Tervehdys kaikille toimistotyön uhreille! Olen työskennellyt samassa duunissa kohta neljä vuotta. Neljän vuoden aikana olen hankkinut akateemisen loppututkinnon (KTM), kouluttautunut ja koittanut kehittää osaamistani. Samaan aikaan työtehtävät ovat vain muuttuneet entistä yksinkertaisemmiksi ja tylsemmiksi, kaikki ns. mielenkiintoinen tehtäväkenttä pyritään keskittämään jonnekin muualle. Olen alipalkattu ja ylikoulutettu nykyisessä tehtävässä, mutta kun koti on täällä pikkukaupungissa, niin minkäs teet? Vuoteen ei ole ollut edes mitään järkevää hakemisen arvoista paikkaa avoinna, ainakaan julkisesti.
Olen alkanut vihata työtäni. Jos työkaverit eivät olisi noin mukavia, olisin jo varmaan masentunut. Ei ole mitään haastetta, ei mitään uutta eikä pomo tunnu kiinnostuvan murheistani pätkääkään. Hänelle riittää että joku suorittaa näitä rutiinihommia ja voi pyörittää puljua kuten ennenkin. Mutta oma mittani alkaa olla täysi. Teen työtäni vain ja ainoastaan palkan takia ja hitto kun sekin on susi (n. 1700,-/kk). Ja vaikka innostuisin ja tekisin työtä sata lasissa on palkka prikulleen sama joka kuussa. Mistä löytää kadonnut motivaatio? Näin simppeli työ olisi varmaan jollekin lottovoitto, mutta minulle tämä on vain pakkopullaa. Osaisin hommani unissani tai sokkona. Pelkään että taannun enkä kohta kykenekään mihinkään muuhun kuin täällä konttorin nurkassa kököttämiseen. Ahdistaa! Tutkintotodistukseen pitäisi kai niistää nenä. Pitäisikö pistää barrikaadi pystyyn ja vaatia muita tehtäviä? Työnantajani hukkaa resursseja koko ajan. Ja minulta palaa kohta pinna...
Olen alkanut vihata työtäni. Jos työkaverit eivät olisi noin mukavia, olisin jo varmaan masentunut. Ei ole mitään haastetta, ei mitään uutta eikä pomo tunnu kiinnostuvan murheistani pätkääkään. Hänelle riittää että joku suorittaa näitä rutiinihommia ja voi pyörittää puljua kuten ennenkin. Mutta oma mittani alkaa olla täysi. Teen työtäni vain ja ainoastaan palkan takia ja hitto kun sekin on susi (n. 1700,-/kk). Ja vaikka innostuisin ja tekisin työtä sata lasissa on palkka prikulleen sama joka kuussa. Mistä löytää kadonnut motivaatio? Näin simppeli työ olisi varmaan jollekin lottovoitto, mutta minulle tämä on vain pakkopullaa. Osaisin hommani unissani tai sokkona. Pelkään että taannun enkä kohta kykenekään mihinkään muuhun kuin täällä konttorin nurkassa kököttämiseen. Ahdistaa! Tutkintotodistukseen pitäisi kai niistää nenä. Pitäisikö pistää barrikaadi pystyyn ja vaatia muita tehtäviä? Työnantajani hukkaa resursseja koko ajan. Ja minulta palaa kohta pinna...
Vastaukset 38
Vanhimmat
Liksa vajaa 1800€/kk, työtehtävät yksinkertaisia ja yksitoikkoisia (skannausta, laskujen tallennusta ja laskutusta), blaah. Koulutuksena vain tradenomi, joten eipä kai auta valittaa. Ymmärrän kyllä hyvin tilanteesi...Itse aion uudelleenkouluttautua ihan muulle alalle, ei tätä enää jaksa.
Niin, kyllä tätä aikansa tekee mutta ei vuosi tolkulla. Eihän tuo koulutuksesi ole muuten hassumpi... =) Katsos kun olen myös tradenomi. Tuli vain tehtyä tämä toinen tutkinto vielä kun kuvittelin, että saan sitten kiinnostavampia töitä. Olet varmaan oikeassa siinä, että kannattaisi hankkiutua jollekin ihan toiselle alalle ennen kuin tukehtuu toimistoonsa paperikasoihin!
Itse jatkokouluttauduin merkonomista tradenomiksi, hukkaan meni sekin aika. No tehty mikä tehty.
