Huomioitavaa käytettäessä sellaisia lisälämmittimiä joiden palokaasut jäävät huoneilmaan.

Nyt alkaa se aika vuodesta kun ei talvikäytössä oleville kesämökeille mennään käymään ensimmäistä kertaa sitten syksyn. Niin minäkin teen tulevana viikonloppuna. Useat meistä jopa aikovat yöpyä mökillään.
Meidän kuten monen muunkin mökki on seisonut kylmillään sitten lokakuun ja sisällä mökissä kaikki on kylmää ja kosteata. Lämpiäminen kestää kauan varsinkin kun lämmittäminen on aloitettava hitaasti etteivät piiput, muurit ja takat halkea. Ne joilla on kevythormi jonka sisällä on metallinen putki ovat paremmassa asemassa.
Tälläkin palstalla on paljon taitettu peistä nopeatehoisista lisälämmittimistä.
Mitkä ovat parempia kuin mitkä, ja mitkä polttoaineet tuottavat enemmän ja mitkä vähemmän vesihöyryä. Minkä taasen saattaa jättää palamaan yöksi kun se on niin hyvä.
Haluaisin kiinnittää kaikkien tällaisten lämmittimien käyttäjien huomion noiden laitteiden vaarallisuuteen ja siihen että ovatpa kuinka hyviä tahansa, ei niitä pitäisi käyttää nukuttaessa !

Otan esimerkin siitä mitä palamisprosessi huoneilmassa tarkoittaa:
1 kg n-heptaania (vastaa hyvin valopetrolia) palaessaan kuluttaa 352 g happea huoneen ilmatilasta ja tuottaa samalla 308 g hiilidioksidia sekä 144 g vettä samaan ilmatilaan.
1m3 ilmaa painaa NTP:ssä (normaali lämpötila ja ilmanpaine) 1240 g, joka ilmatila sisältää happea 20,9% eli 260 g.
1 valopetrolikilon polttaminen kuluttaa huoneilmasta kaiken hapen yhdestä kuutiosta ilmaa tai vastaavasti 10% 10 ilmakuution hapesta.
Ilma sisältää normaalisti 0,00031% hiilidioksidia. 308 g hiilidioksidia palojäämänä nostaa yhden kuution hiilidioksidimärän 25 %:iin yksinkertaistetusti laskettuna! Vastaavasti se nostaa 10 ilmakuution CO2 pitoisuuden 2,5 %:iin. En muista missä rajat huonovointisuudelle ja kuolemalle kulkevat, sen voi joku muu selvittää.
Oletetaan keskimääräiseksi kesämökin huoneen tilavuudeksi 4m x 5m x 2,4m = 48 m3. Pyöristämme tämän 50 m3:ksi jotta on helpompi laskea päässä.
1 valopetroolikilon polttaminen kuluttaa tämän huonetilan hapesta 2% ja lisää hiilidioksidipitoisuuden 0,25%:iin. Eli TUHAT- kertaiseksi.
Ellei huonetilaa tuuleteta tehokkaasti koko ajan, ja yön aikana palaa 3 kg valopetrolia on pää aamulla varmasti kipeä ja olo on tunkkainen.
Happipitoisuuden lasku tapahtuu sen korvautumisella hiilidioksidilla ja vesihöyryllä. Tämä ilmiö vaikuttaa negatiivisesti palamisprosessiin. Tämän huonontuessa kasvaa häkäkaasun ja noen tuotto palamisen lopputuloksena. Optimipalaminen tuon tyyppisissä laitteissa on 94%:inen, laitteita myyvien väitteet täydellisestä 100 %:in palamisesta ovat tuulesta temmattuja, tai sitten heidän laitteensa yltävät juuri tuohon 94 %:iin ollen näin 100 %:ia mahdollisesta. Palamisen sivutuotteina epätäydellisestä palamisesta johtuen syntyy monenlaisia yhdisteitä, häkäkaasun ollessa niistä pahin. Siis ns. täydellisessäkin palamisessa muodostuu aina häkäkaasua pienessä määrin.
Selailtuani netissä lisälämmitinvalmistajien ja myyjien sivuja, voin yhteenvetona todeta että kaikki poikkeuksetta suosittelevat laitteitaan EI-JATKUVATOIMISEEN ja EI-ASUNTOTILOJEN lämmittämiseen.
Oikealla tavalla toimimalla emme lisää surullisia tilastoja emmekä anna aihetta lehtien etusivun kirjoittelulle, puhumattakaan lähimmäistemme tunteista.
Toivon että epätietoiset löytävät tästä sepustuksesta apua siihen kuinka käyttää lisälämmitintä tehokkaasti ja turvallisesti.
Hyvää kevättä meille kaikille toivottaen