Bolognese vai Bischon Havanais?

Meillä on puolentoista vuoden ikäinen havanna poika ja olen saanut huomata lukemattomia kertoja, että päädyttiin oikeaan rotuun :) Me harkitsimme bolognesea, bichon frisetä ja cottonia, mutta loppuen lopuksi siis päädyimme havannaan. Se on hurmaava, uskollinen ja iloinen rotu ja viimeisen päälle seurakoira. Frisetä emme halunneet pallopää-lookin takia, cotonista kuulimme että se voi olla haukkuherkkä ja bolognese taas on hyvin harvinainen rotu Suomessa ja rodun pentuvälittäjä ehdotti muita samankaltaisia rotuja kuten juuri bichon havanaisia. Ja kun olimme päätöksemme tehneet, kuukauden päästä oli jo pieni pentu kotona :) Bolognese-pentua olisi joutunut odottamaan jopa yli vuoden... Havanna on täydellinen rotu meille. Ainut miinus on ehkä vaativa hoitoinen turkki, mutta kyllä sekin menee kun on niin ihana luonne. Onneksi ei kuitenkaan ole trimmattava.

Kleineista ja muista pienpystykorvista sen verran, että kuulemani mukaan ovat kovin haukkuherkkiä :/ Itse en ehkä kerrostaloon ottaisi... Tutuillamme on pomeranian (kleinista vielä vähän pienempi rotu) ja se on kova räksyttämään (asuvat onneksi omakotitalossa). Tietenkin kouluttamisella saa haukkumista jonkin verran kuriin, mutta pystykorvat ovat aina pystykorvia...

naglo kirjoitti:

Meillä on puolentoista vuoden ikäinen havanna poika ja olen saanut huomata lukemattomia kertoja, että päädyttiin oikeaan rotuun :) Me harkitsimme bolognesea, bichon frisetä ja cottonia, mutta loppuen lopuksi siis päädyimme havannaan. Se on hurmaava, uskollinen ja iloinen rotu ja viimeisen päälle seurakoira. Frisetä emme halunneet pallopää-lookin takia, cotonista kuulimme että se voi olla haukkuherkkä ja bolognese taas on hyvin harvinainen rotu Suomessa ja rodun pentuvälittäjä ehdotti muita samankaltaisia rotuja kuten juuri bichon havanaisia. Ja kun olimme päätöksemme tehneet, kuukauden päästä oli jo pieni pentu kotona :) Bolognese-pentua olisi joutunut odottamaan jopa yli vuoden... Havanna on täydellinen rotu meille. Ainut miinus on ehkä vaativa hoitoinen turkki, mutta kyllä sekin menee kun on niin ihana luonne. Onneksi ei kuitenkaan ole trimmattava.

Kleineista ja muista pienpystykorvista sen verran, että kuulemani mukaan ovat kovin haukkuherkkiä :/ Itse en ehkä kerrostaloon ottaisi... Tutuillamme on pomeranian (kleinista vielä vähän pienempi rotu) ja se on kova räksyttämään (asuvat onneksi omakotitalossa). Tietenkin kouluttamisella saa haukkumista jonkin verran kuriin, mutta pystykorvat ovat aina pystykorvia...

Lue lisää

Meillä on havannalainen, aivan ihanan hurmaava miellyttämisen haluinen pörröpää, suosittelen...karvaa ei juurikaan lähde, mutta meillä onkin turkki trimmattuna. Turkkia ei tosin näyttelykoirilta sitten saa trimmata, eikä "rotuintoilijat" varmaan muutenkaan katso sitä hyvällä, mutta kesällä ainakin koiralla itsellään on mukavampi olla...koira muuttuu sitäpaitsi aina pennuksi taas mieleltään kun turkki leikataan lyhyeksi... =)