Olen vuosia toiminut kirjanpitäjänä. Rutiinit ovat minulla tuttuja ja olen sopeutun niihin. Kuten mainitsit, että työ on "simppeli", niin uskon sen. Harmi vain, että työpaikkasi tuskin sijaitsee pääkaupunkiseudulla, mutta missä???
Minulla olisi 7-vuotta aikaa tehdä tätä "simppeliä" työtä. Olisin jopa valmis muuttamaan paikkakuntaa, kun vain saisin jotain työtä, sillä olen kasvanut ja motivoitunut työntekoon, mutta ikäni tuo jo esteitä. Kuitenkin olen nuorekas, en ehkä "Lenita Airisto", mutta rutiiniin työhön sopeutuva. Kun viellä mainitsit ihanat työtoverit, joka ei viittaa siihen, että siellä olisi ongelmia, niin sopeudun minäkin nuorisoon hyvin. En ole mikään minun nuoruudessani sanottu "vanhapiika kitisijä", vaan avioliitossa 43-v, joten "sisua riittää" ja sopeutumista on harjoiteltu aika kauan. [email protected]
Vastaisin Sinulle samoin, kuin edelliseen. Missäpäin Suomea vain olette?????
ne ketkä on töissä eivät välttämättä viihdy siinä ja työ tuntuu puudullavalta... sitten on taas toisia jotka olisivat ikionnellisia jos saisivat edes tuollaisenkin työpaikan kuin teillä on ja saa palkkaa ihan kohtuullisesti. ei tasan onnenlahjat koskaan mene... aina ihmiset valittavat jostakin... teidän pitää sitten vaihtaa paikkaa/työtrhtäviä jos ei kiinnosta.
Niin se on. Pahoittelen!
kuulla että on muitakin alipalkattuja työhönsä kyllästyneitä tradenomeja. työtehtäviä on työnantaja kyllä lisännyt sitä mukaan kun taitoni ja tietonikin ovat lisääntyneet...mutta palkkaa ei tule lisää!
nyt on ahkera työnahaku päällänsä. ja olen hämmästynyt, vaikka sanotaan että tradenomeja on liikaa eikä kaikille löydy koulutusta vastaavaa työtä. paikkoja on kun vaan osaa etsiä ja kysellä, tosin palkoissa on ainakin pienillä paikkakunnilla toivomisen varaa...nyt odottelen milloin tärppää mielenkiintoinen työ näköpiiriin ja otan sen (huomatkaa itsevarmuus) sitä tuli rutkasti lisää, hakenut olen kolmeen paikkaan ja kahteen olisin päässyt
toivottavasti en ole liian kriittinen työnantajaa valitessani tai muuten jään tänne tunkkaiseen toimistoon loppuiäkseni ;)
Toimistossa voi tehdä hyvin monenlaista työtä. Omat työtehtäväni ovat melko haastavia ja niitä arvostetaan, tosin rutiinihommiakin kuuluu joukkoon, kuten varmaan kaikilla alasta riippumatta. Koulutukseni on yo-merkonomi ja palkka 2.500 euroa/kk (pk-seudulla, kansainvälinen yritys). Vastaus kysymykseesi: joskus motivci, joskus ei. Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen.
Miksi ihmeessä kirjoitat konttorirotan työstä?
Huh,huh!
Ymmärrän kyllä huumoria, mutta tämä oli tosi naivia.
Olen alanvaihtaja 49-v. ja toivon, että pääsen tstotöihin ravintola-alalta. Merkonomin tutkinto on suoriteetu.
Minä olen ollu 15 v. valtion rottana. Työ on paskaa ja työTOVERIt vielä paskempia, kieroja savolaisia ! Laiskoja ! Lintsareita ! Mitään koulutusta ja kehitystä ei ole kohdallani ollut. Olen taantunut paljon siitä, kun tulin tänne. Kykyjä ja haluja olisi ollut vaikka mihin, mutta "sopivat" valittiin parempiin duuneihin. Ellei olisi velkaa, lähtisin ja vähän äkkiä. On ollut masennsta, motivaatio puuttuu kokonaan,vatskataria, migreeniä. Mieheni on jo kyllästynyt kuuntelemaan jokapäiväisiä valituksiani. Töistä jäädään pois, kun ilmat ovat suotuisat ja ollaan kipeinä muka. Nähty kuitenkin nämä sairaat matkoilla ja hiihtämässä. Iloitaan jo etukäteen tulevasta s-lomasta !!
Minäkään en saa enää valittaa enkä edes huokailla kotona. Mies ei tykkää kuunnella. Siksi pitää nalkuttaa edes netissä! Laiha lohtu?
