Aaltoina kuljet
rannoillani.
Tyvenessä yössä
hiljaa hipaiset
pienin värein.
Päivän noustessa
kilpaa tuulen kanssa
nostatat valkeat
aallonharjat
kuohupäiksi minuun.
Ja kun tuuli
jälleen nukahtaa
on vain autuas tyven
ja mielen lepo.
Kunnes ikäväni
jälleen etsii
uudet tuulet
kuhuaksesi minussa.
rannoillani.
Tyvenessä yössä
hiljaa hipaiset
pienin värein.
Päivän noustessa
kilpaa tuulen kanssa
nostatat valkeat
aallonharjat
kuohupäiksi minuun.
Ja kun tuuli
jälleen nukahtaa
on vain autuas tyven
ja mielen lepo.
Kunnes ikäväni
jälleen etsii
uudet tuulet
kuhuaksesi minussa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
runo kaipauksesta. Mukava kun olet jakanut viime aikoina runojasi, sillä ne ovat tosi hyviä. Aika onneksi helpottaa ikävään. Hyvää yötä!
etäännyttää myös.
Ja kiitos sanoistasi. Kaipaus on ehtymätön aihe runoille, niinkuin rakkaus kaikkine sävyineen.
Mukavaa alkavaa päivää sinulle. -riitta-
Miten miten ihmeessä ikävääsi ,kaipuutasi voisin lohduttaa...
kaunis ikävä runo.
Ei sun tarvitse olla minusta niin kovin huolissaan. Kyllä kaikki ottaa aikansa, mutta minulla on ihana kevään hehku kuitenkin rinnassa ja voimia uuteen kertyy koko ajan.
Kiitos Sinulle jälleen paljon ja lämmin ajatus päivääsi.
-riitta-
Tämä oli kaunis
kuvaus kaipauksesta :)
Kiitokset Riitta,
hyvää päivän jatkoa
toivottaen
Rellu
... itsellesi jälleen palautteestasi. :))))