Nyt alkaa olla viimeset hetket...en muista millon viimeks olisin tullu kotiin eikä millekkää olis tehty mitään.Postit on aina revitty ja saa jännittää kuinka monta laskua on menny siinä mukana. Mikään ei auta...Hermot alkaa olla siinä pisteessä, ett rikon kaikkia mahollisia koirankasvatuskeinoja, jotka kielletään. Mitä sitte, ku ei ton häiriintymätöntä koiraa enää voi olla...
En jaksa enää
............
395157
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
minulle, ja varmaan monelle muullekin rottelon omistajalle. Koira kusee ja paskoo sisälle, repii sohvat ja huonekalut ja postinkin se ehtii tietenkin aina myös syömään...Onko koirasi vielä nuori? Joo, kuten arvata saattaa oma penikkani on vasta 13viikkoa, onneksi :)
Vuoden päivät lähestyy...Ottaa niin pattiin ku oikeesti mikään ei auta. Kaiken maailman virikepallot kyl kiinnostaa, mut vaan hetken. Leikin lomassa se repii sit todellakin kaiken. Kai se on vaan suljettava yhteen huoneeseen päivän ajaks. Laittaa sinne kaikki sen lelut, kasa luita ja kaikki rikki menevä pois. Alkaa vaan mennä usko, ett ehkä en sit osaa käsitellä tuota yksilöö...
Nyt tilanne alkaa olla jo siinä pisteessä, ett en muuta kykene tekee ku itkee. en jaksa siivota miljoonannen kerran kaikkee tuhotyötä(sitä nimittäin on koko 60neliön pinta-ala täynnä). Ku ongelma olis siinä ett olisin ollu pitkään pois, mut ei, vajaat kaks tuntia.Vielä pitkä lenkki alle, ett aattelin sen nukkuvan tuonki aikaa. Mut ei...
lenkittämällä koiraa väsyttää, edes pentua? Pitkät lenkit kohottavat koiran kuntoa (mikä on toki todella hyvä juttu) ja täten koira jaksaa aina enemmän ja enemmän, myös riehua.
Tämä tapaus kyllä kuulostaa eroahdistukselta, ja tuo väsymisen tunne on todella tuttu. Meidän rekku on 12vko ja joka kerta kun tulen lenkiltä sen kanssa kotiin on itku tulla häpeästä, kyvyttömyyden tunteesta ja silkasta väsymyksestä. Koiraa saa hävetä kun se vätää remmissä, hyppii minun päälle ja riepoo minkä ehtii. No se on vielä ihan vauva mutta tuntuu ettei mikään koulutus mene läpi, jäärältä tuntuu koko ukko. Nyt on onneksi hetkeksi jättänyt kodin tuhoamisen vähemmälle kun ollaan päästetty sitä metsässä juoksemaan vapaasti ja toteuttamaan itseään =).
Yritä jaksaa, ja sulje se yhteen huoneeseen poissaolon ajaksi. Koira saattaa tuntea olonsa paljon turvallisemmaksi pienemmässä tilassa ja täten rauhoittua.
malta nyt 5v vielä odottaa niin rekkukin alkaa olla kuten koiran pitäisikin,kunhan perusasiat vuosien saatossa toistaa oppii pakosta ne.käy koirakoulussa sen kans jatkossa.varmasti väsyy koira lenkillä pentua on vielä varovasti lenkitettävä, yhtään koiraa en tiedä mikä ei väsyisi pitkästä ulkoilureissusta 5km- kovimmissa hommissa sit saattaa pari päivääkin koira nukkua, ja raukea olla.
En osaa itse neuvoja antaa, koska meillä ei ole ollut vastaavia ongelmia. Meidän rotikka on 9 kk ja ei ole ikinä pahempia tuhoja tehnyt. Yhdet vanhat rantasandaalit syönyt ja siinä kaikki.. Niin ja räsymattoa syö, mutta lopettaa aina kun käskee. Sisäsiistiksi on oppinut. Ennen sai paniikin, kun jäi yksin.. MUtta nykyään on jo tottunut.
Tottakai joutuu aina välillä muistuttamaan, että kuka on pomo. Mutta ihan sallituilla rajoilla sekin onnistuu.
Voimia sinulle ja toivottavasti keksit jotakin. Toivottavasti ei johdu liikunnan puutteesta, koska meillä ainakin nukutaan aina lenkin jälkeen makoisasti...
eroahdistukselta,vaikka koira onkin varsin nuori vielä. Oletko kokeillut Dap:pia? Ja oletko ylipäätään yrittänyyt hoitaa tuota asiaa eroahdistuksena?
tehtävä ja se oli rauhottavat! Koiramme oli pentu ja sille riitti vajaa puoli tuntia niin koti oli kun kaatopaikka!
Rauhottavien jälkeen kaikki alko menee ok. Tietty harjottelimme muutenkin käsittelemään eroahdistuskoiraa toisellatavalla kun ennen...
Eroahistusta en kyllä oos ees miettiny. Toinen koira on kyl seurana(joskin häkissä yksin jäädessllä-->merkkailee kaikkialle). Tuo tietty saattaa hyvinki olla vastaus tähän.Täytyypä ottaa asiasta selvää ja katsastella tilannetta siltä kantilta. Yksinkertasesti tietty voi olla se, ett kyseessä on viel pentu. Ja kiima-aika kaiketi tulolla(muut merkit viittaa), ni jos vaik seki sit yllyttäis...en tiiä.
Joo lenkit kyl ei oo ratkasu, mut jotenkin sitä vertaa itteensä: pitkä lenkki->väsymys. Mettässä se saa juosta päivittäin ja riehua. Muuten kyl on ihana yksilö ja kiltti ku mikä.
Seuraavaks voisin tosiaan sulkee koirat yhteen huoneeseen lelujen ym. kans ja kattoo mitä tapahtuu.
Kiitti ku keltään ei tullu asiattomia kommentteja, kute läpeensä kakka emäntä ja kouluttamaton rakki. Muutenki tosiaan on tunne, ett oon täysin epäonnistunu tässä hommassa.
Nyt alkaa päivä taas hymyilemään ja pitänee mennä tekemään koiruuden kans sovintoo. Ei jää kummallekkaa paha maku:)
Kyllä se aurinko vielä risukasaankin paistaa :)
Eroahdistus on aina vaikea juttu,mutta kyllä yleensä hoidettavissa/käsiteltävissä. Mulla itselläni on tanskandoggi jolla on erittäin voimakas eroahdistus,eli tiedän tasan tarkkaan miltä susta tuntuu. Ja ompahan toinenkin koira samanlainen.. Molemmat on ns. rescue koiria,doggi tuli mulle vuoden vanhana ja tää toinen 3 vuotiaana.
Niillä se tosin voi johtua jostain traumoista,noista ku ei tiedä mitä ne on edellisessä kodissaan saanut kestää.
Kannattaa kokeilla myös sitä tilanrajoittamista,eli just laittaa ne vaikka yhteen huoneeseen kun olet poissa ja omat pedit,lelut ym sinne. Ja tietysti vettä.
Joillakin koirilla se auttaa,toiset taas ahdistuvat siitä enemmän.
Ja kandee kokeilla sitä Dap:pia myös.
Ja muista että koiraa ei saa rankaista kun tulet kotiin ja se on repinyt jotain,se vain pahentaa sen itsetunto-ongelmia. Rangaistushan tulisi aina antaa samalla hetkellä kun koira tekee jotain pahaa,ei jälkeen päin.
Mutta tsemppiä ja pitkää pinnaa ennenkaikkea! :)
Meillä syötiin myös postit, ovi -ja jalkalistat, roskikset pemmattiin, yksi vaatekaappi, seinät, sohvan sisukset pihalle, ei edes kaikkia muista.. Meillä sakemanni
Aina oli jotain tehty kun kotia tuli, ja kusta ja paskaa sekä silloin tällöin oksennusta yllätyksenä paikat täynnä.
Monesti ku väsyneenä tuli kotia niin itku tuli ku ei olis enää jaksanu. Ne seinät oli kaikista pahimmat, vuokralla ku asuttiin. Niissä oli melko(?) syviä reikiä. Oli vissiin päättäny kaivaa tiensä ulos. ja kun naapurit valitti että haukkuu, mikä ei pitäny paikkaansa..
Aika jännä sinänsä ku kaveri jätettiin yksin heti seuraavana päivänä ku tuli pentuna meille. Ei mitään, ei itkua, alko leikkimään. Varsinaista eroahdistusta ei ollu, se tuhoaminen alko myöhemmin.