Ja niille jotka loukkaantuivat ruikutuksestani: Varmaan joku ihminen olisi iloinen tästä työstä ja niin olin itsekin aikoinaan kun aloitin, mitä että perehdystä ei ollut ja kaikki kaatoivat uuden "tytön" niskaan kaiken muille vastenmielisen työn... Mutta uskokaa tai älkää, muuten idearikas ihminen voi tympääntyä ja taantua, jos työ on AINA sitä samaa. Neljä vuotta sitten luulin, että voin saada erilaisia, haastavampia tehtäviä kun teen työni huippu hyvin ja olen aktiivinen ja ystävällinen. Näin jopa lupailtiin puolihuolimattomasti työhaastattelussa. Höpö, höpö. Uutta pestiä ei tule ja kiitosta ei tipu, mutta huudot voi saada vaikkei itse olisi mitään mokannutkaan. On ihan turha kysyä parempia töitä tai nurista ääneen. Pomon mielestä silloin voi vain ottaa ja häipyä, kyllä työkkäristä löytyy tradenomeja ja ekonomejakin aina tarpeen tullen. Näin toki tekisinkin, mutta tarvitsen palkkatuloja elääkseni. Hirvittää ajatus, että nökötän täällä nurkassa pölyyntymässä vielä vuosikausia...
Olen jo 46 v. eli vanha ämmä, joka masentaa entisestään, kun takuuvarmasti en saisi muualta työtä. Loppikä siis tätä paskaa. Joka pvä 7 h 15 min ja 22 pvää kuukaudessa miinus vuosilomat. ISO YÖK !!!
Näinhän se on nähtävä. Kun Valtionhallinnossa on laiskoja, niin ne ovat savolaisia tai ainakin Pohj.Karjalasta, jotka puhuvat outoa murretta, melkeimpä jotain "ulkomaan kieltä".
Minun oma kokemukseni on yksityisten palveluksessa ollut noin 35-v. Sitten, sanottuani itse irti työstäni 90-luvun alussa ja luulin, että työtähän saa, mutta ei. Johtajani jo silloin varoitti, kun ei olisi minun halunut lähtevän; Suomeen tuleen lama! Mitäpä minä "viisas" tästä välitin!?Mutta toisin kävi. Kukaan ei huolinut. Vain työllistämistuella sitten sain tutustua Valtionhallinnon työpaikkoihin. Se oli "shokki" kokemus työpaikan ilmapiirissä. Ennen niin ihanat työkaveri, sitten "selkäänpuukotus" menttaleetti. Uskomatonta! Onhan yksityisellä kieltämättä paremmat palkat, mutta valtio/kunnat tukevat eläke-etuuksia???vai tukeeko nykyisin.
Työhön minä jokatapauksessa haluaisin viellä.
Voi rakas Dead Letter Office! Kirjoituksesi oli aivan kuin minun kynästäni. Kotona on mies saanut valituksestani tarpeekseen, joten puran minäkin mieltäni näillä palstoilla.
Itse olen kokenut saman kohtalon, eli aloittanut työt aivan tyhjästä, ilman minkäänlaista perehdytystä. Kone oli valmiina ja siinä kaikki. Olen saanut vuosien varrella vaativampia tehtäviä, mutta nyt taas ei ole aikoihin tullut mitään uutta. Samaa työtä viikosta toiseen. Palkka on ruhtinaalliseet 1700 euroa/kk. Se on riittämätön asunto- ja autolainoihini. Koulutukseltani olen tradenomi ja pystyisin paljon parempaan. Työpaikkani tappaa tällaisen idearikkaan ja ahkeran työntekijän. Kumpa saisin muita töitä... Yritystä on, mutta tarjonta on täällä niin huono.
iänikuisia valittajia joille ei kelpaa sitten yhtään mikään. Kuka pakottaa olemaan siellä pienellä paikkakunnalla, voi jeesus, että viittiivät jotkut valittaa eikä tehdä niin että mitään sen eteen että jotain parempaa saisi, sus siunatkoon ei voi muuta kuin ihmetellä...
Minä kun taasen ymmärsin keskustelun aloittajan kirjoituksesta, että on kyllä yrittänyt tehdä asialle jotain. Ei sitä muuttamaankaan aina ole niin helppo lähteä.
