Hei, olen vasta ysillä, mutta lehdestä luin, että kirjoituksissa kysyttiin, miksi jotkut ihmiset harrastavat extremeurheilua? Osaisiko joku vastata, sillä psykologia kiinnostaa tosi paljon ja myös tuo kysymys, koska itse pidän extremeurheilusta tosi paljon. :)
Psykan kyssä
ööhhh
6682
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ainaki ois kannattanut käsitella psykoanalyysin viettejä(libido,tahanatos)
Maslow tarvehierarkiat ja Kiintymys suhteet(ambivalentisti kiintyneet hakee huomiota)
Näin äkkiseltää. Toki tehtävään pitää laittaa paljon muutakin:)
ite ainaki perustelin ton extremeurheilun pitemmän päälle motiiveilla. kaikella ihmisen toiminnalla on tarkotus, ja motiivit on se liikkeelle paneva voima. ja etenki psykologiset motiivit (jännityksen, elämyksen haku ym.) sit sosiaalisilla motiiveillaki vois ehkä olla osuutta asiaan (liittymis- ja pätemishalu..)sit ymppäsin sinne viel mielekkyys- ja mielihyväperiaatteet. voi piru, ite en muistanu olleskaa tota libido>
Mitäs jos kirjotti just noist elämyksen haku, liittymishakuisuus yms... mut ei laittanu mitää "psykologisia termejä" niille, kuten just motiivit sun muut... miten se sit arvostellaan?
Testosteroni ja adrenaliini :)?
Behaviorismi: klassinen ehdollistuminen (esim. mielihyvä on opittu yhdistämään elämyksiin) Väline-ehdollistuminen (Palkinnon, esim. muiden arvostuksen tavoittelu, ts. näyttämisen tarve) Mallioppiminen (elämysten tavoittelu on opittu matkimalla esim. kavereita.
Psykodynaaminen persoonallisuusteoria: Ihmisen psyyke muodostuu idistä, egosta ja superegosta ts. yliminästä. ID muodostuu lipidosta (luonteeltaan seksuaalinen, mielihyvään ja rajattomaan tarpeentyydytykseen pyrkivä "elämänvietti" sekä thanatoksesta, "kuolemanvietti", jonka tehtävä on pysäyttää, rauhoittaa, auttaa luopumaan jne.
Idistä puhutaan tiedostamattomana minuutena ( ihminen ei tiedosta sitä, eikä kykene tietoisesti vaikuttamaan sen toimintaan)
Ihminen ei voi kuitenkaan elämässään pyrkiä rajattomaan tarpeentyydytykseen, koska se ei ensinnäkään ole yhteisöllisesti suotavaa, joten hän kehittää tietoisen minuuden, egon, joka toimii raeliteettiperiaatteella; egon tehtävänä on torjua ID:stä nousseet vietit sekä impulssit, ja muuttaa nämä defenssimekanismien avulla yhteisöllisesti hyväksyttävään muotoon. Esim. intohimoinen postimerkkien kerääily on voinut olla alun perin ulosteilla leikkimisen halua :)
Sinun tapauksessasi siis elämysten tavoittelu on vain "sijaistoiminto" jostain alkuperäisestä vietistäsi (jota en voi tietää, mutta jonka voit tiedostaa esim. käymällä psykoterapiassa)
Superego valvoo egon toimia, siis sitä, että ego toimii yhteisön sääntöjen ja normien mukaan. Superegoa voi sanoa ihmisen "omaksitunnoksi".
Piirreteoriat: Ihmiset ovat synnynnäiseltä temperamentiltaan erilaisia. Temperamentti muodostuu siis tietyistä peruspiirteistämme, se on tunteenomainen reaktiotapa, joka korostuu varsinkin silloin, kun emme ehdi ajatella mitä pitää tehdä, vaan meidän pitää toimia mahd. nopeasti. Temperamenttiin kuuluu kolme peruspiirrettä; eksroversio eli ulos-tai sisäänpäinkääntyneisyys, neuroottisuus ja psykoottisuus. Piirteiden voimakkuus vaihtelee kullakin ihmisellä kahden ääripään välillä; voimakkaasti eksroverttiselle ihmiselle, kuten ilmeisesti sinulle, kuuluu temperamentin luonnollisena piirteenä mm. elämyshakuisuus. Voimakkaasti introvertti on taas vastakohta; hän välttää haasteita ja ei tavoittele ihmeemmin elämyksiä.
Humanistinen teoria: ihmisen ainoa perusmotiivi, josta kaikki muut motiivit ovat johdettavissa, on pyrkimys minäkäsityksen eheyteen ja jatkuvuuteen, siis itsensä toteuttamiseen. Jokaisella ihmisellä on henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet, joita hän pyrkii seuraamaan ja toteuttamaan. Sinä koet siis ilmeisesti elämykset henkilökohtaisesti arvokkaiksi, ne tukevat kasvuasi ja minäkäsitystäsi positiivisesti. Toteutat niitä hakiessasi sitä, mikä on ominta itseäsi :)
Ps. Teorioita on vielä muitakin. Usein psykologiassa hämää teorioiden runsaus, mutta asian voi ajatella niin, että jokainen tarjoaa hieman omanlaisensa näkökulman asiaan, ja tarkastelee ihmisen toimintaa tietystä kulmasta.
Psykologinen tutkimus on kehittymässä kohti yhteneväistä persoonallisuusteoriaa, josta humanistinen näkökulma on ehkä kaikista lähinnä.
Niin siis aivojen fysiologian kannalta taas selitys voisi olla se, että joillakin ihmisillä erittyy normaalia vähemmän tiettyjä aivojen välittäjäaineita, kuten dopamiinia, serotoniinia ja endorfiineja. Nämä välittäjäaineet liittyvät mielihyvän kokemiseen; joten jos niitä erittyy liian vähän, ihminen joutuu niiden puutteessa hakemaan mielihyvän impulssinsa ympäristöstään, esim. ekstremelajeista.
Ihminen ikään kuin korvaa ulkoisella toiminnalla sisäisiä puutteitaan.