Koulutus?

Metsänhoitajien koulutus (laatu) on haukuttu pystyyn monelta taholta ja työttömyys on kasvussa aina tohtoreita myöden. Helsinki ja Joensuu suoltavat väkeä töihin joita ei ole, mitä tarttis tehdä?
9783
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Jos metsäalan opettajien työllisyys menee opiskelijoiden työnsaannin edelle, olisi tärkeää koulutusta tarjottaessa korostaa että kyse on yleissivistävästä koulutuksesta jonka pohjalta yksinään ei ole järkevää tavoitella työuraa.

Toinen vaihtoehto on lopettaa turha verovaroja kuluttava koulutus tai muutta se osin rahoitettavaksi opiskelijoiden varoin.

Selvää on ainakin se että, ihan kautta metsäalan, koulutustarjontaan tulee kiinnittää huomiota. Nykyisellä systeemillä teemme vain alkoholisoituvia ihmisiä joiden ura katkeaa ennen kuin on alkanutkaan. Minun on vaikea nähdä missä tarvitsemme esim metsätalousinsinööriä. Puunoston firmalle pystyy tekemään vaikkapa toiminimellä merkonomikoulutuksen saanut sosiaalinen henkilö paljon paremmin kuin mti. Työssä ei tarvita juurikaan metsäalan koulutusta vaan sosiaalisuutta.

Äänestä
  • sen takia, että se tekee ostotyön (ja muutkin työt)halvemmalla kuin "taloudellinen" merkonoomi!

    Mieti mitä yhtäläisyyttä on metsätalousinsinöörillä ja talouskyljyksellä?

    Terveisin kunssin itkale

    Äänestä

  • tarvitaan kirjoitti:

    sen takia, että se tekee ostotyön (ja muutkin työt)halvemmalla kuin "taloudellinen" merkonoomi!

    Mieti mitä yhtäläisyyttä on metsätalousinsinöörillä ja talouskyljyksellä?

    Terveisin kunssin itkale

    Mti ei tee työtä halvemmalla kun ajatellaan kokonaisuutta. Inssin kutkaleiden ym. teknikoiden koulutus on kallista touhua. Lisäksi yhteiskunta menettää nuo opiskelijat opintojen ajaksi tuottavasta työstä. Kolmanneksi, työsuoritteena tehtynä työ on aina edullisempaa kuin vakituisen työntekijän pitäminen joutavanpäiväisessä, osin kausiluonteisessa työssä.

    Äänestä

  • Ei taida merkomikoulutuksen saanut henkilö pysty ostamaan puita firmalle.

    Se homma on vähän toista, kun pelkkää rahanvaihtoa. Esimerkiksi mittauslait ja metsän erityisen arvokkaat elinympäristöt täytyy tuntea todella hyvin. Miten merkonomi voisi mennä rajaamaan metsään leimikoita tai tietäisi mitä saa/ voi kaataa, jos ei ole saanut mitään metsäkoulutusta. Ei sillä sosiaallisuudella kovin pitkälle näissä hommissa pääse.

    Ja minkä takia metsätalousinsinöörikoulutus pitäisi muuttaa opiskelijoiden varoin rahoitettavaksi. Jos otat asioista selvää ja tutkit miten monia kyseenalaisia opiskelumahdollisuuksia on, niin mti ei välttämättä ole se turhempi kuin mikään muukaan opiskeluvaihtoehto.

    Äänestä

  • Sijoittamalla merkonomin firman ostomieheksi, kirjoittajan tarkoitus lienee provosoida meikäläisiä kipakkoihin kirjoituksiin. Koiviston Manu aikanaan totesi: Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua. Kerrottakoon kuitenkin keskeisimpiä asioita ostomiehen hommasta.

    Ainakin meikäläisen ostosta valtaosa tapahtuu ns. suorana ostona. Tämä tarkoittaa sitä, että valmista leimikkoa ei ole.Usein ostomies lähtee yhdessä metsänomistajan kanssa kiertelemään tilan metsiä ja kartoittamaan mahdollisia hakkuukohteita . Mikäli tilalla on metsäsuunnitelma, helpottaa se huomattavsti tehtävää.
    Maastokäynnin yhteydessä ostomies tekee myyjälle ehdotuksia mahdollisista hakkuukohteista. Hänen tulee kyetä määrittelemään kaikille kuvioille metsänhoidollinen suositus: Lepo,jokin metsänhoidollin toimenpide, kasvatushakkuu tai uudistushakkuu. Päädyttäessä hakkuuseen on otettava kantaa mm poistuman määrään, korjuu ajankohtaan ( kesä/talvi).Päädyttäessä päätehakkuuseen on annettava neuvoja järkevästä uudistamismenetelmästä ja tarvittaessa tehtävä tarjous uudistamisen toteuttamisesta.
    Ylipäätään metsälaki ja metsänhoitosuositukset pitää tuntea hyvin ja on omattava vain kokemuksen myötä tuleva taito soveltaa niitä käytäntöön.
    Metsälain (ns. 10 pykälän) ja "sertin" mukaiset tärkeät elinympäristöt tulee hallita myös maastossa.