On todella yritetty. Kiinaan menokaan ei oikein onnistu, kun on perhe täällä pikkukaupungissa... (niin, joillekin vielä koti on työtä tärkeämpää!) On sitäkin tosin jo mietitty, että jos lähtisin työn perään muualle ja asuisin esim. osan viikosta eri paikkakunnalla. Ei kovin kiva vaihtoehto sekään. Eri asia olisi, jos olisin yksinäinen sinkku.
Olin itsekin konttorirotan tylsisää hommissa puoli vuotta ja totesin että rutiinihommat ja pilkunviilaukset ei ole minua varten.Kyseessä oli vielä byrokraattiinen valtionlaitos..Sinun vain täytyy myöntää, että et ole oikea hlö homaan ja hankkia motivoivampi työ.Se tosin vaatii ehkä uhrauksia kuten muuton pk-seudulle.Itse olen nyt markkinoinnin parissa ja vihdoin olen saanut insiroivan ja motivoivan työn:)
Jos noin kovin viduttaa niin ottakaa loparit, motivoituneita tulijoita paikallenne kyllä riittää!
Niin kyllä se on se on loppujen lopuksi vain itsestään kiinni jos työ vituttaa eikä asialle mitään tee. Olisi ehkä ennen kouluttautumista alalle selvittää mistä hommista maksetaan ja mistä ei, niin nyt ei tarvitsisi itkeä kun esim. 5-7 korkeakouluvuoden jälkeen maksetaan jotain 1200-1700 euron apinan palkkaa ja naapurin PutkiPena amiksen käyneenä tienaa tuplasti enemmän, rakennuttaa omakotiataloa ja ajelee uudella Volvolla kun itse täytyy tyytyä vm. 87 Corollaan ja asua siellä hikisessä 70-luvun kerrostalo yksiössä tai kaksiossa Hah Hah haa. Älykyyttä on monenlaista, jotkut älyävät ottaa selvää ajoissa millä keinoilla ja millä koulutksella voidaan saavuttaa hyvä elintaso ja toiset tuhlaavat vuosia esim. saadakseen sellaisen akateemisen tutkinnon jolla työmarkkinoilla on samanlainen arvo kuin erään Saksalaisen elintarvikekauppaketjun vessapaperilla. Vuodet kuluu kannattaa ehkä ajatella uuden tutkinnon suorittamista jotta pääsisi nauttimaan arvostusta ja varsinkin nauttimaan työnhedelmistä eli rahasta.
olen ollut ja monella muullakin alalla. Konttorityöt kaikkein kauheimpia.
Ennen siivoon kuin konttoriin. Siivoustakin olen tehnyt.
En ole koskaan ymmärtänyt miten siitä joku voi tykätä.
Palkka heti 2500-3000 euroa/kk, brutto.
Kuskeista huutava pula ja ahkera, kursailematon kuski tienaa tuon, helposti, niin olen lukenut.
montakos tuntia tuohon rahaan pitää tehdä töitä? ei taida ihan 7,5 h per päivä (tai peremminkin per yö!!) selvitä? ja viikonloput vapaatko?
Itse konttorihommissa sosiaalivakuutusalalla, ikää yli 40v, YTM:n paperit. Päivästä toiseen sama päärutiini: istut omassa kopissa, näpyttelet päätettä, tuijottelet tekstiä, tulostat paperia. Sama pääkaava, "lisämausteina" vittumaiset mokat, atk-sotkut, monimutkaiset tapaukset, veemäiset asiakkaat. Teen vain kk-liksan takia, en minkään muun. Ikää sen verran, etten muulle alalle kelpaa en siivoojaksi, en teollisuuteen, en yhtikäs mihinkään, vain tämmöiseen työhön. Tätä rataa tulee olemaan tulevaisuus eläkeikään asti. Välillä toivon että koko länsimaistyyppinen kehittynyt yhteiskunta hajoaisi ja olisi pakko alkaa metsästämään, kalastamaan, viljelemään, tekemään jotain konkreettista käsillä, ei paperinpyöritystä, päätteen tuijotusta ja perseen puuduttamista näissä konttoritöissä.
Samat sävelet täälläkin ja mulla lisämausteina v-maiset työtoverit. Liian moni tahtoisi kalifiksi kalifin paikalle. Mullakin jo 3 esimiestä !!!
Sama juttu täälläkin.
VTM, Ikää 44-v. eikä kelpaa mihinkään muuhun kuin paperinpyöritykseen ja tekemään paskahommia, joita muut eivät halua tai viitsi tehdä.
Kaksi sairaslomaa takana masennuksen ja työuupumuksen (=turhautumisen) vuoksi. Jos ei olisi rahasta kiinni, niin marssisin ulos viivana.
