanoa, että oman koirani olen tutkittanut eikä sillä ole mitään synnyllistä vikaa ja lonkatkin kunnossa. Se riittää minulle.