Olen nuori lesbo, naisen näköinen, ja käyn lesboille suunnatuissa tapahtumissa. Silti en löydä samanlaista tytön näköistä tyttöä, suurin osa tapaamistani lesboista on pelkkiä identtisiä, mustatukkaisia ja vahvasti meikattuja pörröpäitä. Muutenkin jotenkin kamalan suuri osa näyttää jotenkin pelottavan tummalta ja lävistetyltä tms. Haluan tytön mutten löydä! Ihastun vain heteroihin. Biseksuaalit näyttävät keskimäärin enemmän naisilta, mutta mielelläni olisin toisen samanlaisen kanssa.
Yksinäisyys, ikuinen ongelma?
greypink
365564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 36
Vanhimmat
että,lesboilla tavallaan mieshormonit pinnassa vaikkeivat sitä tule koskaan myöntämään.ainakin minun ex-vaimo sanonut että seuraavassa elämässä haluaa olla mies.
Ehkä televisio on tehny sen että unelmoin naisen näkösistä lesboista. Telkussahan ei just muita lesboja ookaan.
lesboja on. Aika monet vain ei käy kovin usein ravintoloissa, koska siellä voi todellakin tulla aika orpo olo.
Laitanko sitten kaulaan lapun "OLEN LESBO, ISKE MINUT JOS OLET TYTTÖMÄINEN"? :)
Auttakaa nyt joku, hyvänen aika, mä oon niin homo! :D Ei mut ihan oikeesti, kun oon vaan niin lesbo ja niin yksin. En oo koskaan seurustellu.
En kyllä osaa auttaa, mutta kerron oman esimerkkini:
Itse en ole koskaan etsinyt enkä löytänyt miestä enkä naista mistään diskoista ja baareista. Vastaan on elämän eri mutkissa ja maisemissa tullut silti vastaan ihmeellisiä ja ihania ihmisiä, joista joidenkin kanssa on lyönyt kipinää. Olen "tytön näköinen tyttö" enkä omaa mitään lesbotutkaa, mutta kyllähän sen jotenkin huomaa, jos toinenkin on kiinnostunut, pitää vaan uskoa siihen intuitioon. Ja jomman kumman pitää olla rohkea ja ottaa ne ensiaskeleet, silläkin uhalla että tulee takkiin. Kyllä se kannattaa. Pettymys ja loukkaantuneisuus hetken aikaa on parempi kuin kaikki meneteyyt mahdollisuudet!
hei
en mäkään ole koskaan seurustellut naisen kaa ja mun gay-historia alkaa todella olla pitkä. Mä vaan taidan olla poikamainen?? Ravintoloissa en tykkää käydä nyt ollenkaan.
"Ja jomman kumman pitää olla rohkea ja ottaa ne ensiaskeleet, silläkin uhalla että tulee takkiin. Kyllä se kannattaa. Pettymys ja loukkaantuneisuus hetken aikaa on parempi kuin kaikki meneteyyt mahdollisuudet!"
Tota olen minäkin sanonut, jos tapaa kivan naisen niin mitä menetettävää on jos kysyy kahville, museoon, tai vaikka kotiinsa katsomaan etsauksia? :-) Jos kysyy kakskyt kertaa turhaan niin mitä on hävinnyt? Ja se seuraava voikin lähteä mukaan ja sit ei enää olekaan yksinäistä lesboa :-)
Tinni-Tunni
mutta ei se lesbous päällepäin näy, jos ei harrasta "alan" bileitä. Itse kuulen aika ajoin näyttäväni ihan prinsessalta, mistä on ollut minulle pelkkää haittaa, kun törmään uskottavuusongelmiin joka taholla, missä ikinä yritänkin asioitani hoitaa. Siinäpä kai yksi syy myös sinkkuuteeni, näytän kuulema liian naiselliselta tai liian "heterolta" ollakseni lesbo. Mutta onnea sulle etsintöihin, kyllä meitä tosiaankin on, löytäminen voi olla vain hieman vaikeampaa.