Pyjis: Olen ottanut selvää myös cottonin turkinhoidosta (sen ottamista kun harkittiin silloin joskus) ja sen turkki kyllä hoidetaan aivan samalla tavalla kuin havanaisinkin. Molempien turkit ovat siis yhtä vaativia hoitaa. Väität cottonin turkkia helppohoitoiseksi ja se on kyllä aika ihmeellistä. Sekä havanaisin että cottonin turkki tulee pestä väh. kerran kuukaudessa (kurakelillä useammin) sekä harjata kammata noin pari kertaa viikossa läpikotaisin (pentukarvan vaihtumisen aikaan kerran päivässä). Mielestäni se ei ole kovin helppoa. Turkin harjaus kun voi viedä jopa tunnin. Mutta miten sen nyt ottaa; verrattuna bichon friseeseen tai villakoiraan turkki voi olla suht helppo hoitaa, mutta jos vertaa vaikka suomenpystykorvaan niin cottonin/havanaisin turkki on erittäin vaativa hoitaa. Silti turkinhoito ei ole mitenkään mahdotonta, aikaa vievää kylläkin. Cottoni tai havanais ei sovi laiskalle ihmiselle.

Kaksplus: Bolognesen turkki on vain kiharampi kuin havanaisin. Havannalla on pitkä ja suora, silkkinen turkki. Myös sitä pitää harjata ahkerasti enkä usko, että bolognesella olisi mitenkään vaativampi turkki kuin havannallakaan. Tietysti valkoisessa koirassa näkyy lika paremmin kuin vaikka mustassa havannassa, mutta turkit menevät kyllä samalla tavalla takkuun jos niitä ei hoida.

naglo kirjoitti:

Pyjis: Olen ottanut selvää myös cottonin turkinhoidosta (sen ottamista kun harkittiin silloin joskus) ja sen turkki kyllä hoidetaan aivan samalla tavalla kuin havanaisinkin. Molempien turkit ovat siis yhtä vaativia hoitaa. Väität cottonin turkkia helppohoitoiseksi ja se on kyllä aika ihmeellistä. Sekä havanaisin että cottonin turkki tulee pestä väh. kerran kuukaudessa (kurakelillä useammin) sekä harjata kammata noin pari kertaa viikossa läpikotaisin (pentukarvan vaihtumisen aikaan kerran päivässä). Mielestäni se ei ole kovin helppoa. Turkin harjaus kun voi viedä jopa tunnin. Mutta miten sen nyt ottaa; verrattuna bichon friseeseen tai villakoiraan turkki voi olla suht helppo hoitaa, mutta jos vertaa vaikka suomenpystykorvaan niin cottonin/havanaisin turkki on erittäin vaativa hoitaa. Silti turkinhoito ei ole mitenkään mahdotonta, aikaa vievää kylläkin. Cottoni tai havanais ei sovi laiskalle ihmiselle.

Kaksplus: Bolognesen turkki on vain kiharampi kuin havanaisin. Havannalla on pitkä ja suora, silkkinen turkki. Myös sitä pitää harjata ahkerasti enkä usko, että bolognesella olisi mitenkään vaativampi turkki kuin havannallakaan. Tietysti valkoisessa koirassa näkyy lika paremmin kuin vaikka mustassa havannassa, mutta turkit menevät kyllä samalla tavalla takkuun jos niitä ei hoida.

Lue lisää

Itselläni on Bichon Havanais ja asun kerrostalossa. Koira kyllä haukkuu erilaisille kolahduksille, onhan rodulla jonkinlaisia vartiointitaipumuksia. Huomasin myös, että Havanaisin turkinhoito oli minulle liian vaativaa, mutta ratkaisin ongelman leikkaamalla turkin lyhyeksi. Näin ei tietenkään voi menetellä näyttelykoiran kanssa... Huomauttaisin myös, että havannalaisiakin on muunkin värisiä kuin valkoisia. Oma koirani on musta eikä sen turkissa näy vähäinen lika.

ABCD kirjoitti:

Itselläni on Bichon Havanais ja asun kerrostalossa. Koira kyllä haukkuu erilaisille kolahduksille, onhan rodulla jonkinlaisia vartiointitaipumuksia. Huomasin myös, että Havanaisin turkinhoito oli minulle liian vaativaa, mutta ratkaisin ongelman leikkaamalla turkin lyhyeksi. Näin ei tietenkään voi menetellä näyttelykoiran kanssa... Huomauttaisin myös, että havannalaisiakin on muunkin värisiä kuin valkoisia. Oma koirani on musta eikä sen turkissa näy vähäinen lika.

