"RASISTIYHTEISÖÄ!"

   Miten on mahdollista, että näin pienellä kansalla on niin laaja itsehallinto?

Niin kauan kuin tiedetään, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heidän kulttuurinsa on muistuttanut ruotsalaista kulttuuria. Ahvenanmaa kuuluikin Ruotsin valtakuntaan, ajoittain melko itsenäisine hallintoineen, aina 1808-1809 sotaan asti, jonka seurauksena Ruotsin oli pakko luovuttaa Suomi ja Ahvenanmaa Venäjälle. Ahvenanmaasta tuli näin osa Suomen suurruhtinaskuntaa.

Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, pidettiin Ahvenanmaan kansanopistolla elokuussa 1917 kaikkien ahvenanmaalaisten kuntien edustajien kesken salainen neuvottelu. Siellä päätettiin vaatia maakunnan uudelleenyhdistämistä vanhaan emämaahan, Ruotsiin. Tämän toivomuksen esittivät Ahvenanmaan edustajat Ruotsin kuninkaalle ja toivomuksen tueksi esitettiin muun muassa joukkoadressi, jonka allekirjoittajina oli valtaenemmistö kotona olevasta aikuisväestöstä.

Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen kuin mihin ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistään Ruotsiin. Suomi ei kuitenkaan ollut valmis suostumaan ahvenanmaalaisten uudelleenliittymisvaatimukseen, vaan maakunnalle haluttiin antaa eräänlainen sisäinen itsehallinto. Sen tähden Suomen eduskunta sääti vuonna 1920 itsehallintolain, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hyväksymään.

Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle. Sen neuvosto teki kesäkuussa 1921 kompromissipäätöksen, jossa mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan jäänyt kokonaan osattomaksi.



Kun Suomen pääministeri Rafael Erich oli esitellyt Maarianhaminassa uuden itsehallintolain, ahvenanmaalaiset poistuivat kokouksesta.Koska Ahvenanmaan kansan edustajat olivat vaatineet, että ahvenanmaalaisten olisi itse kansanäänestyksellä saatava päättää siitä, mihin valtioon he halusivat kuulua, eivät ahvenanmaalaiset halunneet ottaa vastaan itsehallintoa, jota he eivät olleet pyytäneet.


Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta sen tuli taata Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsinkieli, kulttuuri, paikalliset tavat ja se itsehallintojärjestelmä, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920. Päätöstä täydennettiin Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella, joka määräsi takuiden toteuttamisesta. Samalla Kansainliitto päätti Ahvenanmaan demilitarisointia ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen solmimisesta, jottei Ahvenanmaa jatkossa muodostaisi sotilaallista uhkaa Ruotsille.

Sen jälkeen kun itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit vuonna 1922. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Itsehallintolaki on sittemmin uudistettu kokonaisuudes-

saan kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993.
2548
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Öh???

Ahvenanmaa on Ahvenanmaa. Ihana paikka ja kuuluu Suomeen.

Jesss!

Äänestä

muuttakaa ahvenanmaalaiset ruotsiin ja suomi kyllä keksii parempaa käyttöä sille saarelle kun te valittajat häivytte sieltä. ja opetelkaa sitä suomea puhumaa kun saarikin on SUOMEN !!!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Eli kuka halus ja mitä? kirjoitti:

   Miten on mahdollista, että näin pienellä kansalla on niin laaja itsehallinto?

Niin kauan kuin tiedetään, ahvenanmaalaiset ovat puhuneet ruotsia ja heidän kulttuurinsa on muistuttanut ruotsalaista kulttuuria. Ahvenanmaa kuuluikin Ruotsin valtakuntaan, ajoittain melko itsenäisine hallintoineen, aina 1808-1809 sotaan asti, jonka seurauksena Ruotsin oli pakko luovuttaa Suomi ja Ahvenanmaa Venäjälle. Ahvenanmaasta tuli näin osa Suomen suurruhtinaskuntaa.

Kun Venäjän tsaarivaltakunta alkoi hajota, pidettiin Ahvenanmaan kansanopistolla elokuussa 1917 kaikkien ahvenanmaalaisten kuntien edustajien kesken salainen neuvottelu. Siellä päätettiin vaatia maakunnan uudelleenyhdistämistä vanhaan emämaahan, Ruotsiin. Tämän toivomuksen esittivät Ahvenanmaan edustajat Ruotsin kuninkaalle ja toivomuksen tueksi esitettiin muun muassa joukkoadressi, jonka allekirjoittajina oli valtaenemmistö kotona olevasta aikuisväestöstä.

Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vedoten samaan kansojen itsemääräämisoikeusperiaatteeseen kuin mihin ahvenanmaalaisetkin viittasivat tukeakseen uudelleenliittymistään Ruotsiin. Suomi ei kuitenkaan ollut valmis suostumaan ahvenanmaalaisten uudelleenliittymisvaatimukseen, vaan maakunnalle haluttiin antaa eräänlainen sisäinen itsehallinto. Sen tähden Suomen eduskunta sääti vuonna 1920 itsehallintolain, jota ahvenanmaalaiset eivät kuitenkaan olleet valmiita hyväksymään.

Ahvenanmaan kysymyksen kansainvälisen luonteen takia asia siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle. Sen neuvosto teki kesäkuussa 1921 kompromissipäätöksen, jossa mikään konfliktin osapuolista, ei Suomi, Ruotsi eikä Ahvenanmaakaan jäänyt kokonaan osattomaksi.



Kun Suomen pääministeri Rafael Erich oli esitellyt Maarianhaminassa uuden itsehallintolain, ahvenanmaalaiset poistuivat kokouksesta.Koska Ahvenanmaan kansan edustajat olivat vaatineet, että ahvenanmaalaisten olisi itse kansanäänestyksellä saatava päättää siitä, mihin valtioon he halusivat kuulua, eivät ahvenanmaalaiset halunneet ottaa vastaan itsehallintoa, jota he eivät olleet pyytäneet.


Suomi sai Ahvenanmaan saaret hallintaansa, mutta sen tuli taata Ahvenanmaan saarten väestölle sen ruotsinkieli, kulttuuri, paikalliset tavat ja se itsehallintojärjestelmä, jota Suomi oli tarjonnut Ahvenanmaalle vuonna 1920. Päätöstä täydennettiin Suomen ja Ruotsin välisellä sopimuksella, joka määräsi takuiden toteuttamisesta. Samalla Kansainliitto päätti Ahvenanmaan demilitarisointia ja puolueettomuutta koskevan sopimuksen solmimisesta, jottei Ahvenanmaa jatkossa muodostaisi sotilaallista uhkaa Ruotsille.

Sen jälkeen kun itsehallintolakia oli täydennetty maanhankintaa ja äänioikeutta koskevilla määräyksillä, pidettiin ensimmäiset maakuntapäivävaalit vuonna 1922. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa kesäkuun 9. päivänä. Tätä päivää juhlitaan nykyään Ahvenanmaan itsehallintopäivänä. Itsehallintolaki on sittemmin uudistettu kokonaisuudes-

saan kaksi kertaa, nimittäin vuosina 1951 ja 1993.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu