Toisella on taskussaan
jyvät,
joista vilja aina kasvaa.
Toinen katselee taivaanrantaa,
ikuisuutta etsii.
Sydämen ääni ei puhutellut,
ei kumpaakaan.
Tunteiden kirjo
tapetilla.
Voivatko he koskaan erota?
Eivät kuvissa.
Ei rakkaimmistaan erota,
ne kulkevat mukana.
Se on vähän mustavalkoista.
jyvät,
joista vilja aina kasvaa.
Toinen katselee taivaanrantaa,
ikuisuutta etsii.
Sydämen ääni ei puhutellut,
ei kumpaakaan.
Tunteiden kirjo
tapetilla.
Voivatko he koskaan erota?
Eivät kuvissa.
Ei rakkaimmistaan erota,
ne kulkevat mukana.
Se on vähän mustavalkoista.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Päästin irti, mutta mielesi on vielä minussa.
...
Kaksi munkkia joen rannalla
rehevä nainen veden äärellä
toinen kantaa selässään naisen
virran kapeimmasta kohdasta.
Hetken kuljettuaan kaksistaan
toinen munkki kysyy:
miksi tartuit naiseen,
meillä ei ole lupa.
Toinen vastaa:
minä tartuin, mutta päästin irti,
sinä pidät hänet vieläkin mielessäsi.
sun siitä kirjasta. Ei kyllä mun runo toi yllä mutta toi munkkijuttu on aika oivaltava.
muttei tää nyt oikeen loksahtanut.Terv. minäku ite kirjotin....
että: päästin irti, mutta mieleNI on vielä sinussa. Mitä Freud tähän sanoisi?:)
kirja siellä ehkä missä freudsetä kertoo;)
Siis kirjoitit ekan runon. Kun se toinen munkkijuttu on julkaistu tuhansia vuosia sitten. (Lähteet!!)
ps.et sitte sä kun sun hymiö on väärä!!!