Lue lisää

Onpa aikaa vierähtänyt tämän keskustelun käynnistä, mutta ehkä tätä muutkin vielä käyvät lukemassa, jotka miettivät näiden eri biconeitten välillä, että mikä niistä olisi itselle sopivin rotu.

Itselläni on sekä coton että bolognese. Coton on kovin haukkuherkkä niin kotona kaikille ulkoa kuuluville äänille ym kuin lenkillä vastaantuleville koirille. Tietysti tämä on yksilökysymys, on varmaan myös cotoneita, jotka näin eivät tee, mutta ainakin itse olen tavannut monia monia cotoneita, jotka tekevät juuri samoin. Ikävää sanoa, että coton on aikamoinen räkyttäjä.

Ja ikävää, että moni päätyy bolognesen sijasta johonkin muuhun rotuun sen vuoksi, että niitä joutuu odottamaan niin kauan. Itse tein juuri samoin, otin ensimmäiseksi koirakseni cotonin, koska bolognesea olisi joutunut odottamaan niin kauan.

Ja ihan ensimmäisen cotonini jouduin palauttamaan kasvattajalle, koska oli aivan hermokimppu. Puri ja hyökkäili, sekoili ja oli aivan hermoraunio jo 7 viikon ikäisenä.

Niin, että jos minulta kysytte, älkää ottako cotonia, vaikka ne näyttävät yhtä suloisilta kuin esim bologneset. Jaksakaa odottaa boloa, se on maailman ihanin rotu. Oma boloni on nyt 5 kuukauden ikäinen, eikä ole vielä haukkunut ollenkaan. Siitä löytyy kyllä energiaa, mutta on myös se ihana rauhallinen pikku mussukka. Eikä ole kova lenkkeilemään, varmaan aikuisena tekee pidempiäkin lenkkejä, mutta ei todellakaan vaadi liikuntaa niin paljoa kuin coton.

Enkä usko että turkin hoidossa näissä roduissa olisi mitään eroa, kovaa työtä vaativat kaikkien biconeitten turkit. Mutta kun siihen asennoituu niin että siitä nauttii itsekin, niin se ei käy rasitukseksi. Ja ainahan turkin voi trimmaajalla leikkauttaa lyhyeksi, jos ei ole kyse näyttelukoirasta.

Bolognese on maailman ihanin rotu.

Boloneesi kirjoitti:

Onpa aikaa vierähtänyt tämän keskustelun käynnistä, mutta ehkä tätä muutkin vielä käyvät lukemassa, jotka miettivät näiden eri biconeitten välillä, että mikä niistä olisi itselle sopivin rotu.

Itselläni on sekä coton että bolognese. Coton on kovin haukkuherkkä niin kotona kaikille ulkoa kuuluville äänille ym kuin lenkillä vastaantuleville koirille. Tietysti tämä on yksilökysymys, on varmaan myös cotoneita, jotka näin eivät tee, mutta ainakin itse olen tavannut monia monia cotoneita, jotka tekevät juuri samoin. Ikävää sanoa, että coton on aikamoinen räkyttäjä.

Ja ikävää, että moni päätyy bolognesen sijasta johonkin muuhun rotuun sen vuoksi, että niitä joutuu odottamaan niin kauan. Itse tein juuri samoin, otin ensimmäiseksi koirakseni cotonin, koska bolognesea olisi joutunut odottamaan niin kauan.

Ja ihan ensimmäisen cotonini jouduin palauttamaan kasvattajalle, koska oli aivan hermokimppu. Puri ja hyökkäili, sekoili ja oli aivan hermoraunio jo 7 viikon ikäisenä.

Niin, että jos minulta kysytte, älkää ottako cotonia, vaikka ne näyttävät yhtä suloisilta kuin esim bologneset. Jaksakaa odottaa boloa, se on maailman ihanin rotu. Oma boloni on nyt 5 kuukauden ikäinen, eikä ole vielä haukkunut ollenkaan. Siitä löytyy kyllä energiaa, mutta on myös se ihana rauhallinen pikku mussukka. Eikä ole kova lenkkeilemään, varmaan aikuisena tekee pidempiäkin lenkkejä, mutta ei todellakaan vaadi liikuntaa niin paljoa kuin coton.