Kyllä meitä naisen näköisiäkin lesboja on olemassa, ei syytä huoleen :) Itsekin olen naisellisen näköinen, en todellakaan mikään poikamainen. En vain osaa sulle sanoa mistä meitä sitten löytää... en ole missään gaybaareissa tms. tapahtumissakaan liikkunut, oman naiseni löysin chatin kautta. Siis ehkäpä netin sinkku- yms. palstat, chatit yms. auttavat sinua oman tytön etsinnässä =) Onnea matkaan!
ongelma.. Tuolla baareissa on todella vähän meitä "naisellisia" lesboja. Mä olen kanssa aikoinani löytänyt jostain mt3 chatista tyttöystävän=) Tuli ero ja taas haku päällä.. Ei se helppoa ole. Täytyy vaan olla kärsivällinen. (Hyvä sanoa kun itselläkin meinaa hermot mennä!)=)
Tsemppiä!
olen miettinyt itsekin. mistä tosiaan voisin löytää tyttöystävän, joka näyttää myös tytöltä. niin kuin greypink mainitsikin, baareissakin suurin osa on juuri näitä "mustatukkaisia ja vahvasti meikattuja pörröpäitä" tai sitten sellaisia, jotka todella näyttävät pojilta. Eihän se sitten haittaisi, jos ihastuisin heihin, mutta kun aina on jalat alta vienyt enemmän tai vähemmän hetero tyttö... ja tunteita kun on hankala ohjailla. Minullekin on sanottu, että en kuulemma yhtään näytä lesbolta. Tykkään käyttää hameita, tyttömäisiä vaatteita ja oikeasti tahdonkin näyttää olevani tyttö, koska sellainen olenkin. Se, että pidän tytöistä ei muuta pukeutumistyyliäni tai käyttäytymistäni. Miksi kuitenkin minunlaistani katsotaan epäilyttävästi ja kuin en kuuluisi porukkaan muiden lesbojen seurassa? Pitäisikö kenties olla oma klubi meille 'tyttömäisille-lesboille'? tuntuu vain niin typerältä moinen jaottelu. En tahtoisi olla yksin. tahtoisin vierelleni tytön, jota saisin rakastaa. onko sitten netti tosiaan se ainoa vaihtoehto, josta tyttöystävän voi löytää?
missä bileissä te käytte?
Mutta kaikissa missä mä olen ollut on myös ollut naisellisia ja pitkätukkaisiakin, eikä edes mitenkään vähän.
Joskus se saattaa olla niinkin että kun hakee jotain niin sitä on vaikea löytää. Jos vaan menisi ja ottaisi rennosti eikä joka läväriä laskisi saattaisi joskus olla ihan hauskaakin ja löyttääkkin jotain.
Sanoisin että kyllä nykyään on niitä femmejäkin paljon, tosin mekkoja ei näy, mutta se vissiin on tämä talvikin vähän niitä vähentänyt.
hei
todella kun etsimällä etsii, niin ei taatusti löydä ketään. Tiedän kokemuksesta. Rimaa kannattaa pitää korkealla, eihän sitä voi olla kenenkään kanssa, josta ei todellisuudessa välitä vain olemisen vuoksi.
Missä chateissä ootte käyny? Mä en oikein tykkäis netistä ettiä ketään. Kyllä, meille pitäis olla oma baari.
Mäkin olen femme lepakko ja samankaltaisia ongelmia kyllä on. Mutta mietin, että kun kolmekymppiset pohtivat tuolla aiemmin, että he tapaisivat Maman Hehkussa ehkä aina kuun ekana lauantaina erityisesti niin pitäisikö femmejen tavata samassa paikkaa kuun vikana lauantaina tms?
Hassu ehdotukseni sinänsä, mutta veisi asiaa eteenpäin?
kolmekymppisille femmeille joku oma lauantai :)
Minusta kiva, kun on kaikenikäisiä mestoissa.