Aivan ahdistaa kun niitä aikoja miettii. Ostettiin sitte oma kämppä ja koira on yli vuoden jo. Täälä ei oo yhtään mitään tuhonnu, pari kuukautta ollaan asuttu, vaikka se kyllä vähän pelotti aluks..
Vaikka mitä kaveri teki niin mistään hinnasta en siitä suostunu luopumaan ja hyvä päätös oli :)
Tsemppiä sinulle! Kyllä se siitä viimeistään siinä vuoden vanhana alkaa loppumaan tuhoilu! Ite mietin sitä, että ei välttämättä ole hyvä liiaksi aktivoida koiraa.. Ja meillä on nykyään harrastettu sitä että ennen kun jää yksin, niin käydään just tarpeet tekemässä ulkona ettei koira "herää" ja aktivoidu. Ja sit aletaan touhu kun tullaan kotiin. Mut teiän kannattais ehkä jälkeä kokeilla, se kyllä väsyttää!
ei ole ollut mitään tuollaistaoli koko ajan paperirullia, pehmoleluja, maitotölkkejä...ym. pahvia..ei tuhonnut mitään..siis mitä ei saanut..
Mutta nyt poika on 11kk vanha ja aloittanut tuhoamisen..ei kyllä paljoakaan, kenkiä nakertaa, ja vähän listoja..
Luita on koko ajan tarjolla ja muutakin aktiviteettejä..8)
Tsemppiä!!!
tulisiipi joka valittaa apestaan toisella palstalla, johtuu sun koiran tuhoaminen varmasti siitä äijästä! Koira on niin stressaantunu et järsii kun ei pelkoaan ja ressiä muuten osaa purkaa.
sama..luin itsekin siitä...minusta sen ukon pitäis vähän hillitä itseää... en tiedä..ymmärrän kirjoittajaa kyllä..
samanlainen kirjoitustyyli..pisteineen..kaikkineen..
Löytyy tuollaisiakin kykyjä yhdistää kirjoitus tyyli ihmiseen jep!
Ja mitä sitte vaikka olisinkin.eipä se kellekään kuulu...
ja hyvinkin voi johtua siitä äijästä.ja varmasti johtuukin=(
pahalla tarkoita!!!!!
Kamalaa sellainen koiran kohtelu (ei TODELLAKAAN sinun puolelta vaan sen äijän). Toivottavasti saat sen asunnon ja pääsette sieltä pois!!!
Ymmärrän hyvinkin sen että koira on elämän keskipiste. Minulla on kanssa koirapentu, niin maan rasittava energiapaukku, mutta millään en siitä luopuisi vaikka välillä itkusilmässä siivoankin sen sotkuja.
Jaksamista teille molemmille =) varmasti pureskelu loppuu kun pääsette sieltä pois!!!
että päästäisiin nopeasti pois..ja sen tiedän etten astu jalallanikaan tähän taloon, ainakaan koirani kanssa, jos tämä mies on kotona..vielä pahempi, kun se on humalassa, niin hakkaa sitä toistkin koiraa..ja se on paljon pienempi ja heiveröisempi..pahaa oikeen tekee.enää en uskalla jättää koiraani tänne kaksin sen miehen kanssa..
ja pureskelu loppuu varmasti kun päästään pois...
Nyt taidan lähteä rottikseni kanssa ulkoilemaan=)
Nää alemmat ei tainnu olla mulle(oon ketjun alottaja), ett pitää mennä tutustuu palstalle tilanteeseen.
Tuossa ylempänä puheltiin, ett ei saa rangaista. Juu ei tulis mieleenkään, vaik ottaa pattiin. Koira kyl tietää jo heti ku tuun ett on tehny väärin.
Mut vaikka ottaa pannuun, ni pitää muistella niitä ihania hetkiä oiruuksien kanssa. Niitä ku on paljo enemmän:)
siis ylemmät:)
Ootko koittanu väsyttämistä muulla tavalla kuin lenkittämällä? Pennulle kun ei tee hyvää liian pitkät lenkit.. sitäpaitsi tuntuu että ne saa vaan lisää virtaa siitä.