Enkä usko että turkin hoidossa näissä roduissa olisi mitään eroa, kovaa työtä vaativat kaikkien biconeitten turkit. Mutta kun siihen asennoituu niin että siitä nauttii itsekin, niin se ei käy rasitukseksi. Ja ainahan turkin voi trimmaajalla leikkauttaa lyhyeksi, jos ei ole kyse näyttelukoirasta.

Bolognese on maailman ihanin rotu.

Lue lisää

Kiitos! Vastaus tuli kreivin aikaan. Olen pähkäillyt juuri kolmen pienen valkoisen koiran välillä ja juuri eilen illalla päädyin bologneseen ja se on jo varattunakin.

luppakorvan omistaja kirjoitti:

Kiitos! Vastaus tuli kreivin aikaan. Olen pähkäillyt juuri kolmen pienen valkoisen koiran välillä ja juuri eilen illalla päädyin bologneseen ja se on jo varattunakin.

Voi onneksi olkoon. Olet tehnyt hyvän valinnan. Aivan ihanaa, että päädyit bologneseen. Varmasti saat maailman ihanimman koiran.

Poikkeapa täällä
http://www.topbb.com/bichonbolognese/
kertomassa teidän kuulumisianne.
Siellä meitä on muitakin bolojen ystäviä :-)

Boloneesi kirjoitti:

Voi onneksi olkoon. Olet tehnyt hyvän valinnan. Aivan ihanaa, että päädyit bologneseen. Varmasti saat maailman ihanimman koiran.

Poikkeapa täällä
http://www.topbb.com/bichonbolognese/
kertomassa teidän kuulumisianne.
Siellä meitä on muitakin bolojen ystäviä :-)

Lue lisää

Hyvä valinta! Minä noudan oman urospentuni huomenna

ooikein! kirjoitti:

Hyvä valinta! Minä noudan oman urospentuni huomenna

Vautsi! Mistä te noita bologneeseja saatte? Tapasin lenkillä yhden yksilön toissa iltana, ja haluaisin totisesti tutustua rotuun laajemmin. Minulla on lagotto, jolle haeskelen pientä mutta kestävää, ei haukkuherkkää, kaveria. Ehdolla on ollut tiibetinterrieri, käppänä, cairni, bichon frise (karsiutui haukkuherkkyytensä takia parin viikon hoitokokemuksen perusteella)... tai toinen lagotto. Mutta pienen haluaisin.

Boloneesi kirjoitti:

Onpa aikaa vierähtänyt tämän keskustelun käynnistä, mutta ehkä tätä muutkin vielä käyvät lukemassa, jotka miettivät näiden eri biconeitten välillä, että mikä niistä olisi itselle sopivin rotu.

Itselläni on sekä coton että bolognese. Coton on kovin haukkuherkkä niin kotona kaikille ulkoa kuuluville äänille ym kuin lenkillä vastaantuleville koirille. Tietysti tämä on yksilökysymys, on varmaan myös cotoneita, jotka näin eivät tee, mutta ainakin itse olen tavannut monia monia cotoneita, jotka tekevät juuri samoin. Ikävää sanoa, että coton on aikamoinen räkyttäjä.

Ja ikävää, että moni päätyy bolognesen sijasta johonkin muuhun rotuun sen vuoksi, että niitä joutuu odottamaan niin kauan. Itse tein juuri samoin, otin ensimmäiseksi koirakseni cotonin, koska bolognesea olisi joutunut odottamaan niin kauan.

Ja ihan ensimmäisen cotonini jouduin palauttamaan kasvattajalle, koska oli aivan hermokimppu. Puri ja hyökkäili, sekoili ja oli aivan hermoraunio jo 7 viikon ikäisenä.

