Mistä löytäisi perintölakiin liittyvää tietoa?
Ja miten tehdä testamentti jossa haluaa poistaa jonkun lapsen siitä? Niin että tämä saisi vain lakiosansa?
Ja miten tehdä testamentti jossa haluaa poistaa jonkun lapsen siitä? Niin että tämä saisi vain lakiosansa?
Vastaukset 31
Vanhimmat
netistä mitään osotteita kun en ole aikasemmin käynyt hakemassa, mutta käsittääkseni rintaperilliselle kuuluu aina automaattisesti tuo pelkkä lakiosa. Eli ellet testamenttaa hänellä jotain vielä lisäksi, niin siinä tapauksessa asiahan on ok. Pakkohan ei ole omalle lapselle testamentata mitään, ainoastaan lakiosa on se mikä hänelle automaattisesti kuuluu ja sekin oli käsittääkseni niin että jos vaikka esim. lapsen lakiosa olisi vanhassa rahassa 40 000mk:n suuruinen niin senki pystyi jotenkin "määräämään" siten että mitä lapsi saa tuon summan edestä. eli siis ei tarvitse välttämättä rahassa antaa. Että jos haluaa ilkeä olla niin ostaa vaikka 40 000mk:n edestä rautanauloja.. tosin en tiedä että miten tuon asian muotoilee testamenttiin:-)
ja saatan olla kyllä väärässäkin tuon suhteen että pystyykö sitä noin ennalta sanomaan että mitä kukanenki saa että se vastaa lakiosaa.
mutta näin olen joskus asian käsittänyt.
Kokeile etsiä jonkun hakukoneen kautta jos löytyisi sellaiset sivut missä on ao. tietoa.
Perintöasioista on mittaamaton määrä tietoa esim. internetissä. Kirjallisuutta on pilvin pimein kirjastoissa. Mutta perintöasiat voivat toisinaan olla jumalattoman mutkikkaita, jolloin vain lakimieskoulutuksen saanut voi ymmärtää kokonaisuuden. Ja kokonaisuudesta useimmiten on kysymys. Esim. sinänsä hyvin laaditusta testamentista ei ole apua, ellei ole otettu huomioon muita yllättäviä tekijöitä, joita maallikko eikä aina lakimieskään tule ajatelleeksi.
Rintaperillinen (lapsi, lapsenlapsi jne.) on oikeutettu lakiosaan, joka on puolet perintöosasta. Lakiosaa täytyy vaatia. Jos esim. joku on saanut testamentilla kaiken omaisuuden, niin tapahtuu, ellei rintaperillinen vaadi lakiosaansa.
Suosittelen lakimiehen puoleen kääntymistä.
Sama ongelma Rahikaisella.
Olen kaivellut netistä tietoa, löysin jonkun lakimiehen sivuilta valmiin testamentin-tilauspohjankin, mutta totesin että tarvitsen asiassa asiantuntijan neuvoja. En ole vielä tehnyt mitään, toivottavasti ehdin hoitaa asian kuntoon ennen kuin kuolema korjaa...
Minä haluan varmistaa esimerkikisi että puolisoni ei joudu maksamaan yhdessä hankkimaamme asuntoa uudelleen entisestä elämästäni olevalle tyttärelleni.
Epäselvää on esimerkiksi mitä tapahtuu tuolle mainitulle yhteiselle asunnollemme. Se on puolisoni nimissä, mutta pelkään tyttäreni pyrkivän osille kuolemani jälkeen. Sama juttu autojen ja pankkitilillä mahdollisesti olevien vähäisten rahasummien suhteen. En ole näihin ongelmiin löytänyt vastausta netistä enkä kirjoista. En ole kyllä nimenomaan kysynytkään.
Jos haluat tyttäresi pois pelistä niin siirtäkää kaikki omaisuus vaimosi nimiin ja tehkää sitten sinun avio-oikeutesi poissulkeva avioehto. Silloin tyttäresi ei voi vaatia mitään vaimoltasi jos sinä kuolet ennen vaimoasi. Tosin siinä on olemassa se riski että jos päädyttekin joskus eroon, niin sinä jäät nuolemaan näppejäsi..
avioehtoa ei voi tehdä takautuvasti, jo hankittuun omaisuuteen. Mutta mikäli asunto on vaimon nimissä, tytär ei sikäli pääse osille, että (jos nyt oletamme että kuolet ennen vaimoaasi) leskellä on oikeus kieltäytyä tasingosta. Siis kuoleman jälkeen lasketaan kuolleen varat, lesken varat, ja ellei mitään erityisiä sopimuksia ole, on tästä potista puolet perintöä, mihin tyttäresi "tulee osille". Mikäli kuolleen varat ovat suuremmat, leskellä on oikeus kuitenkin puolikkaaseen, mikäli lesken varat ovat suuremmat, hän voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa.