Eli tehtäviä, piilota makupaloja purkkeihin yms, opeta etsimään makupaloja, vaikeuta tehtäviä aina oppimisen mukaan. Aivojumppa tehos ainakin meidän riiviöön sen ollessa pahimmillaan. Samoin kaikki koulutus, pienissä erissä monta kertaa päivässä.
Lisäksi voisit koittaa totuttamista yksinoloon pienissä määrin kerrallaan. Eli poistu vain viideksi minuutiksi aluksi, ja jos koti on kunnossa, kehu valtavasti. Jos ei, tietää koira itsekin tehneensä väärin - ainakin mein rekku osoitti sen käytöksellään. Lyhennä aikaa, jos tarvitsee. vähitellen voit pidentää sitä, kun koirasi alkaa tottumaan olemaan kotona ilman sinua.
Hirveestihän tossa on hommaa, tiedän, mutta varmasti (viiden vuoden päästä) se kaikki maksaa itsensä takaisin.. ;D
Juu täytyypä kokeilla. Aktiivipallo kyllä löytyy. Ongelmana vaan se ett koippura viel pallon sängylle ja tiputtaa lattialle. Tästä sit seuraa kolinaan kyllästyneet naapurit. Mut pitääpä alkaa piilottelee herkkuja alueelle, jossa koira viettää yksin ollessaan ajat.
Tuo meijän koiruus on jo tosiaan vuoden ja ollu kyl yksin melkeinpä alusta asti. Aluks ei ongelmia niinkää syntyny, mut nyt ku muutettiin kerrostaloon ja esim.posti tulee suoraan kotiin, ni siitähän riemu repee(ainaki koiran mielestä).
Lenkit on ok:n pitusia tuon ikäiselle. Saa juosta mm.vapaana päivittäin. Niillä sitä ei saa väsytettyä enää(tai sit tytteli osaa piilottaa tän täydellisesti).
Aatteli, ett nyt alkaa oikeesti koiran tutkiskelu eroahistuksen kannalta. Eka pitää testata alueen rajaamista ja sinne vois piilotella myös herkkuja.
ostat tuholaiselle kuonokopan, sillon saat ainakin itte rauhottua.
Se tuhoominen kun voi olla vaikka huomion hakemista(oli sitten negatiivista/positiivista)
Tai sitten se voi johtua ihan mistä vain...syitä on monia.
Ittellä palo hermot omani tuhoomiseen mikä ei millään meinannut loppua, eikä kohteena ollut vain asunto, vaan myös auto, kesämökki...
Minä ostin kuonokopan ja sen jälkeen on kotiin saanu tulla rauhassa...tietty koko ajan ja samalla oli tehokas koulutus päällänsä.
Koiran ollessa yksin, sillä ei ollut mitään leluja/luita/revittäviä purkkeja jne. vaan sillä oli vain oma peti ja juoma kuppi.
Silloin kun minä en ollut kotona koira lepäsi..lepää edellee, rauhottuu ja kerää voimia kun tietää että kun tulen kotiin tapahtuu taas kaikkee kivaa, mutta kun ollaan yksin ei tapahdu mitään.
Meillä siis tuhoominen on muisto vaan!
Toinen on tietty sitten tukeva, iso, kunnon häkki.
Juu tuosta kuulinki.Häkkiä en viitti hankki(ellei sit oo tosiaan pakko-->viimenen keino), mut tuota kuonokoppaa voisin tesmata. Onneks on nyt ainaki vaihtoehtoja. Luulis jonku toimivan. Tai sit jään vaan kotiin tai raahaan koippurani kaikkialle mukaan. Mitähän töissä tuumaisivat;)
meillä se auttoi...
Ja taas kun sain ohjeita missä neuvottiin näitä kaikenmailman puuhapaketteja tekemään niin sillä sitten oikein yllytin koiraani tuhoomaan.
Eli siinä kävi kutakuinkin näin: maito tölkkejä yms tuhottavaa roinaa oli kasapäin, mutta koira tuhosi kaiken hetkessä jonka jälkeen jatkoi toimintaansa omatoimisesti ja katsoi löytyisikö lipastosta lisää nameja tai oisko matto sisäänsä herkkuja imenyt, tai jokso listan takaa jotain löytäisi tai ehkä seinän sisältä...eli luuli saavansa hajottaa kaiken kun saihan se repiä poissa ollessani niitä tavaroita joita olin sille jättänyt, eihän se erota sallittua ei sallitusta. Ja taas toisaalta koira meni semmosille kierroksille niistä lelu määristä/luista jne. et kämppä tuhottiin ihan sitten siinä vain niiku leikin sivussa.
