Kaksikielisyydestä tulossa tragedia?
Pohjanmaalla kiehuu kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilla. Yhteistyökuvioita vaikeuttaa kasvava kieliriita.
Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa.
RKP:n puolue-ja piiritoimistot sanelevat hakemaan ratkaisuja, joissa ainoa näkökulma on ruotsinkielen asema.
Kaksikielisyydestä on hyvää vauhtia kehittymässä tragedia Pohjanmaalle, koska RKP näyttää torjuvan kaikki ratkaisut, jotka muuttaisivat kunnan kielirakenteita ainakaan suomenkielisempään suuntaan. Vähän laajennettuna tämä voisi tarkoittaa myös sellaisen kehityksen jarruttamista, jossa väestön kielirakenne muuttuisi esimerkiksi muuttoliikkeen ansiosta. Ehkä näinkin on jo käynyt.
Rinnalla kulkee fundamentalistinen RKP-liike (Taxellin-Laxin malli), joka eriyttää hallintoa pelkästään kielen perusteella. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, ettei lakiin perustuvaa kaksikielistä hallintoa aidosti hyväksytä RKP:ssa varsinkaan jos enemmistökielenä on suomi. Ilmiö ja sen vaikutukset tunnetaan huonosti voimakkaasti kaksikielisten alueiden ulkopuolella. Miksi tätä kehitystä ei ole haluttu edes havaita, johtuu kielikysymysten tabuluonteesta maassamme.
Samalla kun RKP joutuu kyllä teknisesti sietämään kaksikielisten suomenkieli-enemmistöisten kuntien olemassaolon, se on putsannut näiden kuntien hallinnosta pois ruotsinkielisen väestönosan tarvitsemia palveluja ja perustanut heitä varten mm. omia kuntayhtymiä - suomenkielisten hiljaisella myötävaikutuksella.
Esimerkiksi 2. ja 3. asteen opetuksessa Pohjanmaan ruotsinkielisille on aikaa sitten hankittu erillinen päämies. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös valtionhallinnosta. Edellä on siis puhe pelkästään hallinnosta (ja päätöksenteosta) eikä äidinkielen mukaan järjestettävästä perustoiminnasta.
Kun katsotaan tulevaisuuteen, alueitten pääongelmat eivät jakaudu kielen mukaan vaan mm. väestökehityksen mukaan.
Koulutus ja aluekehitys tukevat toisiaan. Vähenevät ikäluokat molemmissa kieliryhmissä johtavat yhä kasvavaan kilpailuun esim. opetuksen aloituspaikoista ja henkilökunnasta. Tässä kisassa alueen etu unohdetaan jos ruotsinkielen aseman turvaamisen nimissä liittoudutaan oman alueen suomenkielisten sijasta muiden alueiden ruotsinkielisten kanssa, mitä RKP:n puolue-elimet näyttävät vaativan. Tällaista RKP:n syöttiä ei pitäisi nielaista.
Vaasanseutu on alue, jossa edellä mainitut RKP:n linjaukset näkyvät suurina vaikeuksina kehittyä. Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa. Kaupungin maa-ala on pieni, työpaikkaomavaraisuutemme toiseksi korkein Suomessa.
Vaasa tarvitsee selkeästi lisää maa-alaa voidakseen kehittyä tasapainoisesti. Vaasa on käytännössä reikäleipäkunta Mustasaaren kunnan sisällä; hallintokeskustemme väli on vain 5 km. Vaasa ei pääse nykysäädöksin laajenemaan ilman Mustasaaren kunnan myötävaikutusta. Tätä ei ole. Tästä pattitilanteesta on kehittymässä alueellisesti varsin erikoinen juttu, ellei Vaasan tavoittelemaa, työssäkäyntialueen kaikista kunnista koottavaa vahvaa kaksikielistä peruskuntaa päästä luomaan.
Mustasaaren kunnan johdolla puolestaan puuhataan suurkuntaa, jonka muodostaisivat vain ruotsinkieli-enemmistöiset kunnat Vaasan ympärillä. Idea muistuttaa naftaliiniin pantua ruotsinkielistä Korsholman lääniä. Mikä pahinta, tuollainen ratkaisu jättäisi Vaasan myös tulevaisuudessa täysin mottiin.
Manner-Suomen kielelliset oikeudet ja velvollisuudet on varmistettu perustuslaissa ja kielilaissa moninkertaisesti ja aiempaa paremmin. Tämä on tapahtunut aivan turhaan jos pyrkimyksenä on asuttaa ruotsinkieliset omiin reservaatteihinsa ja poistaa heidät suomenkieli-enemmistöisten hallintoympäristöjen asiakaskunnasta.
Niinpä onkin aika kysyä, mihin tarvitsemme kielilain kiristyneitä kielitaitovaatimuksia ja pakkoruotsia jos RKP:n vaatimuksiin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa jälleen myönnytään ja hallintoa rakennetaan kielen perusteella eikä alueen koko väestön tarpeista käsin?
Marjatta Vehkaoja
Kirjoittaja oli SDP:n
kansanedustajana
vuodet 1991-2003.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4346
Pohjanmaalla kiehuu kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilla. Yhteistyökuvioita vaikeuttaa kasvava kieliriita.
Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa.
RKP:n puolue-ja piiritoimistot sanelevat hakemaan ratkaisuja, joissa ainoa näkökulma on ruotsinkielen asema.
