oon 15wee tyttö. mun kotiintuloaika on arkisin kello 21.30 ja perjantaisin ja viikonloppusin kello 23. must on ihan liian aikaset. kavereilla on arkisin sama mut viikonloppusin kello 1!!!!!!!!!!!!!!!! EPISTÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! asutaan mäntsäläs.
mitä mielt ootte??????????????????????
mitä mielt ootte??????????????????????
Vastaukset 17
Vanhimmat
on 16ja ½ päälle, asuu lahdessa ja kotiintulo on 21.00 arkisin ja viikonloppuisin 23.30, eikä oo itkenyt lisäaikaa. Koulu on tuossaiässä jo aika rankka päivätyöksi ja kyllä tuolta kadulta joutaa pois ennen puoltayötä. Nukkumapaikka on aina ollut koti ei kaverin koti, mutta meille voi tuoda silloin tällöin kaverin yöksi.
ps. odotan innolla joskos saataisiin Lahteen "lapset pois kadulta" juttu joten kotiintulo olis jo aiemmin. Ihan mukava, iloinen tyttö on vaikka tiukkapipoinen äiti onkin.
Meillä on viikonloppuisin klo 22 ELLEI muuta sovita. Eli jos on kaverin luona, bileissä, tai yleensä jossain menossa niin, että tiedän missä on, niin aika sovitaan joka kerta erikseen. Ja minä haen sovitusti. Täällä kun välimatkat pitkät niin kyyti on oltava.
Ei ole mitään syytä 15-vuotiaan luuhata pitkin kyliä ja kaupunkeja klo 1 asti. Missä viettäisit aikaasi viikonloppuyönä klo 1 asti? Meillä tuo olis ok, jos tietäisin missä nuori on, kenen kanssa ja hakisin sovitusti.
Ja tämä sääntöjen kovuus johtuu siitä, että TIEDÄN työni kautta paljon. Ja siksi, että minulla ei aikoinani ollut mitään rajoja; tulin ja menin kuten huvittaa- olihan se muka kivaa silloin ja kaverit ihmetteli ja oli kateellisia. Raju nuoruus minulla olikin. Selvisin kuitenkin ihan täyspäiseks aikuseks=) Mutta päätin jo aikaisessa vaiheessa, että minä katson muksujeni perään tarkemmin.
Kyllä pitää alaikäisillä olla säännöt ja rajat. Meillä oli periaate, että niin kauan kun lapset ovat alaikäisiä, toimitaan meidän pelisäännöillä. Itse valvoin aina niin kauan, että lapset olivat tulleet kotiin tai hain autolla kotiin(välimatkat pitkät kavereille). Lapset eivät ole tulleet katkeriksi, ovat ymmärtäneet, että vanhemmat ovat välittäneet.
ei myöskään ole mitään määrättyjä kotiintuliaikoja vaan ne sovitaan tilannekohtaisesti. Arki-iltoina hän ei käy muualla kuin urheiluharkoissa ja hän tajuaa ihan itse, että arki-iltoina ei voi valvoa myöhään koska on koulu.
Viikonloppuna käy elokuvissa, bileissä, syömässä kavereiden kanssa ja tärkeintä on varmistaa, että pääsee turvallisesti kotiin, eli jos tulee bussilla hänet haetaan pysäkiltä koska kävelymatkaa on jonkin verran tai sitten haetaan kaupungilta tai kavereilta missä sitten onkin.
Yksinkertasesti en vaan menny kotiin silloon ku piti. Kyllä ne kotiintuloajat sitten jäi kokonaan siitä kuustoista kesäsenä.
meillä sai kans tulla ja mennä miten huvitti, nipinnapin selvisin remuamisitani elossa, veli on juoppolalli, sisko mikä lie valepukki ja yks on kadonnu ku pieru saharaan. Elämä on ollu sellasta haistapaskan elämää, ei mitään kunnioitusta mitään kohtaan. Nyt kun tuli oma lapsi, on ihan eri tahti ollut, on kotiintuloajat ja tiedän kenen kanssa ja missä liikkuu. Ei ole liikaa rahaa antaa, eikä liikaa roinaa.
Kiva lapsi, mukava, ihanaa kun olen onnistunut, ainakin tähän asti. Mitä vanhemmaks tulee ilman kompurointia ja töppöilyjä, sen parempi.
Itte vaihtasin osaa sen kans heti.
Ja mitä ihmettä pikkulikka tekee kartsalla yhen aikaan yöllä??
mitenkään, vapaasti sai tulla ja mennä. oli vaan niin turvatonta kun kukaan ei välittänyt.
lopulta se harmitti, siis jos ei mitään aikoja eikä perään kysellä, silloin myöskään ei välitetä.
rajat on rakkautta, omat lapseni tulee ja menee, kuitenkin tiedän aina missä ja koska biletetään. aina saa soittaa kotiin ja aina haetaan yölläkin kavereilta. siis välitetään. sovitaan tilanteen mukaan milloin kotiin.
Olen sitä mieltä, etteivät vanhempasi välitä. Meillä on kotiintuloaika arkena kahdeksalta (syödään silloin yhdessä iltapala), ellei ole jotain erikseen sovittua menoa (harvemmin on). Viikonloppuna lapsemme kotiutuvat yhdeksältä, ellei sovita erikseen jonkin menon vuoksi. Lapsemme panostavat kouluun ja heillä on paljon kavereita ja harrastuksia. Ympäristön nuorisolla samanlaiset pelisäännöt ja kaikki ovat tyytyväisiä. Asumme Kirkkonummella.
meillä pykälää pohjoisemmassa tullaan arkisin kotiin kello kahdeksan ja viikonloppuna yhdeksältä, lomilla voi olla saumaa kymmeneen joskus. Yöllä nukutaan ja kasvetaan pituutta eikä luuhata kylillä!!
Moi, mulla ei ole kotiintuloaikoja, koska tajuun itsekkin tulla joskus kotiin. Mutta jos viikonloppuna olen ryyppäämässä niin aamuksi pitää tulla kotiin eli siis kun ne herää mun pitää olla kotona nukkumassa, yleensä. ^^
Arkisin en ole yleensä kovin myöhään ulkona, kun telkusta tulee ohjelmaa ja on muutakin tekemistä.
Kyllä ne sun vanhemmat välittää, huolimatta tuosta jonkun besserwisserin tuomiosta. Asia on kuitenkin niin, että 15 vuotiaana ei ole kypsä tekemään kaikki a valintoja itse. Sen huomaat sitten, kun kasvat aikuiseksi.
Tietenkin, jos on joku erityinen tapahtuma,voi mielestäni kotiintuloajoissa joustaa.
Neuvoni on, tottele vanhempiasi, näin annat heille aihetta luottaa sinuun ja tekemisiisi. Huomaat kyllä, että vastuu tuo vapauksia ja toisin päin.
ps. hengaatte kai Mäntsälän Shellillä?
Mä oon 15 vuotias tyttö ja mun kotiintuloajat on arkisin 9-10 ja viikonloppuisin 1. En saa koskaan mennä kaverille yöksi vaan pitää tulla aina kotiin. En ole todellakaan tyytyväinen tähän järjestelyyn. Kenelläkään kavereistani ei ole kotiintuloaikoja ja tosi moni asuu yhdessä poika/tyttöystävänsä kanssa. Tosi masentavaa lähteä aina jostain menoista pois jo siihen aikaan kun kaverit jää pitämään hauskaa. Lähes joka kerta lähden kotoa viikonloppuisin itkien ja huutaen sitä kun mun pitää tulla niin aikaisin kotiin. Ja kyllä mä ainakin teen kaikkia tuhmuuksia vaikka joudunkin tulemaan siihen aikaan kotiin (ryyppään, poltan tupakkaa, harrastan seksiä) tai en ehkä tekisi noita niin paljon jos meillä oltaisiin vähän vapaamielisempiä kotona. Ei olisi sellasta tarvetta kapinoida jne.
Ei se mun mielestä tarkota sitä että ei välitä lapsestaan jos antaa sen mennä. Suurimmalla osalla mun kavereista on todella läheiset välit vanhempiinsa ja he puhuvat paljon asiosta yhdessä. Mulla ei todellakaan ole. Mun äidillä ei ole aavistustakaan kuka mä olen, mitä teen vapaa-aikanani ja miten ajattelen asiosta. Me puhutaan päivässä ehkä 5 lausetta ja nekin ovat tyyliin "teetkö sä tänään ruokaa" se ainainen taistelu kotiintuloajoista.
Ne nuoret jotka joutuvat tollasen tyyliin klo 8 kotiin viikonloppuisin systeemiin eivät varmasti elä kovin mukavaa nuoruutta ja eivät osaa itsenäistyä sitten joskus kun on sen aika.
Sori, mun kirjotuslahjat ei oo mitkään maailman parhaat ja oli ihme kun sain edes noin pitkän tekstin aikaan (lievä luki-häiriö).
Jos 16v ryyppääja vanhemmat sen sallii,kunhan on aamulla kotona...HALLOO???? Ostaako ne sun viinat?
Toinen järkytys: "Jos mulla ei olis noin aikainen kotiintulo aika,en harrastais seksiä,ryyppäis ja polttais",tyttö oli 15v.
Siis vanhemmat haloo,miksi teitä ei kiinnosta mitä lapsenne tekevät,kenen kanssa.
Mä olen neljän lapsen äitinä aivan järkyttynyt tuollaisesta.
Olisiko jo aihetta jonkun joka tietää tuollaisista perheistä puuttua asiaan ja ottaa johonkin viranomaistahoon yhteyttä.
minun mielestä on sopivat kotiintuloajat ,joten ole tyytyväinen.
itse olen 17,5v ja en ole ikinä saanut olla viikolla kuin korkeintaan 9 ulkona, ja viikonloppuisin kahdeksaan.
Itse 16 vuotiaana voin myös kertoa, että meillä ei kotiintuloajoista ole koskaan kuultukkaan.
Itse tiedän, että viikolla kannattaa tulla aikasin kotiin jos haluaa herätä aamulla kouluun.
Viikonloput sitten menee rellestäessä, kaverit on kateellisia kun saan jäädä yöksi tai mennä kotiin.
Pitää toki ilmottaa jos en tuu yöksi kotiin, ja jos se unohtuu niin viimestään aamulla äiti soittaa missä meen.
Kuullostaa varmaan kamalalta kun kaikki vanhemmat lukee että jotkut saa mennä ja tulla, ja omastaki mielestä ois kivaa jos äiti joskus huolehtis että oonko ylipäätään hengissä mutta kuitenkin ihan kiva kun ei olla koko ajan hengittämäs niskaan mitä teen.
Ja muutenkin ihan hyvät välit äidin kanssa.
oli mullakin 16 vuotiaana ja systerillä nyt kun on sen ikänen. musta ei ole koskaan tuntunut että välittämistä tai rakkautta olis puuttunut. päin vastoin, mun vanhemmat on aina osottanu että me ollaan rakastettuja siskon kanssa. tosin enpä mäkään oo mokaillut ja luottamus on säilynyt, aina oon ite ilmottanu missä meen ja kenen kanssa. homma toimi hyvin ja toimii siskollakin. nyt vanhempana ja omassa taloudessa eläen aion samaa soveltaa tuleville lapsille.