Mut johan muuttu ääni kellossa kun koiralle rajattiin alue(huone) jossa ei ollut MITÄÄN muuta kuin peti ja juoma kuppi, muut tavarat oli niin korkealla ettei yltänyt tai sitten kaappissa.
Yksiolon opettelu aloitettiin alusta ja johtajuutta vahvistettiin todenteolla...siinäpä se sitten oli meidän resepti onnelliseen yhteis eloon =)
Ja koira ei siitä kopasta ole moksiskaan, kun vaan opettaa et koppa on kiva juttu ja kun se laitetaan päähän saa vaik namia jne.
ja sit kun on koppaan tottunut niin ei yritä repiä sitä päästään pois.
Mut kannattaa kerralla ostaa kunnollinen,turvallinen ja KESTÄVÄ koppa.
Hyvä aloittaja ja muut. Älkää turhaan aristelko rottispalstaa, vaan kysykää sieltä reippaasti neuvoa. Luulen, että sieltä tulevat neuvot ovat vähintäänkin yhtä hyviä kuin nämä ja vieläpä kokeneilta harrastajilta.
Apua kannattaa aina kysyä ja pyytää ennen kuin tilanne pääsee liian pahaksi.
En kyllä suosittele. Mitenkäs se juo? Onhan sillä kynnet millä raapia. Häkki vaan ja sinne luu ja juoma-astia. Sama se onko se muutaman tunnin 2 neliön vai 60 neliön kopissa.
Kokeile ihmeessä kosketuskeppi- harjoituksia. Kun koira joutuu "itse" ajattelemaan liikkeen tms. mitä harjoittelet, ja saa palkan vasta sitten, se kuluttaa energiaa valtavasti. 5 min kosketuskeppitreeni oikein suoritettuna vastaa "tunnin" ulkoilua! Kokeile myös isoa naudan (raakaa)potkaluuta, siinä riittää tekemistä. Ja rotikkapalstalla on todella kokeneita harrastajia, sieltä tulee apuja varmasti. Jaksamisia sinulle. Mulla on myös kaverit opettaneet koirat jo pennusta häkkiin, häkin ovi on auki (laki kieltää suljetun häkin!) mutta edessä on ns. lehtikuja, johon koira on opetettu niin, että yli ei saa mennä. Toimii...koira lepää häkissä yksin ollessaan, se on sen oma turvallinen pesä, oppii rauhoittumaan sinne. Opettelu häkkiin vaatii vanhemmalle koiralle paljon positiivisia kokemuksia, ( esim ruokitaan aina häkkiin)ja vie aikaa, mutta toimii erittäin hyvin.
se toimii. Kokemusta on. Ennen oli kaikki paloina ja nyt ei mitään. ihan viihtyy häkissä kun saa palkaks luun jos sinne menee.
Ostakaa sille minervalle häkki. Se toimii!!! Pikkusen jos tassulla kaltereita taputtelee ni ei haittaa. Kyl noi rotikat on aika seko koiria..
Minervalle???Tää kaiketi tarkotettu taasen jollekki toiselle ku ketjun alottajalle..Täytyypä nyt jotain kehitellä tuolle räivälle.Häkkiä en kyl hanki, mut eiköhän tää saada kuriin.
Sinäki täällä;)
Meillä on kans tuota tuhoomista ollu hetken aikaa ja just postit ollu uhrina. Ei niitä ny oo revitty ku pari kertaa, mut kuitenkin. Marsun heinät on tällä hetkellä ihanteena:)
Aapelilla häkki toiminu hyvin ja aattelin, ett vois kyl sellasen hommata(ihan vaan ku autossaki tulee mentyä..pitäis vaan isompi auto olla. Cordopa ei mikään tilaihme;)), mut ei tuon repimisen takia. Nyt kuitenkin taas postit jääny rauhaan.
Mitäs teille muuten kuuluu?