Niin, että jos minulta kysytte, älkää ottako cotonia, vaikka ne näyttävät yhtä suloisilta kuin esim bologneset. Jaksakaa odottaa boloa, se on maailman ihanin rotu. Oma boloni on nyt 5 kuukauden ikäinen, eikä ole vielä haukkunut ollenkaan. Siitä löytyy kyllä energiaa, mutta on myös se ihana rauhallinen pikku mussukka. Eikä ole kova lenkkeilemään, varmaan aikuisena tekee pidempiäkin lenkkejä, mutta ei todellakaan vaadi liikuntaa niin paljoa kuin coton.

Enkä usko että turkin hoidossa näissä roduissa olisi mitään eroa, kovaa työtä vaativat kaikkien biconeitten turkit. Mutta kun siihen asennoituu niin että siitä nauttii itsekin, niin se ei käy rasitukseksi. Ja ainahan turkin voi trimmaajalla leikkauttaa lyhyeksi, jos ei ole kyse näyttelukoirasta.

Bolognese on maailman ihanin rotu.

Lue lisää

Meillä on myös ollut pidemmän aikaa jo mietinnässä koiranpentu - olen ajatellut perron pentua, Havannalaista, Bolognesea ja Cotonia. Mutta kyllä nyt tuntuu siltä, kun kerroit niin ihanasti Bolognesesta, että sellainen olisi oiva perheen jäsen meille (kaksi poikaa 5v ja 7 v ja me vanhemmat). Siskollani oli aikoinaan Havannalainen, joka oli ihana, mutta todella allerginen, koko ajan sai vahdata mitä se laittoi suuhunsa..
Onko tietoa mistä tuolloisen söpöliini Bolognesen saisi

näitä turhia juttuja havannalaisen VAIKEASTAA turkista. Se EI ole vaikea kunhan on oikean laiset shampoot ja hoitoaineet ja kammat tms. Pentu turkki on hieman vaikeampi. Havannalaisella ei ole myöskään vahtitaipumusta, meillä poika ei vahdi mtn, joskus haukkuu jos kuuluu erikoinen ääni.

Meillä on kotona 7-vuotias bolognesenarttu. Kiva koira kyllä, on pieni ja hiljainen ja kulkee mukana melkein missä vain. Rauhallinen kaveri, jaksaa kevyesti yli tunninkin lenkit mutta sateella tai kovalla pakkasella riittää pikaiset ulkonapyörähdyksetkin. Huonolla ilmalla ei tämä ainakaan viihdy ulkona ja olen kuullut että muillakin boloilla olisi vähän samaa vikaa ;)

Tulee hyvin toimeen lasten kanssa, aikuisetkin menee mitä nyt vieraita miehiä vähän pelkää. Tämä ei hirveästi välitä muista koirista - sietää niitä kyllä, muttei tykkää jos tulevat ihan iholle. Muutama hyvä koirakaveri sillä on, ja kaikkien kanssa tulee toimeen kunhan eivät ole liian päällekäyviä. Lenkillä ei juurikaan noteeraa vastaantulevia koiria. Ei juuri hauku, ainoastaan kotona ilmoittaa jos tulee vieraita. Tästäkin olisi varmasti mahdollista opettaa pois - pentuna ei haukkunut ollenkaan.

Bologneseissa on kuitenkin muutama asia joka kannattaa koiraa harkitsevan ottaa huomioon. Ekaksikin bolo on turkkirotu, joten turkinhoitoon täytyy panostaa. Sen voi pitää lyhyenä, jolloin viikottaisella tai vähän vähemmälläkin kampauksella pysyy hyvässä kunnossa. Kuitenkin jos haluaa koiran näyttävän kivalta ja oikealta bologneselta tai harkitsee näyttelyhommia, turkki on TYÖLÄS. Pentukarvan vaihtuessa saat kammata koiraa päivittäin ja turkki takkuuntuu silti. Homma helpottuu kyllä myöhemmin, mutta vaatii silti hoitoa. Meilläkin on useampaan kertaan vedetty takkuuntunut ja huopaantunut turkki lyhyemmäksi tai leikelty yksittäisiä takkuja. Nyt tähdätään näyttelyihin joten turkkia on kasvateltu ja yritetty pitää takuttomana - tarkoittaa sitä, että kammata täytyy suurinpiirtein joka toinen päivä. Bolognesen turkki on kihara ja "pehmeä", joten takkuuntuu helposti. Suuri plussa on se että karvaa ei todellakaan irtoa muutoin kuin harjattaessa! Valkoista turkkia pitää myös pestä usein, kotikoirallakaan ei kuukausittaisesta pesusta ole haittaa. Helpottaa myös turkin pitämistä takuttomana. Vaikkapa bichon friséen verrattuna näyttelykuntoisen bolon turkki on kuulemma paljon suuritöisempi. Ja takkuuntunut turkki häiritsee koiraa PALJON.

