Minä menetin sinut
rakkautesi
Kaiken sen kauniin
mitä yhdessä
loimme
Jäin kiinni vanhaan
pelkäsin niin uutta
Nyt kadun vain sitä
ettei minusta löytynyt
rohkeutta rakastaa
Jos voisin
kääntäisin viisareita
taaksepäin
Ihaniin hetkiin
jotka sain kanssasi
Sylistäsi kurkotin
taivaan tähtiin
Silitin revontulia
maalasin taivaalle
sateenkaaren
sillaksi sydämeesi
Muistot lämmittävät
vaikka eivät lohduta
kuten vahvat kätesi
ympärilläni silloin
omistavina ja hellinä
Toivon että voisit
antaa anteeksi
minulle
Itsekin opettelen
armahtamaan itseäni
rakkautesi
Kaiken sen kauniin
mitä yhdessä
loimme
Jäin kiinni vanhaan
pelkäsin niin uutta
Nyt kadun vain sitä
ettei minusta löytynyt
rohkeutta rakastaa
Jos voisin
kääntäisin viisareita
taaksepäin
Ihaniin hetkiin
jotka sain kanssasi
Sylistäsi kurkotin
taivaan tähtiin
Silitin revontulia
maalasin taivaalle
sateenkaaren
sillaksi sydämeesi
Muistot lämmittävät
vaikka eivät lohduta
kuten vahvat kätesi
ympärilläni silloin
omistavina ja hellinä
Toivon että voisit
antaa anteeksi
minulle
Itsekin opettelen
armahtamaan itseäni
Vastaukset 12
Vanhimmat
En ole kauaa Nimetön, sillä eilen joku lausui nimeni ääneen. Se on rakkauden osoitus. Olemme siis rakastettavia ja päivä on sopiman kirkas.
siis pakko korjata virheet, neuroosi sekin.
joskus jopa loppuelämän.
Kukaan ei ole virheetön, se olisi kamalaa. Mutta kun virheensä kertoo, voi päästä eteenpäin. Virhe toisessa voi olla myös ja vain omassa päässäkin ja tuntua siellä suuren suurelta.
ja tunnustaminen auttaa todella eteenpäin,
ne on vain hyväksyttävä,
ennenkuin niistä pystyy puhumaan.
Näinhän se on. Toisaalta taas virheiden
suuruus voi realisoitua kun sen sanoo ääneen,
tai vaikka vain pukee sanoiksi... Näppäimistö
toimii minulla ihan yhtä hyvin kuin puhe! :o)
Puheessa ei vain ole tabulaattoria, jolla saa väärät sanat poistettua tekstistä... :o)
Hyvää kevättä sinulle, Nimetön!
Kevät armahtaa talven kylmän.
Jäin oven taakse ja lähdin hitaasti
tajuamatta mitä missä ja miksi.
Puhumattomat sanat jäivät viimeisiksi
takatalvi kevään kynnykselle.
Muuttunut persoona hyvästeli
viileästi ja tunteettomasti.
Luen viestejään ja poistan,
kirjoitettu kuin jollekin luuhkalle
vain seksiseuraa hakevalle idiootille.
Olen ja pysyn naisena miehelle
äitinä omille ja vieraille lapsille
seksuaalisena olentona tulevalle rakkaalle.
Kevät armahtaa talven kylmän.
oli vain ihastumistamme kuviimme, tiesin sisimmässäni ettei meitä oltu luotu toisillemme,
siksi käännyin pois...
ehkä joskus jossain hymyilemme toisillemme, veikeästi
Tuskin... :o) Hyvä yritys...
Aitoa se oli, kokonaan.
Siksi sen menettäminen
sattuu niin kovasti.
mutta näin tietää voimmeko yhessä perustaa joskus kirjakaupan...
Minulla ei ole toista naista, Sinua ei voita kukaan
No, miksi sitten...
en taida enää
ymmärtää mistään mitään
mutta ei kai sen
ole niin väliäkään...
Ehkä se joskus selviää.
"SE" ei ole vielä valmis.
Voi tätä elämää... joku on sekoittanut mut ja mä olen sekoittanut jonkun... jne.
Hyviä öitä kaikille :)