    Metsäverotusta koskevat kysymykset tulevat ostomiehen työssä usein esiin.Sinulle voidaan esittää esim kysymys perikunnan muuttamisesta yhtymäksi; hyödyt ja haitat? miten tehdään käytännössä? Ja lukuisa määrä erilaisia metsäverotusta, arvonlisäveroa ja kiinteistökauppaa koskevaa kysymystä. Tarvittaessa ostomies tekee metsänomistajan pyynnöstä metsäkiinteistön tila-arvion, jossa määritellään kiinteistön arvo.

    Valtion avustukset (esim KEMERA), kaavoitusmääräysten vaikutukset metsänkäsittelyyn, luonnonsuojelulaki ( esim siipiorava), Naturat, Syke- ja kaikki muutkin suojelualueet on hallittava ainakin auttavasti.

    Ne edellisen kirjoittajan mainitsemat sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeät, periaatteessa kaikenlaisia ihmisiä pitää osata käsitellä.

    Ja sokerina pohjalla: Oman työnantajan, metsäfirman ja erityisesti sen ulkomaalaisten osakkeenomistajien etu tulee olla kirkkain johtotähtesi.

    Äänestä

  • Mtiopisto kirjoitti:

    Sijoittamalla merkonomin firman ostomieheksi, kirjoittajan tarkoitus lienee provosoida meikäläisiä kipakkoihin kirjoituksiin. Koiviston Manu aikanaan totesi: Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua. Kerrottakoon kuitenkin keskeisimpiä asioita ostomiehen hommasta.

    Ainakin meikäläisen ostosta valtaosa tapahtuu ns. suorana ostona. Tämä tarkoittaa sitä, että valmista leimikkoa ei ole.Usein ostomies lähtee yhdessä metsänomistajan kanssa kiertelemään tilan metsiä ja kartoittamaan mahdollisia hakkuukohteita . Mikäli tilalla on metsäsuunnitelma, helpottaa se huomattavsti tehtävää.
    Maastokäynnin yhteydessä ostomies tekee myyjälle ehdotuksia mahdollisista hakkuukohteista. Hänen tulee kyetä määrittelemään kaikille kuvioille metsänhoidollinen suositus: Lepo,jokin metsänhoidollin toimenpide, kasvatushakkuu tai uudistushakkuu. Päädyttäessä hakkuuseen on otettava kantaa mm poistuman määrään, korjuu ajankohtaan ( kesä/talvi).Päädyttäessä päätehakkuuseen on annettava neuvoja järkevästä uudistamismenetelmästä ja tarvittaessa tehtävä tarjous uudistamisen toteuttamisesta.
    Ylipäätään metsälaki ja metsänhoitosuositukset pitää tuntea hyvin ja on omattava vain kokemuksen myötä tuleva taito soveltaa niitä käytäntöön.
    Metsälain (ns. 10 pykälän) ja "sertin" mukaiset tärkeät elinympäristöt tulee hallita myös maastossa.

    Metsäverotusta koskevat kysymykset tulevat ostomiehen työssä usein esiin.Sinulle voidaan esittää esim kysymys perikunnan muuttamisesta yhtymäksi; hyödyt ja haitat? miten tehdään käytännössä? Ja lukuisa määrä erilaisia metsäverotusta, arvonlisäveroa ja kiinteistökauppaa koskevaa kysymystä. Tarvittaessa ostomies tekee metsänomistajan pyynnöstä metsäkiinteistön tila-arvion, jossa määritellään kiinteistön arvo.

    Valtion avustukset (esim KEMERA), kaavoitusmääräysten vaikutukset metsänkäsittelyyn, luonnonsuojelulaki ( esim siipiorava), Naturat, Syke- ja kaikki muutkin suojelualueet on hallittava ainakin auttavasti.

