Vaasan kaupungin tekemän tutkimuksen mukaan kaksikielisyys maksaa puoliveroäyri penniä. Esim. Pk-seudulla ja esim. Vantaalla se maksaa veroäyrinä saman verran ja euroina vieläkin enemmän kuin Vaasassa. Kaksikielisiä (suomi/ruotsi) on Vantaalla 3,2%.
Suomessa pitäisi kielivähemmistölle olla kansainvälistä käytäntöä noudattaen 15%-20% raja. Tämä osuus muodostaisi kielivähemmistön. Tällä hetkellä esim. pk-seudun kaksikieliset puhuvat sujuvaa suomea.
Suomenruotsalaisten suurin ongelma on suvaisemattomuus. Suomenkieliset pystyvät rinnakkaiseloon toisten kieliryhmien kanssa mutta ruotsinkieliset haluavat pakkoruotsin ensin ja sitten muut. Jos asiasta halutaan keskustella niin se on mahdotona ruotsinkielisten kanssa. Keskustelusta kieltäytyminen ja ehdoton "EI" vurovaikutteiseen keskusteluun.
SFP on erittäin hyvin psyykannut joukkionsa, mutta lopputulos kääntyy SFP:tä itseään vastaan. Kuka haluaa olla tekemisessä puolueen kanssa, jossa kielipolitiikka määrää kaiken SFP:n politiikan suunnan, ja ihmisten etu tulee viimeisenä?
Suomessa pitäisi kielivähemmistölle olla kansainvälistä käytäntöä noudattaen 15%-20% raja. Tämä osuus muodostaisi kielivähemmistön. Tällä hetkellä esim. pk-seudun kaksikieliset puhuvat sujuvaa suomea.
Suomenruotsalaisten suurin ongelma on suvaisemattomuus. Suomenkieliset pystyvät rinnakkaiseloon toisten kieliryhmien kanssa mutta ruotsinkieliset haluavat pakkoruotsin ensin ja sitten muut. Jos asiasta halutaan keskustella niin se on mahdotona ruotsinkielisten kanssa. Keskustelusta kieltäytyminen ja ehdoton "EI" vurovaikutteiseen keskusteluun.
SFP on erittäin hyvin psyykannut joukkionsa, mutta lopputulos kääntyy SFP:tä itseään vastaan. Kuka haluaa olla tekemisessä puolueen kanssa, jossa kielipolitiikka määrää kaiken SFP:n politiikan suunnan, ja ihmisten etu tulee viimeisenä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
mitään pulmia rkp:n kanssa hähähähähäää
Sitä saat mitä kylvät!
emmekä me ole. Tänne ei kuulu suomenruotsalaisuus, rkp tai muu kielipolitiikka. Me emme liity asiaan. Tämä on ruotsinsuomalaisten palsta ja täällä ruotsissa ei ole paikkaa nimeltään Vaasa.
Vai ei suorut kuulu sinne! Miksi ne kuulemma johtaa ruosujen järjestöä?
johtaa suosujen järjestöä??
on kerrottu. SL:n toimesta.
Kun nuorena asuin Pohjanmaalla en vielä osannut puhua suomenruotsalaisten kanssa. Nyt, jos asuisin siellä, saisin kaksinverroin ystäviä, sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Se tuntuisi varmasti uudelta löydöltä.
"Kaksikielisyys on rikkaus"
Päinvastoin, sen kulissin ylläpitämiseen menee varoja, jotka voitaisiin käyttää moneen muuhunkin tarkoitukseen.
sinun koulusi nettiyhteyden nopeuttamiseen jotta voit häiriköidä täällä?
Kaksikielisyydestä tulossa tragedia?
Pohjanmaalla kiehuu kunta-ja palvelurakenneuudistuksen tiimoilla. Yhteistyökuvioita vaikeuttaa kasvava kieliriita.
Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa.
RKP:n puolue-ja piiritoimistot sanelevat hakemaan ratkaisuja, joissa ainoa näkökulma on ruotsinkielen asema.
Kaksikielisyydestä on hyvää vauhtia kehittymässä tragedia Pohjanmaalle, koska RKP näyttää torjuvan kaikki ratkaisut, jotka muuttaisivat kunnan kielirakenteita ainakaan suomenkielisempään suuntaan. Vähän laajennettuna tämä voisi tarkoittaa myös sellaisen kehityksen jarruttamista, jossa väestön kielirakenne muuttuisi esimerkiksi muuttoliikkeen ansiosta. Ehkä näinkin on jo käynyt.