Kaksikielisyydestä on hyvää vauhtia kehittymässä tragedia Pohjanmaalle, koska RKP näyttää torjuvan kaikki ratkaisut, jotka muuttaisivat kunnan kielirakenteita ainakaan suomenkielisempään suuntaan. Vähän laajennettuna tämä voisi tarkoittaa myös sellaisen kehityksen jarruttamista, jossa väestön kielirakenne muuttuisi esimerkiksi muuttoliikkeen ansiosta. Ehkä näinkin on jo käynyt.
Rinnalla kulkee fundamentalistinen RKP-liike (Taxellin-Laxin malli), joka eriyttää hallintoa pelkästään kielen perusteella. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, ettei lakiin perustuvaa kaksikielistä hallintoa aidosti hyväksytä RKP:ssa varsinkaan jos enemmistökielenä on suomi. Ilmiö ja sen vaikutukset tunnetaan huonosti voimakkaasti kaksikielisten alueiden ulkopuolella. Miksi tätä kehitystä ei ole haluttu edes havaita, johtuu kielikysymysten tabuluonteesta maassamme.
Samalla kun RKP joutuu kyllä teknisesti sietämään kaksikielisten suomenkieli-enemmistöisten kuntien olemassaolon, se on putsannut näiden kuntien hallinnosta pois ruotsinkielisen väestönosan tarvitsemia palveluja ja perustanut heitä varten mm. omia kuntayhtymiä - suomenkielisten hiljaisella myötävaikutuksella.
Esimerkiksi 2. ja 3. asteen opetuksessa Pohjanmaan ruotsinkielisille on aikaa sitten hankittu erillinen päämies. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös valtionhallinnosta. Edellä on siis puhe pelkästään hallinnosta (ja päätöksenteosta) eikä äidinkielen mukaan järjestettävästä perustoiminnasta.
Kun katsotaan tulevaisuuteen, alueitten pääongelmat eivät jakaudu kielen mukaan vaan mm. väestökehityksen mukaan.
Koulutus ja aluekehitys tukevat toisiaan. Vähenevät ikäluokat molemmissa kieliryhmissä johtavat yhä kasvavaan kilpailuun esim. opetuksen aloituspaikoista ja henkilökunnasta. Tässä kisassa alueen etu unohdetaan jos ruotsinkielen aseman turvaamisen nimissä liittoudutaan oman alueen suomenkielisten sijasta muiden alueiden ruotsinkielisten kanssa, mitä RKP:n puolue-elimet näyttävät vaativan. Tällaista RKP:n syöttiä ei pitäisi nielaista.
Vaasanseutu on alue, jossa edellä mainitut RKP:n linjaukset näkyvät suurina vaikeuksina kehittyä. Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa. Kaupungin maa-ala on pieni, työpaikkaomavaraisuutemme toiseksi korkein Suomessa.
Vaasa tarvitsee selkeästi lisää maa-alaa voidakseen kehittyä tasapainoisesti. Vaasa on käytännössä reikäleipäkunta Mustasaaren kunnan sisällä; hallintokeskustemme väli on vain 5 km. Vaasa ei pääse nykysäädöksin laajenemaan ilman Mustasaaren kunnan myötävaikutusta. Tätä ei ole. Tästä pattitilanteesta on kehittymässä alueellisesti varsin erikoinen juttu, ellei Vaasan tavoittelemaa, työssäkäyntialueen kaikista kunnista koottavaa vahvaa kaksikielistä peruskuntaa päästä luomaan.
Mustasaaren kunnan johdolla puolestaan puuhataan suurkuntaa, jonka muodostaisivat vain ruotsinkieli-enemmistöiset kunnat Vaasan ympärillä. Idea muistuttaa naftaliiniin pantua ruotsinkielistä Korsholman lääniä. Mikä pahinta, tuollainen ratkaisu jättäisi Vaasan myös tulevaisuudessa täysin mottiin.
Manner-Suomen kielelliset oikeudet ja velvollisuudet on varmistettu perustuslaissa ja kielilaissa moninkertaisesti ja aiempaa paremmin. Tämä on tapahtunut aivan turhaan jos pyrkimyksenä on asuttaa ruotsinkieliset omiin reservaatteihinsa ja poistaa heidät suomenkieli-enemmistöisten hallintoympäristöjen asiakaskunnasta.
Niinpä onkin aika kysyä, mihin tarvitsemme kielilain kiristyneitä kielitaitovaatimuksia ja pakkoruotsia jos RKP:n vaatimuksiin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa jälleen myönnytään ja hallintoa rakennetaan kielen perusteella eikä alueen koko väestön tarpeista käsin?
Marjatta Vehkaoja
Kirjoittaja oli SDP:n
kansanedustajana
vuodet 1991-2003.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4346
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jag förstår att det är svårt för dig att acceptera finlandssvenskar. Vi är ju vackrare, rikare osv...
mitään muita kuin itsetunnoltaan surkeita suomalaisia, jotka leikkivät ruotsalaisia henkensä kaupalla ja elävät valtaväestön siivellä. Tuollaisille isänmaanpettureille ei muuta kuin kuula kalloon.
Sinullahan se itsetunto tuntuu olevan nollassa. Etkö jo viimein tajua, että katkeruutesi paistaa läpi!
No. Yritä edes.
Kaksikielisyys helvettiin Vaasasta,olen
täysin samaa mieltä,Ruotsissa ei hyväksytty
Suomen kieltä edes vähemmistökieleksi,eikä
Ruotsissa todellakaan noteerata Suomalaisuutta
enään tänäpäivänä kovinkaan korkealle,vaikka
toisin mainostetaan.