    Ne edellisen kirjoittajan mainitsemat sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeät, periaatteessa kaikenlaisia ihmisiä pitää osata käsitellä.

    Ja sokerina pohjalla: Oman työnantajan, metsäfirman ja erityisesti sen ulkomaalaisten osakkeenomistajien etu tulee olla kirkkain johtotähtesi.

    jos metsänmyyjänä onkin henkilö, joka tuntee luettelemasi litanian ostomiehen tehtävistä paremmin kuin ostomies ? Mikähän se sellainen myyjä olisi? Voiko sellaista ostomiehen mielestä edes olla olemassa?

    Äänestä

  • tarvitaan kirjoitti:

    sen takia, että se tekee ostotyön (ja muutkin työt)halvemmalla kuin "taloudellinen" merkonoomi!

    Mieti mitä yhtäläisyyttä on metsätalousinsinöörillä ja talouskyljyksellä?

    Terveisin kunssin itkale

    Inssit pitää panna motokuskeiksi!
    Motokuski taas on metsänhoidon tärkein lenkki!
    Voisipa hakkujäljestä haukkua(jos on tarvetta) oikeaa metsänhoidon osaajaa:))

    Äänestä

  • Mtiopisto kirjoitti:

    Sijoittamalla merkonomin firman ostomieheksi, kirjoittajan tarkoitus lienee provosoida meikäläisiä kipakkoihin kirjoituksiin. Koiviston Manu aikanaan totesi: Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua. Kerrottakoon kuitenkin keskeisimpiä asioita ostomiehen hommasta.

    Ainakin meikäläisen ostosta valtaosa tapahtuu ns. suorana ostona. Tämä tarkoittaa sitä, että valmista leimikkoa ei ole.Usein ostomies lähtee yhdessä metsänomistajan kanssa kiertelemään tilan metsiä ja kartoittamaan mahdollisia hakkuukohteita . Mikäli tilalla on metsäsuunnitelma, helpottaa se huomattavsti tehtävää.
    Maastokäynnin yhteydessä ostomies tekee myyjälle ehdotuksia mahdollisista hakkuukohteista. Hänen tulee kyetä määrittelemään kaikille kuvioille metsänhoidollinen suositus: Lepo,jokin metsänhoidollin toimenpide, kasvatushakkuu tai uudistushakkuu. Päädyttäessä hakkuuseen on otettava kantaa mm poistuman määrään, korjuu ajankohtaan ( kesä/talvi).Päädyttäessä päätehakkuuseen on annettava neuvoja järkevästä uudistamismenetelmästä ja tarvittaessa tehtävä tarjous uudistamisen toteuttamisesta.
    Ylipäätään metsälaki ja metsänhoitosuositukset pitää tuntea hyvin ja on omattava vain kokemuksen myötä tuleva taito soveltaa niitä käytäntöön.
    Metsälain (ns. 10 pykälän) ja "sertin" mukaiset tärkeät elinympäristöt tulee hallita myös maastossa.

    Metsäverotusta koskevat kysymykset tulevat ostomiehen työssä usein esiin.Sinulle voidaan esittää esim kysymys perikunnan muuttamisesta yhtymäksi; hyödyt ja haitat? miten tehdään käytännössä? Ja lukuisa määrä erilaisia metsäverotusta, arvonlisäveroa ja kiinteistökauppaa koskevaa kysymystä. Tarvittaessa ostomies tekee metsänomistajan pyynnöstä metsäkiinteistön tila-arvion, jossa määritellään kiinteistön arvo.

    Valtion avustukset (esim KEMERA), kaavoitusmääräysten vaikutukset metsänkäsittelyyn, luonnonsuojelulaki ( esim siipiorava), Naturat, Syke- ja kaikki muutkin suojelualueet on hallittava ainakin auttavasti.

    Ne edellisen kirjoittajan mainitsemat sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeät, periaatteessa kaikenlaisia ihmisiä pitää osata käsitellä.

    Ja sokerina pohjalla: Oman työnantajan, metsäfirman ja erityisesti sen ulkomaalaisten osakkeenomistajien etu tulee olla kirkkain johtotähtesi.

    kannustavaa ja motivoivaa tehdä yhtenä rattaana koneistossa töitä viimekädessä meklareille, johdon porsaille, eläkerahastoille ym. tahoille????

    Miten metsänomistaja kohtaa sinut?
    Miten hän katsoo sinua oikeasti?
    Mitä ajattelee kun tietää ketä edustat ja kenen renki olet?