Rinnalla kulkee fundamentalistinen RKP-liike (Taxellin-Laxin malli), joka eriyttää hallintoa pelkästään kielen perusteella. Tosiasiassa tämä tarkoittaa, ettei lakiin perustuvaa kaksikielistä hallintoa aidosti hyväksytä RKP:ssa varsinkaan jos enemmistökielenä on suomi. Ilmiö ja sen vaikutukset tunnetaan huonosti voimakkaasti kaksikielisten alueiden ulkopuolella. Miksi tätä kehitystä ei ole haluttu edes havaita, johtuu kielikysymysten tabuluonteesta maassamme.
Samalla kun RKP joutuu kyllä teknisesti sietämään kaksikielisten suomenkieli-enemmistöisten kuntien olemassaolon, se on putsannut näiden kuntien hallinnosta pois ruotsinkielisen väestönosan tarvitsemia palveluja ja perustanut heitä varten mm. omia kuntayhtymiä - suomenkielisten hiljaisella myötävaikutuksella.
Esimerkiksi 2. ja 3. asteen opetuksessa Pohjanmaan ruotsinkielisille on aikaa sitten hankittu erillinen päämies. Vastaavia esimerkkejä löytyy myös valtionhallinnosta. Edellä on siis puhe pelkästään hallinnosta (ja päätöksenteosta) eikä äidinkielen mukaan järjestettävästä perustoiminnasta.
Kun katsotaan tulevaisuuteen, alueitten pääongelmat eivät jakaudu kielen mukaan vaan mm. väestökehityksen mukaan.
Koulutus ja aluekehitys tukevat toisiaan. Vähenevät ikäluokat molemmissa kieliryhmissä johtavat yhä kasvavaan kilpailuun esim. opetuksen aloituspaikoista ja henkilökunnasta. Tässä kisassa alueen etu unohdetaan jos ruotsinkielen aseman turvaamisen nimissä liittoudutaan oman alueen suomenkielisten sijasta muiden alueiden ruotsinkielisten kanssa, mitä RKP:n puolue-elimet näyttävät vaativan. Tällaista RKP:n syöttiä ei pitäisi nielaista.
Vaasanseutu on alue, jossa edellä mainitut RKP:n linjaukset näkyvät suurina vaikeuksina kehittyä. Vaasa on Pohjanmaan maakunnan kaksikielinen veturi, jossa suomi on enemmistön kieli ja väestö kasvaa. Kaupungin maa-ala on pieni, työpaikkaomavaraisuutemme toiseksi korkein Suomessa.
Vaasa tarvitsee selkeästi lisää maa-alaa voidakseen kehittyä tasapainoisesti. Vaasa on käytännössä reikäleipäkunta Mustasaaren kunnan sisällä; hallintokeskustemme väli on vain 5 km. Vaasa ei pääse nykysäädöksin laajenemaan ilman Mustasaaren kunnan myötävaikutusta. Tätä ei ole. Tästä pattitilanteesta on kehittymässä alueellisesti varsin erikoinen juttu, ellei Vaasan tavoittelemaa, työssäkäyntialueen kaikista kunnista koottavaa vahvaa kaksikielistä peruskuntaa päästä luomaan.
Mustasaaren kunnan johdolla puolestaan puuhataan suurkuntaa, jonka muodostaisivat vain ruotsinkieli-enemmistöiset kunnat Vaasan ympärillä. Idea muistuttaa naftaliiniin pantua ruotsinkielistä Korsholman lääniä. Mikä pahinta, tuollainen ratkaisu jättäisi Vaasan myös tulevaisuudessa täysin mottiin.
Manner-Suomen kielelliset oikeudet ja velvollisuudet on varmistettu perustuslaissa ja kielilaissa moninkertaisesti ja aiempaa paremmin. Tämä on tapahtunut aivan turhaan jos pyrkimyksenä on asuttaa ruotsinkieliset omiin reservaatteihinsa ja poistaa heidät suomenkieli-enemmistöisten hallintoympäristöjen asiakaskunnasta.
Niinpä onkin aika kysyä, mihin tarvitsemme kielilain kiristyneitä kielitaitovaatimuksia ja pakkoruotsia jos RKP:n vaatimuksiin kunta-ja palvelurakenneuudistuksessa jälleen myönnytään ja hallintoa rakennetaan kielen perusteella eikä alueen koko väestön tarpeista käsin?
Marjatta Vehkaoja
Kirjoittaja oli SDP:n
kansanedustajana
vuodet 1991-2003.
http://www.demari.fi/Article.jsp?article=4346
kopsaamasi teksti koskee Suomalaisia Ruotsissa?
Ei sitten millään. Tajua nyt jo että me olemme suomalaisia ruotsissa emme ruotsalaisia pohjanmaalla. Oletko sellainen "kiihkosuomalainen"?
päätti ottaa kantaa tässä Suomen kielipolitiikkaan, hän samalla salli kaikkien halukkaiden vastata siihen.