En välitä oman ikäisistäni, ei vaan kolahda, että tämmöinen tapaus tällä kertaa. Toiset tykkää äidistä, ja toiset tyttärestä.
Minustakin on kiva, että on eri-ikäistä porukkaa. Mutta onhan se mukava, jos on joku kerta mukana vähän enemmänkin aikuisia, kun yleensä on enemmistö parikymppisiä.
Ei sen puoleen... viihdyn kyllä hyvin nuorten joukossa, vaikka olenkin itse nelikymppinen. Enkä ole mitään karsastusta nähnyt ympärillänikään.
Minulle kai kelpaa äidit ja tyttäret :)
kerrankin joku laajasydäminen, joten äidillä ja tyttärillä taitaa käydä flaksi, jos Sinä olet mestoilla.
Kun minä olen -niin tyttärillä;)
arvioit ihmisiä ihan vaan pärstäkertoimen perusteella? ehkäpä siinä syy yksinäisyyteen.
ihmisiä pärstäkertoimen mukaan arvio mitenkään erityisesti. Mutta kun kysymys on fyysisestä vetovoimasta, niin ulkonäkö nyt kuitenkin hieman vaikuttaa. Se ei ole tietenkään kaikki kaikessa. Joskus voi jopa tykästyä ihan toisennnäköiseen kuin mistä yleensä tykkää. Kyllä jokainen varmaan senkin tajuaa.
Mutta sitä, että tykkää yleensä naisellisista naisista ei oikein saisi lesbopiireissä sanoa. Heti tulee kuraa niskaan. Eikö jokainen saa tykätä ihan sellaisista kuin haluaa?
kyllä tuosta saa vähän sellaisen kuvan että on pinnallinen ihminen. Kyllä minua fyysisesti kiinnostaa sellainen ihminen joka on ihana henkisesti.Ja siihen toiseen tutustumiseen tarvitaan yleensä tietyllä tavalla ennakkoluulottomuutta.
ja miten tuo naisellinen nainen määritetään?. Joku käsittää sen niin että pitää olla hiuksia yli tietyn rajan ja miulle se on vaan niin et kuha se nainen tuntee itsensä naiseksi, ni se näkyy. Ja voit uskoa, minä pidän naisellisista naisista.
Mitä kuraa? keneltä? mistä piireistä? Minä vaan tässä sitä että mie sain sellaisen kuvan että tämä yksinäinen henkilö katselee miljuunan metrin päästä jotain ihmistä ja miettii--ahaa naama ei kiinnosta--no en viiti sitte tutustua siihen. Ja sitten valitellaa, voivoi kun ei löydy kumppania.
Minä en piireissä tykkää pyöriä, olen ennemminkin jana ihmisiä. Eikö se ole itsestään selvää että jokainen saa tykätä mistä haluaa, vaikka hevosista. Enhän minäkään pidä turjakkeista, mutta jos karsitaan tuttavuuksia sen perusteella jo hetimiten että ku on mustaa ja on lävistyksiä ni mitä sitten?
Tästä tuli vaan sellanen tunne että ensteks pitää olla tietyn näkönen, eikä riitä että on söpö tai kaunis vaan pitää olla just TIETYN näkönen (hiukset pitkät ja tummat, pituus pitkä, paksuus- hyvin vähän, rinnat pienet-->tilaukseen!) ja TIETYNLAINEN (ois kiva jos se osais soittaa kitaraa ja laulaa, jos ei niin toivottavasti osaa piirtää)ja just TIETTY suuntauma (miel. lesbo, kiitos)ja sitte voidaan jutella ja tutustua. Kuulostaa alle kakskymppisen ajattelumaailmalta.
Siis tämä nyt on vaan että tämmöisen kuvan minä sain tästä ihmisestä.
Kun ns. naisellinen lesbo sanoo haluavansa löytää toisen ns. naisellisen lesbon, yleensä joku aina kommentoi henkilöä pinnalliseksi ja ulkonäkökeskeiseksi. Ja sitten aina kysytään, että mitä se naisellisuus sitten on? No, yleensä kai näissä tapauksissa tarkoitetaan sellaista ulkoista olemusta, joka perinteisessä mielessä nähdään naisellisena (eli siis kyllä: pitkät hiukset, meikkaus,hameiden käyttö jne.). Naisellisuus on TIETYSTI paljon paljon laajempi käsite noin yeisesti ottaen. Ei sitä voi typistää tietynlaiseen ulkoiseen olemukseen. Kaikki sen tajuavat. Mutta jos joku nyt haluaa tavata toisen lesbon, jonka ulkomuoto nyt on suht omankaltainen, niin mitäs sitten? Ketä se haittaa?
Ei se ole pinnallisuutta jos kokee ,että tietynlainen ulkomuoto viehättää. Jokainen fiksu ihminen kuitenkin tajuaa, että se oma rakas(tai muut ihmissuhteet)voi löytyä ihan minkälaisesta ulkomuodosta tahansa. Tottakai ihmisen sisäinen maailma on se tärkein. Jos ihmisen ajatukset viehättävät, kyseinen ihminen on muutenkin viehättävä. Ainakin näin itse koen. En silti näe mitään pahaa tai pinnallista siinä, että sanoo pitävänsä ns. naisellisista naisista.
Se, että joku "putsi" haluaa toisen samanlaisen, eikä "meikkaavaa naista", ei koskaan herätä vastaavanlaisia kommentteja. Putsi saa siis haluta putsin, olematta pinnallinen. Mutta ns. naisellinen ei saa haluta toista samanlaista, ellei sitten ole todella pinnallinen. Tätä minä en ymmärrä.
Naisellinen saa haluta naisellisen. Siis ihan luvalla. Eikä tarvitse olla pinnallinen, edes.
siis minä vaan kirjoitin, tästä saa sellaisen kuvan että ihminen on pinnallinen, minä siis saan. En voi tietää totuutta tapaamatta.
ja eikös sekin ole itsestääneselvää että ei se ketään haittaa, kuten sanoin jotkut tykkää hevosesta, jotkut ei. itse olen koira/hamsteri-ihminen. Ja itsest.selv se naiseuden mittaus mutta:
se on eriasia jos jokin ulkomuoto viehättää kuin se että jättää kokonaan tutustumatta ihmiseen jos ei viehätä. Tälläisen kuvan sain..siitä pinnallisuus. Voit tietenkin olla erimieltä mutta tätä mieltä minä olen.
Ihmetyttää tämä kirjoittaja vaan. Kun tykkää tietynlaisista niin ei se estä tutustumasta toisenlaisiin. Tämä oli idea.
Tarkoitukseni ei ollut antaa sellaista kuvaa, että olisin pinnallinen ja ulkonäön olevan se ainut asia, jonka perusteella seuraa etsin. Ei TODELLAKAAN! Myönnän toki, että vaikuttaahan se ulkonäkö ehkä ihan hetken verran aluksi, mutta kyllä se on ihmisen luonne, joka lopulta ratkaisee. Olkoon mielestäni vaikka maailman kaunein, söpöin ja ihanin ei se tarkoita, että sisälläni heräisi ihastus. Ihastumiseen ja rakastumiseen tarvitaan niin paljon muuta ja siinä vaiheessa ulkonäkö on pienin vaikuttaja.
Enkä suinkaan arvioi ihmisiä ulkonäön perusteella tyyliin: "aa, tuolla on liian lyhkäset hiukset en voi mennä juttelemaan" ehei, juttelen kyllä mielelläni kaikennäköisten ihmisten kanssa, koska eihän sitä muuten pysty toiseen tutustumaan. En kuitenkaan voi kieltää sitä tosiasiaa, että minua viehättää enemmän naisen näköiset tytöt kuin muunlaiset.
Ehkäpä kaukaa haettu vertaus, mutta yhtälailla heteroitakaan eivät mielytä kaikennäköiset miehet. Minkä ihmeen takia tämä nyt sitten olisi niin pinnallista? Jotenkin tuntuu siltä, että koskaan mikään ei ole oikein. Aina näyttää löytyvän joku, jonka mielestä asia on väärin tms.
Mutta hei, eiväthän kaikki pidä samoista asioista saati sitten samanlaisista ihmisistä.
..siinä tietenkään mitään pinnallista ole, jos tietää suunnilleen minkätyyppisestä naisolennosta viehättyy ulkoisesti. =) Höpsis. Kai nyt kaikilla jonkinlainen maku on edes jonkin suhteen? Se "maku" vain yleensä nähdään listana poissulkevia tekijöitä, vaikka kyseessä olisi sellaiset asiat, jotka vain sattuvat olemaan jostakusta suloisia. Eli ei niin, että joku sanoo pitävänsä vaaleahiuksisista tytöistä (ja hyvä niin, tottakai saa pitää) ja toinen tulkitsee sen loukkauksena niin, että "Nyyh,minulla on lyhyet ja tummat hiukset. Ei tuo pidä minua minään."
Lyhyt-tummahiuksisella saattaa piillä hallussaan muita ässiä hihassa, jotain sellaista mistä tuo vaaleaveriköistä pitävä ei tiedä. Tai ehkä tietää, mutta tummahiuksinen tyttö kuvittelee ettei hän kelpaa joka tapauksessa.
SE on pinnallista, jos nokka pystyssä arvostelee toisia ulkonäön perusteella niin että se vähentää toisen ihmisarvoa, jollei naama miellytä. Eli uskon, että kukaan joka arvostaa kanssaihmisiään, mutta omaa tietynlaisen naismaun seurustelumielessä, ei ole mitenkään pinnallinen. Kai sitä nyt saa haaveita olla. Kaikilla niitä on. Jos ne vielä toteutuvat sitten molempien kannalta niin sehän on sitten unelmien täyttymys.
Se vain, ettei aina voi tietää kehen sitten loppujen lopuksi ihastuukaan.
Itselläni tuo "maku" on vaihdellut aika lailla..Feminiinisestä tumma-pitkähiuksisesta poikamaiseen vaalea-lyhythiuksiseen ja tulee vaihtelemaan ainakin niin kauan kunnes se oma onni osuu kohdalle tai itse osuu jonkin kohdalle. =D Maku voi vaihtua sillä sekunnilla kun joku viekin yllättäen jalat alta. Ihmisen luonne on kuitenkin lopulta se ratkaisevin ominaisuus, muutenhan voisimme seurustella mittatilausnukkien kanssa. Huh.
Olin jo alottamas kirjottaan, mut veit sanat mun "suusta". Kiitos, säästyin näpyttämisen vaivalta :)
meinaan vaan että näihin on joskus ollut kyseenalainen ilo törmätä. Siis näihin ihmisiin jotka arvostelevat vain ja ainoastaan ulkomuodon perusteella. Eivät ole sitä kyllä minulle tehneet, mutta jostain syystä tekisi mieleni heristellä tälläistä ihmistä kun näen tapauksen.
Tästä tuli mieleen se kerta ku silloinen kaveri oli ostamassa rottaa. Se vaan asteli kauppaan ja katteli niitä rottia ja arvosteli niitä turkin värin mukaan ja otti sen mikä näytti sen mielestä söpön väriseltä. Ei mennyt kovin kauaakaan kun tämä ihminen muutti ulkomaille ja rotta jäi minne jäi.
Itse kun olin pikkuista ostamassa kävin monena päivänä katsomassa niitä hiirulaisia josko löytyisi joku johon tykästyisin. Häkissä oli vaan miun rotta ja sen sisko. Kun laittoi sormen häkin reunaan (mitä ei saisi tehdä :)) niin se sisko nappasi heti sormesta kiinni ja talloi miun rottaa alleen. Kun miun rotta tuli sormelle se nuuhkaisi sitä sormea hieman ja sitten nuolaisi(hyvin tavatonta muuten). se vaan oli niin söpöä ja suloista. Ei voinut mitään, sydän oli viety.
Kun joillain tuntuu olevan sellainen kauppalista kun ne etsiskelee kumppania. Ja tälläisiä ihmisiä oikeasti on. En väitä että kirjoittaja olisi, mutta tulipahan tästä aloituksesta mieleen.
Voin vakuuttaa, että ei ole ikuinen ongelma. Kukaan ei elä ikuisesti.
No niin, eihän mun tarvii enää ees vastata mihinkään syytöksiin ku se tehtiin jo mun puolesta... Lisään siis tähän vaan että oon ystävystyny vähän kaikennäkösten lesbojen kanssa ja arvostan kaikkia, mutta en ole kiinnostunut muista kuin tyttömäisistä (joita en ole tavannut). Tottakai tykkään kavereistani, mutta en vaan ihastu. Ei sille mitään voi.
Ja naisellisella en kyllä tarkoita pitkiä hiuksia ja hametta. Hiukset voi olla lyhyet tai pitkät, tummat tai punaset, ihan sama. Kunhan kenellekään ei jää epäselväks että kyseessä on tyttö. Parasta olis jos ei ulkonäössään korostais liikaa seksuaalista suuntautumista. Se on vaan yks asia muiden joukossa, identiteetti ei voi olla kokonaan kiinni siitä.
Olen ihan samaa mieltä tuosta seksuaalisen identiteetin korostamisesta ulkonäössä. Minäkin ihastun semmoisiin henkilöihin, jotka tunnistetaan naisiksi. Mukavia ihmisiä ovat toki muunkinlaiset ihmiset. Minäkin kuitenkin toivon, että seksuaalisen identiteetin kanssa ollaan riittävän sinut, ettei sitä tarvitsisi alleviivata ulkonäöllä. Ymmärrän, että toiset nimenomaan haluavat alleviivata saadakseen olla miehiltä rauhassa tai muilta turhilta uteluilta. Antaa kaikkien kukkien kukkia. Minunkin sydän on kuitenkin aina läpättänyt femmenaisille, jotka ovat liian usein osoittautuneet a) heteroiksi tai b) varatuiksi lebeiksi/bisseiksi. Matka jatkuu ja toivottavasti ei ikuisesti yksin...
Kyllähän meitä tytöistä tykkääviä tyttömäisiä tyttöjä on paljon. Hieman kävi kyllä virne naamalla kun luin tuosta mustatasta tukasta ja lävistyksistä.
Minulla on alaselkään yltävä musta tukka, ei kylläkään pörröinen.. Ja meikkaan myös. Olen erittäin naisellinen ja valitettavasti saan yleensä tästä syystä vain poikia kanssani juttelemaan. Minulle sanotaankin usein, ettei tuon näköinen tyttö voi tykätä tytöistä. Niin, ne ihmisten ennakkoluulot siilitukkaisista telaketjulesboista...
Minulle menee minkä tyyliset tytöt vain, valitettavasti vielä ei ole sitä ihastusta osunut kohdalleni.
Miten olisi jos vaikka sovittaisiin tällä palstalla, että oltaisiin kaikki femmet, ja minun puolestani kaikki poikamaiset tytökin ;), "tapaaminen" jossain naisille tarkoitetussa klubissa..? Esimerkiksi Kaisis (Helsinki)? Jos näin ilmestyisi tarpeeksi paljon femmejä. Eli ei olisi mitään virallista tapaamista, vain paikka ja aika.
Sopisiko tämä?
Ehdottakaa jotain. :)
Hyvä idea! Olisi sitten ehkä kerrankin enemmän kuin pari femmeä paikalla.=)