Lisäksi leskellä on nautintaoikeus pariskunnan asuntoon ja siellä olevana irtaimistoon, lapsilla ei ole oikeutta vaatia sieltä yhtä nuppineulaa.
Tämä siis kevyt pikaselvitys, asiat ovat niin mutkikkaita, että parasta todella investoida lakimieheen ja selvittää asia perusteellisesti. Testamentti kannattaa tehdä.
Avio-oikeus ja avioehto
Kun puolisot solmivat avioliiton, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kohdistuu toisen puolison omaisuuteen. Avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman vuoksi, avio-oikeus merkitsee oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä.
Puolisot voivat joko ennen avioliiton solmimista taikka avioliiton aikana tehdä avioehtosopimuksen. Avioehtosopimuksessa puolisot voivat sopia, ettei kummallakaan taikka toisella ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen. Avio-oikeus voidaan sulkea pois kokonaan taikka osittain. Avioehtosopimuksessa voidaan esimerkiksi määrätä, että puolisolla ei ole avio-oikeutta tiettyyn toiselle puolisolle kuuluvaan omaisuuteen kuten esimerkiksi tämän perintönä saamaan maatilaan. Avioehtosopimuksessa voidaan myös sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus sellaiseen omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi oikeutta.
Avioehtosopimus tehdään kirjallisesti. Se päivätään ja allekirjoitetaan. Lisäksi kahden esteettömän henkilön on todistettava se oikeaksi. Avioehtosopimus tulee voimaan, kun se toimitetaan käräjäoikeudelle siellä rekisteröitäväksi.
_________________________________
Siis myös avioliiton aikana..
se kuului tehdä ennen avioliittoa tai neljän kuukauden sisällä avioliiton solmimisesta. Joko lakia on uusittu tai siinä on lisäyksen lisäyksiä.
Leskellä on tasinkoprivilegi (etuoikeus), jolloin lesken ei tarvitse maksaa tasinkona kuolleen puolison jälkeen jääneille rintaperillisille tasinkoa oman avio-osuutensa ylittävästä osuudesta. Avio-oikeus toteutetaan vasta lesken kuoltua, jolloin omaisuus palaa tässä tapauksessa ensiksi kuolleen puolison sukuun.
Leski saa pitää hallussaan puolison yhteisenä kotina käytettyä asuntoa, ja siihen liittyvää tavanomaista irtainta omaisuutta (KOTI-IRTAIMISTOA).
Kiitos tiedoista. Ja aion ottaa yhteyttä lakimieheen ja tehdä testamentin ja ehkä myös avioehdon.
Haluan näin varmistaa että omaisuudestani ei pääse kuollessani nauttimaan muut kuin omat lapseni.
Eikös avioehto tehdä ennen avioliittoa? Tuskin sitä voi enää jälkikäteen tehdä.
Avioehtosopimuksen voi tehdä ennen avioliittoa tai avioliiton aikana.
Lakisääteisesti testamentilla määrätään omaisuudenjakoa ko.tapauksissa seuraavasti:
1.normaalitapaus ilman testamenttia,jos sinulla on esim puoliso ja kaksi lasta eikä avioehtoa.
-Kuollessasi vaimosi saa puolet ja lapsesi neljänneksen kumpikin.
2.testamentilla voit määrätä koko omaisuutesi vaimollesi,jotta ei lapsesi pääse omaisuuteen käsiksi ennenkuin vaimosikin(lasten äiti on kuollut)
3.haluat jättää toisen lapsen lakiosuudelle.
-testamentillasi määräät koko omaisuutesi toiselle lapselle,jolloin vaimosi(lasten äiti saa edelleenkin puolet.Toinen puolikas jaetaan siten,että testamentattu lapsi saa ensin puolet ja vielä toisesta puolikkaasta puolet.Eli vaimo 50% testamentattu lapsi 37,5 ja toinen lapsi 12,5%
4.jos vaimosi ei olekaan lastesi äiti niin voit toki tehdä avioehdon jolloin vaimosi ei saa mitään.Tällöin omaisuudestasi menee 75%testamentatulle lapselle ja 25% lakiosuutena toiselle.
5.Lisäksi voit testamentilla määrätä esim.vaimollesi oikeuden asua yhteisessä kodissanne elämänsä loppuun asti tai muuta vastaavaa.
Muista kuitenkin,että kuolema ja testamentti muuttaa ihmisiä kovasti ja tuo aivan uusia piirteitä ihmisissä esiin.Ole siis tarkkana ja yritä olla oikeudenmukainen,jottei turhia katkeruuksia pääsisi syntymään.
Nyrkkisääntö:testamentti ei saisi mielestäni olla koskaan mikään koston apuväline.
Korjaus kaikkiin kohtiin koskien puolisoa. Puoliso ei peri, hän saa oman osansa yhteisestä omaisuudesta. Rintaperilliset perivät kuolleen koko omaisuuden.
Lievä poikkeus sääntöön: Puoliso saa pitää hallussaan yhteisen asunnon omaan kuolemaansa saakka. Jos asuntoa vaihtaa, niin tämä oikeus menetetään.
Minulla on siis kolme lasta ja haluan tämän kolmannen jäävän ilman.
Omaisuus on tällä hetkellä puoliksi vaimon kanssa, eli 50/50.
Ja vaimon kannalta ajateltuna hänenkin pitäisi tehdä jotain että tämä kolmas ei saa mitään?
Ja kyse ei ole kostosta.
Hivenen monimutkainen asia, joten tarvitsen takuulla lakimiehen apua.
Onko vaimosi näiden sinun kolmen lapsen äiti?
hän on kahdelle näistä. Ei tälle kolmannelle.
Ja koska omaisuus on meidän yhdessä hankkimaa niin emme katso että tämä "kolmas" on oikeutettu saamaan siitä osansa.
Voin itse muistaa jollain muulla häntä kun meidän yhteisellä omaisuudella.
Voit testamentata vain oman osuutesi,että sitä vaaraa,että lapsi,joka ei ole nykyisen vaimosi kanssa yhteinen ei voi periä nykyistä vaimoasi.Jos omaisuutenne on 50/50 niin voit testamentata oman omaisuutesi 2 yhteiselle lapselle,jolloin jako on seuraava: yhteiset lapsenne 25+25 ja 16,7+16,7 ja ensimmäinen lapsesi 16,7%.Aikoinaan sitten vaimosi omaisuus periytyy hänen rintaperillisilleen.
selvennys:vaikka vaimosi omaisuus olisi huomattavasti suurempi kuin sinun ,silti sinulla ei ole vaaraa,että ensimmäinen lapsesi pääsisi siihen käsiksi.Omaisuuden avio-oikeudellinen puolitus ja testamentti on kaksi eri asiaa
Nimimerkki 'oo' juuri yllä kertoi oikeusmininisteriön kannan:
"Kun puolisot solmivat avioliiton, kummallekin puolisolle syntyy avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avio-oikeus on henkilökohtainen oikeus, joka kohdistuu toisen puolison omaisuuteen. Avioliiton purkautuessa avioeron tai kuoleman vuoksi, avio-oikeus merkitsee oikeutta saada omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä."
Eli jos kysyjä kuolee ensin ja testamenttia ei ole, niin avioparin omaisuus jaetaan tasan täysin riippumatta siitä mitä kumpikin omistaa. Jokainen kolmesta lapsesta perii yhtä suuren osan tämän edesmenneen omaisuudesta.
Siis esimerkiksi:
Pariskunta on hankkinut yhteisen asunnon, arvo 200.000 €. Kysyjä kuolee ja leski joutuu maksamaan asunnosta uudelleen 30.000 € tällä 'perheen ulkopuoliselle' lapselle. [toki leskellä on oikeus asua asunnossa elämänsä loppuun lunastamatta sitä uudelleen omaksi].
Esimerkissä mainittu osa voidaan testamentilla puolittaa, eli maksetaan vain lakiosa 15.000 €. Muuta ei ole tehtävissä.
että leski voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa. Juuri käsittelin erästä perintöasiaa, mies kuoli talvella 2001, leskellä enemmän omaisuutta, leski kieltäytyi maksamasta tasinkoa. Itse en ole lainoppinut, pistän vain mieleeni asiat, joidenkanssa joudun työni vuoksi tekemisiin.
Saatat olla oikeassa. Asiasta löytyy ristiriitaisia lausuntoja. En löytänyt oo:n viittaamaa kohtaa oikeusministeriön sivuilta. Sen sijaan löysin sieltä täysin kumoavan lausunnon:
"Puolisoiden omaisuus jaetaan eloonjääneen puolison ja perillisten kesken puoliksi kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin kuolleella. Jos sen sijaan eloonjääneellä puolisolla on enemmän omaisuutta kuin kuolleella, eloonjääneellä puolisolla on aina oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään."
Mikä sitten lienee totuus? Vai taistellaako siitä tapaus tapaukselta?
http://www.om.fi/11908.htm#15
sieltä tuon kaivoin.
Tuohan ei ole koko totuus asiassa, enemmänkin kuvaus, mitä avio-oikeus ja -ehto suunnilleen sisältävät.
muu painiskelee moisen ongelman kanssa?
Onko meitä kenties paljonkin?
Selväksi on tullut ainakin se että testamentti täytyy tehdä. Ja mieluiten molempien.
Antaa lakimiehen perehtyä tekstiin ja oikeellisuuteen.
sellaisten ja samantapaisten. Esim. itselläni on yksi tytär, joten siinä suhteessa perimys on ok. Mutta testamentissani vielä varmistan ehdolla, ettei tyttäreni aviopuolisolla tule olemaan avio-oikeutta tyttäreni minulta perittyyn omaisuuteen. Tämä siksi, että rakastuneet niin helposti unohtavat avioehdon.
Nyt on tarkoitus tehdä tarkennus testamenttiin, en tiedä lainopillista puolta vielä, kun en ole keskustellut lakimieheni kanssa. Nimittäin tyttärelläni on uusi veli isänsä puolelta, tyttäreni on toistaiseksi lapseton. Siis aion (jos lain mukaan mahdollista) määrätä testamentissani, että mikäli tyttäreni kuolee lapsettomana, minulta peritty omaisuus palautuu minun suvulleni, muutenhan hänen veljensä, siis ex-mieheni poika, perisi kaiken - huh sentään...
Totta. Ongelma on yleinen. Joka vähänkin miettii taloudellisia kytköksiä, huomaa että pahimmassa tapauksessa omaisuus päätyy exälle.
Ikävää, että päättäjämme eivät suostunut lakimuutoksiin joilla kansalaisille olisi annettu laajemmat valtuudet päättää omaisuutensa kohtalosta.
Varakkaat ovat todennäköisesti hoitaneet asiansa jollakin järjestelyillä. Normaalikansalaisellekin kertyy kuitenkin asunto, autoja, mahdollisesti kesämökki ja pieniä säästöjä. Ei niidenkään soisi pahimmalle vihamielelleen päätyvän.
Jos tyttäresi elää normaalin sukupolven verran myöhemmin kuin Sinä, haluat siis määrätä siitä omaisuudesta, jonka tyttäresi on 30 vuotta aikaisemmin perinyt.
Alustavasti lakiosan kohtaloon et voine puuttua:
PK 5 §
Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta.
Muun kuin lakiosa voit testamentata sisaruksillesi, mutta antaen elinikäisen käyttöoikeuden tyttärellesi.
Perintökaaren 12. Luku kertoo siitä enemmän
Toisaalta, eihän se veli peri mitään, ellei tyttäresi niin halua, vain rintaperillisillä on lakiosa, joten hän voi testamentata kaiken kelle tahtoo, ellei lapsia tule. Siihen, miten tyttäresi määrää omassa testamentissaan, tuskin voit puuttua.
kääkkä, ainakin mitä sukuun tulee.
Mutta eikö ole huolestuttavaa, jollen voi mitenkään vaikuttaa omien varojeni käyttöön??
tyttäresikin on pitkäikäinen kääkkä, ainakin mitä sukuun tulee.
:-)
ei ole, hän on diabeetikko.... :(
No minä olen joutunut samaan tilanteeseen, ja siitä on noin 17v.Mutta minä selvitin ongelman, minulla oli isohko omakotitalo 160 neliötä ja komialla paikka oleva huvila minä päätinkin antaa jo eläessäni omaisuuteni määrätyille lapsilleni. maksoin sutkot pienet lahjaverot valtiolle , ja pidin hallintaoikeuden itselläni.:) siis minä saan päättää juudi niin kuin haluan asunnoista ja huvilasta , ja ennen kaikkea oikeat perilliseni saavat päätäntä vallan ilman maksuja itselleen , kun minä kuolen ,sillon viimmestään .:) eikä muut pääse sorkkimaan asioita , mutta pitää muistaa että paperit kuljetetaan LAIN HUUDATUKSISSA. no sen jälkeen ei ongelmia .:) vaikka minä olenkin nykyään köyhä mutta enpä ole uskotellutkaan itselleni että käärin liinoissa olisi taskut .:)Ps: Näin minä tekisin , en ole ainakaan katunut .:)
Muista kuitenkin että tuo määrätyille lapsillesi antama lahja huomioidaan ennakkoperintönä kun jäämistöäsi setvitään.
Jos mitään omaisuutta ei jää, niin asia on tietenkin selvä. Mutta jos varallisuutta on niin nämä syrjäytetyt lapsesi vievät sen kaiken.
sillä määräys lapsien tasapuolisesta kohtelusta on peruttu.