Rakkaus tulee joko yllättäen, tai sitten hitaasti.
Jokatapauksessa kun on rakastunut, ei ajattele pieniä kysymyksiä, esim. mitä puhuisin hänen kanssaan, mitä tekisimme yms.
Koska kaikki nuo tulevat luonnostaan, jos ihmiset ovat tarkoitettu toisilleen.
Voit puhua hänen kanssaan mistä tahansa, tehdä mitä tahansa, niin arkipäivän asioita kuin juhlallisia.
Toisen pitää kunnioittaa ja rakastaa toista täydellä sydämmellä, vioista huolimatta.
Sitä on rakkaus.
Olen aivan hulluna suhun poika, vaikka oletkin aivan erilainen kuin olen kuvitellut unelmamieheni olevan...
Juuri sen takia rakastankin sua, koska olet erilainen!
Sinussa on paljon vikoja, et ole erityisen hyvän näköinen, mutta aina jotenkin saan sinusta vain söpöimpäsi ja hurmaavat puolet esille ja mieleen,
et puhu niinkuin mutt 17-vuotiaat pojat, ja juuri se onkin ihanaa, koska et ajattele kuin muut, ja sinun kanssasi voi puhua mistä tahansa.
Olen tunetnut jo pitkään ahdistusta, ja halusin puhua sulle siitä, mutta kun näin sinut, kaikki haihtui, ja olikin hyvä olla, kuin sain halata sua, ja sanoa että välitän susta.
Vaikka olenkin nolannut itseni monesti edessäsi, se ei haittaa yhtä paljon kuin muut nolaukseni, koska tiedän että pidät minusta juuri tällaisena, enkä haluakaan muuttaa itseäni muidne takia.
Kaikki ihanat hetken kanssasi, ja tunteeni sua kohtaan... en olekaan enää varma, haluatko enempää kuin ystävyyttä.
Jos välität musta, jos rakastat mua, miksi sitten satutat mua?
Miksi puhut muista tytöistä mulle, ja miksi olet nykyään enemmän toisen tytön kanssa kuin mun?
Sä sait mut rakastumaan suhun. Suhun, joka on aivan erilainen ja ihminen kuin olen odottanut rakkaani olevan!
Miksi me haluamme rakkautta, kun se kuitenkin vain satuttaa meitä?
Jokatapauksessa kun on rakastunut, ei ajattele pieniä kysymyksiä, esim. mitä puhuisin hänen kanssaan, mitä tekisimme yms.
Koska kaikki nuo tulevat luonnostaan, jos ihmiset ovat tarkoitettu toisilleen.
Voit puhua hänen kanssaan mistä tahansa, tehdä mitä tahansa, niin arkipäivän asioita kuin juhlallisia.
Toisen pitää kunnioittaa ja rakastaa toista täydellä sydämmellä, vioista huolimatta.
Sitä on rakkaus.
Olen aivan hulluna suhun poika, vaikka oletkin aivan erilainen kuin olen kuvitellut unelmamieheni olevan...
Juuri sen takia rakastankin sua, koska olet erilainen!
Sinussa on paljon vikoja, et ole erityisen hyvän näköinen, mutta aina jotenkin saan sinusta vain söpöimpäsi ja hurmaavat puolet esille ja mieleen,
et puhu niinkuin mutt 17-vuotiaat pojat, ja juuri se onkin ihanaa, koska et ajattele kuin muut, ja sinun kanssasi voi puhua mistä tahansa.
Olen tunetnut jo pitkään ahdistusta, ja halusin puhua sulle siitä, mutta kun näin sinut, kaikki haihtui, ja olikin hyvä olla, kuin sain halata sua, ja sanoa että välitän susta.
Vaikka olenkin nolannut itseni monesti edessäsi, se ei haittaa yhtä paljon kuin muut nolaukseni, koska tiedän että pidät minusta juuri tällaisena, enkä haluakaan muuttaa itseäni muidne takia.
Kaikki ihanat hetken kanssasi, ja tunteeni sua kohtaan... en olekaan enää varma, haluatko enempää kuin ystävyyttä.
Jos välität musta, jos rakastat mua, miksi sitten satutat mua?
Miksi puhut muista tytöistä mulle, ja miksi olet nykyään enemmän toisen tytön kanssa kuin mun?
Sä sait mut rakastumaan suhun. Suhun, joka on aivan erilainen ja ihminen kuin olen odottanut rakkaani olevan!
Miksi me haluamme rakkautta, kun se kuitenkin vain satuttaa meitä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ns. "tosirakkaus" ei satu. tosin en tiedä mistä vedetään raja rakkauden ja tosirakkauden väliin :D
näin opetti meijän mummo :D tosirakkautta ei kuulemma voi olla kun vasta sitten kun on naimisissa ja viettää loppuelämänsä yhessä :D
Täs tapaukses mummos taitaa olla vähä vanhanaikanen... vaikkakin iha ymmärrettävästä syystä.. Ehkä kuitenki ois parasta herätä tähä hetkeen ja millane tää maailma nykyään on..
Ei kai se rakkaus nyt kuitenkaan muutu, kun maailma muuttuu? :D
Ei ihminen pystynyt ketään rakastamaan muutaman viikon tuntemisen jälkeen 100 vuotta sitten, eikä pysty tänäänkään.
enpä vissiin ole huomannut... tuo viesti oli lähinnä vitsillä kirjoitettu.
eihän kaikki ees mee naimisiin nykysin :D
Niin lähinnä vaan sitä meinasin että ku erään mummo oli sanonu ettei tosirakkaus muka satu... ja vaan silloin voi olla tosirakkautta kun menee naimisiin... niin ööh..olen VÄHÄN eri mieltä ;)
Ajattele myös muita näkökulmia, toi on suppee teksti, eikä käsittele ollenkaan laajasti. MEITÄ ON MONIA ARVON IHMINEN...SIELLÄ. Väität vai että vaan ne voi alkaa joilla juttu luistaa kuin luonnostaan heti? Että miten tyhmää ajatella noin. Tiiän monia, jotka ei oo keksiny mitää puhuttavaa aluks mut sitte niil alko mennä lujaa...liiankin lujaa... ... ... Niin, mieti ennenkun kirjotat, toi saattaa lannistaa monia ihmisiä! Ja aivan suotta!!
älähän nyt hikeenny!
Mutta niinkuin itsekin sanoit, että noilla
tutuillas alkoi myöhemmin mennä lujaa,
niin eikös se sitä juuri tarkoita mitä sanoin?
Eli he vain tarvitsivat alussa tutustumista ^^
Ei voi rakastaa toista, jos ollaan
kuin mykkiä paskassa...
Tää on vain tosi asia.
Sitäpaitsi, tarkoitinkin tällä tekstillä omaa
näkemystäni, ja siitä että tulen tämän pojan kanssa
todella hyvin toimeen...
Ei pidä mennä edes täällä netissä kirjoittelemaan mitä tahansa, ja varsinkaan tuollaista kriteekkiä.
Saa olla erimieltä asioista, mutta mielipiteet pitää osaa perustella ilman mitään
"Hanki elämä!!!"-juttuja. :]
Tuskinpa tuo tekstini lannisti ketään, eikä kaikkea pidä ottaa niin vakavasti.
Anteeksi, jos sait sellaisen käsityksen, että
parin pitäisi osata puhua heti maan ja taivaan välisistä asioista, se ei ollut pointtini, vaan että AJAN MYÖTÄ se puhe ja tekemiset tulee itsestään :)
ei sitä voi kielttääkkään