No mitäs tänne. Tavallista arkee. Just heitettiin toisen koiran kurkkuun suolatollo. söi koko vinkulelun. Mitään ei jääny. Toivottavasti ny oksentaa..
niin siis "minerva" (lempinimi)... Keskisellä muuten varmaan on häkit siinä satkun tienoilla.
katoppas koiramaiset pulinat palstalta susivihaajia. Voi että kun on lapsellisia. Kauhee hysteeria, vaikka mä en oo kuullut ikinä että ois susi tappanu ihmisen. Ihminen ihmiselle on 1000 000 kertaa vaarallisempi. Näkeehän sen tilastoistakin. Pakko oli vähän kommentoida..
tämänkaltainen lässytys täällä palstoilla. Olen varmasti täysi masokisti kun tämän ainoan, ensimmäisen ja viimeisen kerran tulin tänne piipahtamaan.
Minun mielestä rottweiler vaatii omistajaltaan paljon. Se on koira josta pitää saada henkinen yliote, fyysisellä yliotteella koiraansa kouluttavat ovat juuri näiden "ongelmakoirien" omistajia.
Olen täysin sen kannalla että Suomeenkin otettaisiin se käytäntö että rottweileria havittelevien pitäisi käydä soveltuvuustesti ennen koiran saamista.
Hyvät ihmiset: jos rakastatte koiraanne, jos haluatte parantaa ennestään jo teidänkaltaisten ihmisten kautta pilattua koiran mainetta ja jos teillä on kykyä ajatella järkevästi:
1) harkitkaa toisenkin kerran oletteko OIKEASTI valmiita siihen kaikkeen mitä rottweilerin pitäminen tuo tullessaan
2) ottakaa rodusta kaikki mahdollinen selville ENNEN koiran hankintaa
3) ostakaa rekisteröity pentu ja noudattakaa kennelliiton määräyksiä (kuvauttakaa koiranne jne)
4) MENKÄÄ KOULUTUSKENTÄLLE KOIRANNE KANSSA
5) MENKÄÄ KOULUTUSKENTÄLLE KOITANNE KANSSA
Se, että rottweilerin voi saada rahanahneelta kasvattajalta on surullinen asia. Se, että tällaiseen tilanteeseen tullaan koiran kanssa on epätodennäköitä jos ollaan yhteydessä kasvattajaan sekä kouluttajaan jo varhaisessa vaiheessa. Tulkitaan koiraa oikeen ja perheenjäseneen PANOSTETAAN. Sääli että sinun pitää kysellä täällä neuvoja. Sääli että sinulle myytiin joskus rottweiler.
meillä aivan samat jutut oli...postit revitty...ja tollasta...koirat kyllä saanut monoa aika usein...silti vaikkei oo kun peruskoulutus,jota nekin noudattaa vain sillointällöin on meillä riittänyt!!!olematonta pätemistä noi koulutus ringit!!koiran kanssa harrastaa voi vaikka metsässä kävellen!meillä myös 2 lasta,ja ikinä ei ole lapsia purrut tai niitä päin hyppinyt!ja vaikka saanut halosta päähän,useastikkin,ei ne koirat pelkää eivätkä oo muutenkaan ongelmallisia...huhhuh noita kouluttajia kun aina yleistetään...postin syöminen ja repiminen lieventyi iän karttuessa;) kuulosti niiiiin ihanan tutulta=)
tuo kirjoitus jo itsessään kerro aika hyvin mikä se tilanne siellä sinun kotona on.
Meillä on tuolle vuoden vanhalle nartulle hankittu iso näyttelyhäkki johon sen aina telkeän jos joudun olemaan poissa kotoa tuntia pitempään.
Koira on oppinut rauhoittumaan siellä ja joskus olen heittänyt luun sinne nakerrettavaksi.
Meillä myös oli aina jotain tehty, vaikkakin suht pientä. Mutta päähän se ottaa.
Kannattaa kokeilla tuota häkitystä
Hanki koiralle yksinoloajaksi aitaus tai kuonokoppa. Kuulostavat aluksi hirveiltä mutta monet käyttävät niitä. Muutama tuttunikin käyttää aitausta koiralleen. Koira oppii rauhoittumaan yksin ja pienempi tila voi tuntua jopa turvallisemmalta kuin avara asunto. Sitten ei myöskään tule sitä kiukkupuuskaa kun kaikki onkin kotona kunnossa ja omistaja onkin vaihteeksi iloinen. Itsekin rajasin koiraltani tilan yhteen huoneeseen, kun en ole kotona. Elämä helpottui todella kovasti.