Toinen huomioonotettava asia on bolognesejen luonne. Ovat monesti (eivät todellakaan kaikki!) vähän pidättyväisiä vieraita kohtaan, jopa arkoja (kuten meidän bolokin). Siksi huolellinen sosiaalistaminen koiran ollessa nuori on tosi tärkeää. Bolo otetaan monesti ekaksi koiraksi, ja yllättävän paljon olen lukenut juttuja, joissa se kiva söpö pikkukoira pääseekin vähän niskan päälle. Kun se on niin pieni niin eihän se ole niin tarkkaa...

En kuitenkaan halua pelotella ketään! Bolognese on tosi kiva rotu ja olen vakavasti harkinnut toisen samanlaisen ottamista, mutta tämänhetkisessä elämäntilanteessa (opiskelut edessä jne) ei ole ehkä mahdollista. Kannattaa myös tutustua yllälinkitettyyn bolognese-keskustelupalstaan! :)

Myös meidän Minkan kotisivuja saa kurkata, http://koti.terrieri.net/minka ;)

Anniina-- kirjoitti:

Meillä on kotona 7-vuotias bolognesenarttu. Kiva koira kyllä, on pieni ja hiljainen ja kulkee mukana melkein missä vain. Rauhallinen kaveri, jaksaa kevyesti yli tunninkin lenkit mutta sateella tai kovalla pakkasella riittää pikaiset ulkonapyörähdyksetkin. Huonolla ilmalla ei tämä ainakaan viihdy ulkona ja olen kuullut että muillakin boloilla olisi vähän samaa vikaa ;)

Tulee hyvin toimeen lasten kanssa, aikuisetkin menee mitä nyt vieraita miehiä vähän pelkää. Tämä ei hirveästi välitä muista koirista - sietää niitä kyllä, muttei tykkää jos tulevat ihan iholle. Muutama hyvä koirakaveri sillä on, ja kaikkien kanssa tulee toimeen kunhan eivät ole liian päällekäyviä. Lenkillä ei juurikaan noteeraa vastaantulevia koiria. Ei juuri hauku, ainoastaan kotona ilmoittaa jos tulee vieraita. Tästäkin olisi varmasti mahdollista opettaa pois - pentuna ei haukkunut ollenkaan.

Bologneseissa on kuitenkin muutama asia joka kannattaa koiraa harkitsevan ottaa huomioon. Ekaksikin bolo on turkkirotu, joten turkinhoitoon täytyy panostaa. Sen voi pitää lyhyenä, jolloin viikottaisella tai vähän vähemmälläkin kampauksella pysyy hyvässä kunnossa. Kuitenkin jos haluaa koiran näyttävän kivalta ja oikealta bologneselta tai harkitsee näyttelyhommia, turkki on TYÖLÄS. Pentukarvan vaihtuessa saat kammata koiraa päivittäin ja turkki takkuuntuu silti. Homma helpottuu kyllä myöhemmin, mutta vaatii silti hoitoa. Meilläkin on useampaan kertaan vedetty takkuuntunut ja huopaantunut turkki lyhyemmäksi tai leikelty yksittäisiä takkuja. Nyt tähdätään näyttelyihin joten turkkia on kasvateltu ja yritetty pitää takuttomana - tarkoittaa sitä, että kammata täytyy suurinpiirtein joka toinen päivä. Bolognesen turkki on kihara ja "pehmeä", joten takkuuntuu helposti. Suuri plussa on se että karvaa ei todellakaan irtoa muutoin kuin harjattaessa! Valkoista turkkia pitää myös pestä usein, kotikoirallakaan ei kuukausittaisesta pesusta ole haittaa. Helpottaa myös turkin pitämistä takuttomana. Vaikkapa bichon friséen verrattuna näyttelykuntoisen bolon turkki on kuulemma paljon suuritöisempi. Ja takkuuntunut turkki häiritsee koiraa PALJON.