Itsekin alan jo pelätätä, että tympäännyn niin tähän puuduttavaan pestiin, ettei ole enää mitään tehtävissä... Niitä pomoja muuten riittää täälläkin joka lähtöön. Pyytävät tekemään äkkiä ja heti palavereihinsa kukin vuoron perään samoja tilastotietoja eri formaateissa. Se se vasta on mielenkiintoista puuhaa... Olen sataprosenttisen vakuuttunut siitä, että täällä toimiston takanurkassa ei ole ole elämää. Se on jossain toisaalla, ystävät!
Kuule, olen itse tehnyt tosi rankkaa sekä ravintola- että siivoustyötä ja onni potkaisi opiskelun myötä.
Pääsen vielä liki 50-v. hieman kevyempiin hommiin. Tervemenoa todelliseen paskaduuniin eli noille aloille.
Kehtaatte valittaa.
Mikä ihme teitä ihmisiä vaivaa kun pitää ensin ajaa itsensä velkaloukkoon joka pakottaa tekemään työtä joka on ihan hanurista? En ole juuri alkkisten nähnyt tekevän töitä mutta hyvin näyttää pyyhkivän, katto on pään päälle jos niin haluaa ja valtio kustantaa 24/7 jatkuvan biletyksen, ei näillä jannuilla ole juuri huolta laskujen eräpäivistä ja viimeisimmästä muodista!
Myykää vaikka se kämppänne ja muu säälittävä omaisuutenne ja muuttakaa niilläkin rahoilla vaikka intiaan vähän chillailemaan. Parilla eurolla päivässä pärjää sielläpäin aivan hyvin, ei kiristä vanne ei rasitu polla.
Tosi asia on että ihminen luo oman kurjuutensa itselleen ja loppujen lopuksi ei halua edes pois siitä.
mikähän ihmisen ajaa keräämään kaikenmaailman krääsää ympärilleen.
Elämänlaatu ei tunnu painavan mitään.
Hyvin on ihmiset aivopesty.
työsi oikein pitää sisällään, teetkö esim. kirjanpitoa tai palkanlaskentaa? Itse olen juuri saanut kirjanpitäjän pestin, ja selvittelen sotkuja ja paikkailen keskeneräistä tilinpäätöstä, ja yritän samalla hahmottaa koko yrityksen toimintaa. Eli haastetta riittää. Palkanlaskentaakin olisi tiedossa, kunhan saan kirjanpidon jonkinlaiseen järjestykseen.
Pätevistä kirjanpitäjistä on huutava pula, ja tällä saralla on mielestäni mahdollisuus kehittyä vaikka mihin.
25 vuotta toimistorottana samassa firmassa, palkka noin 1900 euroa ja maailman laiskin työkaveri samassa huoneessa, hoh hoijaa...ei oikeen löydy motivaatiota, työ sinänsä ihan kivaa mutta...
motivoi, hyvä palkka, itsenäinen mielenkiintoinen työ, saan päättää työajoista milloin tulen ja lähden kunhan teen sovitut työt. En haikaile muualle.
Kyllähän tässä aika kummalliseksi olo mänöö kun konttorilla vaan päivät naputtelee. Ei oo menohaluisen ihmisen hommaa ei. Munat surkastuu, kroppa surkastuu, aivot, kaikki. Vaan toisaalta kun muistelee mimmosta oli hanttihommissa sotkea sementtilaastia marraskuun pakkasessa niin ei ahista enää niin paljon.
Eipä kyllä kauheasti enää ottais päähän vaikka sais välillä kenkää ja joutuis vaikka lapionvarteen. Etunsa kussakin hommassa. Raha ja pehmeä työtuoli ei merkkaa kaikkea.
on muitakin vaihtoehtoja kuin konttortityö ja sementtilaastinteko. Mielestäni molemmat yhtähuonoja vaihtoehtoja.
Tulee uutta potkua kun saa kenkää.
Usein jumittuu tylsään työhön.
Hei,
älä ihan oikeesti valita. Moni, akateemisestikin koulutettu olisi iloinen tuosta työpaikastasi. Ja palkkakin on ihan ok, mieti joku toinen saa esim.900 euroa kuussa. Minä saan ensi kesän 850 euroa kuussa harjoittelussa.
OLE TYYTYVÄINEN ÄLÄKÄ VALITA!!!!! JA TARKOITAN TÄTÄ IHAN TODELLA.