Kauppakorkeaan?

mä hain 2004, jolloin piti vastata vähintään 34:n kysymykseen (6 sai jättää siis tyhjäksi, kuitenkin niin että jokaisesta aineesta sai jättää vain 2 maksimissaan tyhjäksi).

nykyisin taitaa olla niin et vastataan niin moneen ku haluaa. väärästä -0,5, oikeasta 1 ja tyhjästä 0.

luin noin 400 tuntia (mukaanlukien 3h per valmennuskurssikerta). en painottanut sen kummemmin mitään kirjaa, kaikkia suht tasasesti. kannattaa sitä laskurutiinia matikkaan ja laskikseen hommata.

Tsemppiä!!

Vaikeaa sun pääseminen tulee olemaan joka tapauksessa, haet sä mihin tahansa suomenkieliseen kauppakorkeaan. Kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.




Rosa Parks kieltäytyi joulukuussa 1955 luovuttamasta paikkaansa bussissa valkoiselle miehelle.

Tuohon aikaan linja-autojen ensimmäiset paikkarivit oli varattu valkoisille, ja jos paikkoja ei ollut enää vapaina, mustien oli luovutettava omat paikkansa heille myös bussin keskiosassa. Parks pidätettiin ja hänelle langetettiin 14 dollarin sakko. Pidätys Parksin kotikaupungissa Montgomeryssa Alabamassa johti lähes vuoden kestäneeseen mustien bussilakkoon.

Protestia johti pastori Martin Luther King. Lakko päättyi vasta, kun Yhdysvaltain korkein oikeus totesi rotusorron busseissa laittomaksi.

Ilta-Sanomat
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Kansalaisoikeustaistelija+Rosa+Parks+kuoli/1073023




Älä anna opiskelupaikkaasi ruotsalaiselle.

Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.

Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.

Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:

Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%

Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.

Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%

Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:

Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842

Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.

Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.

Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751

4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.

Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!

Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.

Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.