Toinen huomioonotettava asia on bolognesejen luonne. Ovat monesti (eivät todellakaan kaikki!) vähän pidättyväisiä vieraita kohtaan, jopa arkoja (kuten meidän bolokin). Siksi huolellinen sosiaalistaminen koiran ollessa nuori on tosi tärkeää. Bolo otetaan monesti ekaksi koiraksi, ja yllättävän paljon olen lukenut juttuja, joissa se kiva söpö pikkukoira pääseekin vähän niskan päälle. Kun se on niin pieni niin eihän se ole niin tarkkaa...

En kuitenkaan halua pelotella ketään! Bolognese on tosi kiva rotu ja olen vakavasti harkinnut toisen samanlaisen ottamista, mutta tämänhetkisessä elämäntilanteessa (opiskelut edessä jne) ei ole ehkä mahdollista. Kannattaa myös tutustua yllälinkitettyyn bolognese-keskustelupalstaan! :)

Myös meidän Minkan kotisivuja saa kurkata, http://koti.terrieri.net/minka ;)

Lue lisää

Minä kannataisin bichon havanesta :)

Sara=D kirjoitti:

Minä kannataisin bichon havanesta :)

joo ja rotu on nykyään HAVANNANKOIRA koittakaa muistaa -.-

Bologneset ovat väriltään valkoisia. Mutta bolonkaa, jota ei rekisteröidä Suomessa on myös värillisenä. Sitä myydään rekisteröimättömänä Suomessa. Käsitykseni mukaan tuo bolonka on paljolti samanlainen kuin bolognese, paitsi väritykseltään erilainen.
Turkkia täytyy toki bolonkallakin hoitaa, kammata ja pestä. Lika ei tietysti niin helposti värillisessä turkissa näy, mutta pesu vähentää myös takkuuntumista, kun käyttää hyviä turkille sopivia shampoita ja hoitoaineita.

Keskustelua rotujen ihanuudesta voi jatkaa niin kauan kuin on erilaisia ihmisiäkin. Itselläni on kaksi havannankoiraa, ja ovat vieneet sydämeni sen verran lujasti, että kolmas on tulossa. Havanna on iloinen ja leikkisä koira joka rakastaa kaikkia, myös lapsia. Ja itselleni juuri tämä oli alunperinkin ratkaiseva tekijä rotua miettiessä. Värejä on runsas kirjo, ja ovat suloisia niin lyhyessä kuin pitkässäkin turkissa. Hoitoa ja viitseliäisyyttä turkkiin vaaditaan, mutta tämäkin riippuu yksilöstä. Omat koirani on totutettu harjaukseen/föönäykseen ja pesuun jo pennusta, ja nauttivat siitä. Totuttaminen helpottaa hoitoa huomattavasti!! Kaikki rodut vaativat jollain tavalla aikaa, mutta itse koen havannan turkin melko helppohoitoisena. Kerran viikossa harjaus (alle tunti riittää), pesu 1-2 kertaa kuussa. Karvaa ei juuri lähde, eikä kovin allergisoi. Helppo kouluttaa, sillä havannat ovat älykkäitä ja miellyttämisen haluisia. Niin valloittava rotu, etten voi muuta kuin suositella lämpimästi! Miettikää mitä ominaisuuksia haluatte koiraltanne ja valitkaa aina paperillinen koira, oli rotu mikä tahansa, sillä Pentutehtailu on surullisen raaka ja yleistynyt pienten koirien kysynnän vuoksi.. Mutta niin, suloisia kaikki edellä mainitut rodut, tsemppiä oman rotunne etsimiseen! :)

Niin ja Venäjän Bolonka on ollut 1.1.2013 alkaen Kennellitton hyväksymä rotu, kuuluu luokkan 9, seurakoirat