    Hyvät vibat?

    Äänestä

  • Mtiopisto kirjoitti:

    Sijoittamalla merkonomin firman ostomieheksi, kirjoittajan tarkoitus lienee provosoida meikäläisiä kipakkoihin kirjoituksiin. Koiviston Manu aikanaan totesi: Jos provosoidaan, ei pidä provosoitua. Kerrottakoon kuitenkin keskeisimpiä asioita ostomiehen hommasta.

    Ainakin meikäläisen ostosta valtaosa tapahtuu ns. suorana ostona. Tämä tarkoittaa sitä, että valmista leimikkoa ei ole.Usein ostomies lähtee yhdessä metsänomistajan kanssa kiertelemään tilan metsiä ja kartoittamaan mahdollisia hakkuukohteita . Mikäli tilalla on metsäsuunnitelma, helpottaa se huomattavsti tehtävää.
    Maastokäynnin yhteydessä ostomies tekee myyjälle ehdotuksia mahdollisista hakkuukohteista. Hänen tulee kyetä määrittelemään kaikille kuvioille metsänhoidollinen suositus: Lepo,jokin metsänhoidollin toimenpide, kasvatushakkuu tai uudistushakkuu. Päädyttäessä hakkuuseen on otettava kantaa mm poistuman määrään, korjuu ajankohtaan ( kesä/talvi).Päädyttäessä päätehakkuuseen on annettava neuvoja järkevästä uudistamismenetelmästä ja tarvittaessa tehtävä tarjous uudistamisen toteuttamisesta.
    Ylipäätään metsälaki ja metsänhoitosuositukset pitää tuntea hyvin ja on omattava vain kokemuksen myötä tuleva taito soveltaa niitä käytäntöön.
    Metsälain (ns. 10 pykälän) ja "sertin" mukaiset tärkeät elinympäristöt tulee hallita myös maastossa.

    Metsäverotusta koskevat kysymykset tulevat ostomiehen työssä usein esiin.Sinulle voidaan esittää esim kysymys perikunnan muuttamisesta yhtymäksi; hyödyt ja haitat? miten tehdään käytännössä? Ja lukuisa määrä erilaisia metsäverotusta, arvonlisäveroa ja kiinteistökauppaa koskevaa kysymystä. Tarvittaessa ostomies tekee metsänomistajan pyynnöstä metsäkiinteistön tila-arvion, jossa määritellään kiinteistön arvo.

    Valtion avustukset (esim KEMERA), kaavoitusmääräysten vaikutukset metsänkäsittelyyn, luonnonsuojelulaki ( esim siipiorava), Naturat, Syke- ja kaikki muutkin suojelualueet on hallittava ainakin auttavasti.

    Ne edellisen kirjoittajan mainitsemat sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeät, periaatteessa kaikenlaisia ihmisiä pitää osata käsitellä.

    Ja sokerina pohjalla: Oman työnantajan, metsäfirman ja erityisesti sen ulkomaalaisten osakkeenomistajien etu tulee olla kirkkain johtotähtesi.

    Hyvä että provosoiduit sen verran että saadaan ammattikunnan kesken tänne keskustelua. Täytyy myöntää että hivenen piti ampua yli mutta eipä paljon. Tarkoitin kyllä juuri sitä mitä sanoin.

    Metsäverotus ei ole mikään erikoisala, etenkään menneestä vuodenvaihteesta alkaen. Vaikkapa sitten se merkonomi - kun sen tulin maininneeksi - omaa koulutuksensa puolesta varmasti paremmat edellytykset tuntea verolainsäädäntöä kuin mti.

    Kymppipykälän vaatimuksien tuntemukseen ei todellakaan tarvita mtiä. Metsuri tietää ne myös.

    Nauhanus onnistuu ilman mti-koulutusta.

    Mainitsen vielä että en tarkoita asiaa niin mustavalkoisena kuin sen vastauksessasi otat. Toki tuon "merkonomin" pitää olla metsäalalle suuntautunut. Kritiikkini koskee enemmän metsäalan koulutusta joka on ollut pielessä vuosikymmenet suorastaan. Sinne sitä radikaalia muutosta. Huomiota oppilaisiin opettajien sijaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Caleidoskooppi kirjoitti:

Metsänhoitajien koulutus (laatu) on haukuttu pystyyn monelta taholta ja työttömyys on kasvussa aina tohtoreita myöden. Helsinki ja Joensuu suoltavat väkeä töihin joita ei ole, mitä tarttis tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu