Mitä tarkoittaa "liian kovaa treenaaminen"???
Itse hiihdän 1,5 tunnin hiihtolenkin 150-165 keskiarvosykkeellä pari kertaa viikossa, hengästyn kyllä mut ei se vielä verenmaku suussa menemistä ole ja lenkin jälkeen tuntemukset ovat hyvät. Kuitenkin ikäiselläni, (38v, 92kg, mies) korkeintaan keskiverto kuntoisella, tuo syke näyttäis menevän jo anaeropisen puolelle. Onko nyt niin ettei paino putoakkaan ja kunto nousekkaan? Vai mitä tuo meinaa? Pitääkö mennä hiljempää.
PS alku täysiä ja loppu niinkovaa kun jaksaa.
Itse hiihdän 1,5 tunnin hiihtolenkin 150-165 keskiarvosykkeellä pari kertaa viikossa, hengästyn kyllä mut ei se vielä verenmaku suussa menemistä ole ja lenkin jälkeen tuntemukset ovat hyvät. Kuitenkin ikäiselläni, (38v, 92kg, mies) korkeintaan keskiverto kuntoisella, tuo syke näyttäis menevän jo anaeropisen puolelle. Onko nyt niin ettei paino putoakkaan ja kunto nousekkaan? Vai mitä tuo meinaa? Pitääkö mennä hiljempää.
PS alku täysiä ja loppu niinkovaa kun jaksaa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
samalla sykkeellä pari kertaa viikossa, ikää 28, nainen muut mitat 170 ja n. 80
Hiki lentää ja puhti pois tunnin (n.8 km) lenkin jälkeen.
Onko mulla tosi huono kunto vai?
Laihdutus mielessä hiihtelen.
En ole käyttänyt ulkoillessa sykemittaria. Silloin, kun pystyy puhumaan vielä melko helposti lenkillä, jaksaa hiihtää pitkään. Jos vauhtia sitten tästä lisää, niin väsy tulee aika äkkiä.
Tänä talvena putosi mulla paino n. 500g/ 100 kilsaa hiihtoa kiinnittämättä sen suurempaa huomiota ruokailuun. Siis lenkin jälkeen tuppasi olemaan nälkä, joten varmaan tuli syötyä enemmän. Kannattaisi pyrkiä pitempää suoritukseen laihtuakseen, ehkä 15 kilsaan.
et palaudu edellisestä lenkistä kun aloitat seuraavan. ja kuntoa pitää luoda pyramiidin tavoin, mitä kovempi pk-kunto on niin sitä parempi. sopii kokeilla rakentaa pyramiidi väärinpäin, osa voi onnistua, mutta melko varmaa on ettei onnistu, sama pätee reenaamiseen.
lujaa. Kyllä hiihdät ihan oikealla vauhdilla eli hiihdät ilmeisesti (riippuu sykerajoistasi=henkilökohtaisia) PK (peruskestäsyys) ja VK (vauhtikestävyys) alueilla. Kun noin harvoin (2krt/vko) hiihdät, niin tuollainen vähän ripeämpi lenkki on parempi, kuin se että junnaisit ne PK:lla.
Paino putoaa sitä enemmän, mitä enemmän energiaa kulutat ja mitä kovempaa hiihdät (saman matkan), niin sitä enemmän energiaa kulutat!
Jos taas haluat oikeaoppisesti kuntoa kohottaa, niin sitten lenkkejä lisää esim. 5 krt/vko ja niistä 80 % PK:ta ja 20 % VK:ta.
lienet tyypillinen tavallinen kuntoilija, joka vetää kaikki lenkkinsä ns. vauhtikestävyysalueella. Varalan testiaseman päällikkö mm. kertoi, että 75% kuntoilijoista tekee aina lenkkinsä vk-alueella, johtuen huonosta peruskunnosta, mikä ei riitä kuntoiluun peruskestävyysalueella, eikä koskaan kehitykään paremmaksi, koska elimistö adaptoituu ko. alueelle tekemään töitä ja se saattaa tuntua jopa kohtuullisen siedättävältäkin pidemmän päälle. Lisää lenkkien määrää 4-5 viikossa ja hiihdä vain yksi lenkki 150-165 alueella (max 1 tunti)Yksi pitkä 2-4 tuntia alhaisella 120-130 sykkeellä, yksi noin 140 sykkeellä (1,5 t) ja yksi palauttava 120 sykkeellä. Vauhtia ja lenkin pituutta säätelemällä saat hyvän peruskunnon, eikä lenkit tunnu niin samanlaisilta.
uumoilin itsekkin, että kestävyyden puutetta tuo korkea syke koska vauhti ei todellakaan ole kauhean kovaa noin 5km/30min. Valitettavasti aikani ei tällä hetkellä riitä kuin kahteen korkeintaan kolmeen kertaan viikossa, 1-2 tuntia per kerta, niin pitäisikö pyrkiä tekemään alhaisemmalla sykkeellä vai jatkaa näin?
Minulla (39 v, mies) on ainakin sellaiset kokemukset että vauhdin pitäminen riittävän hitaana vaatii melkoisesti itsekuria kun mummot ja papat viuhtoo oikealta ja vasemmalta ohi. Hyvin helposti sitten vauhti karkaa liian kovaksi suhteessa peruskuntoon. Olen koittanut pitää sen Jylhän neuvon mielessä että vauhti on kohdallaan silloin kun pää pysyy ylhäällä ja on aikaa katsella maisemia.
Eilen hiihtelin vapaalla 2h ja 24 km 137 keskisykkeellä ja pertsalla moni olisi painellut meikäläisen ohitse. Kuitenkin vieläkin viimeisellä 4 kilometrillä vauhti nousi liian kovaksi, joten lisää malttia tarvitsisi vielä itsekin.
Peruskestävyyden kasvaessa vauhtia voi sitten pikkuhiljaa kasvattaa sykkeen nousematta.
sykehän on hiihdossa melko vaikia pitää tasaisena verrattuna juoksuun, ja varsinkin mäkinen maasto aiheuttaa että sykettä on vaikia pitää esim.130 tietämillä!tänäänkin keskisyke oli 150, ja lenkin pituus oli 2h ja kilometrejä kerty reilut 30,ja paikka rovaniemi eli mäkiä kyllä riittää....saa mennä melko kävelyä jos haluaa pitää sykkeen alle 130.
Itse aloitin luisteluhiihdon pitkän tauon jälkeen tammikuussa ja tuolloin keskisykkeet olivat 160 pinnassa, vaikka yritti hiihtää mahdollisimman vähällä repimisellä. Nyt hyvällä kelillä pystyy menemään juuri ja juuri alle 140 keskisykkeellä. Parannusta kyllä on tapahtunut, varsinkin samat mäet samassa kelissä pystyy hiihtämään noin 15 lyöntiä alhaisemmilla sykkeillä kuin tammikuussa. Lisäksi luonnostaan matala leposykekin on laskenut samassa ajassa 10 lyöntiä. Nämä tulokset ovat tulleet 3-4 kertaa viikossa hiihdetyllä 10-30 km:n lenkillä.
ja kun mäkee yrittää vähänkin reippaammin ylös niin syke on helposti 160 ja kun tällä pohjakunnolla palautuminen ei tapahdu ihan hetkessä niin seuraavassa mäessä syke onkin jo 170. Kyllä siinä keskiarvo nousee. No täytynee varmaan vedellä vanhaan malliin ja yrittää vähän rauhoitella ylämäessä niin eiköhän se keskiarvokin rupee pikkuhiljaan laskeen. Olen vasta helmikuun alussa aloittanut koko hiihtohomman ja nyt (takana 150km)kun alkaa pikkuhiljaa löytyyn jonkinlaista tekniikkaa pertsaan niin tuntuu että se käy vähän jouheemminkin.
jos peruskestävyysharjottelu alotetaa..sanotaa tasosta nolla..se vie n.kolme vuotta..ett on jonkunlaine peruskestävyys! tietysti se riippuu siitäkin kuinka "lahjakas" on..ja se on oltava läpivuotista harjottelua!kyllä hidasvauhtiset ja helpohkossa maastossa tehtävät harjotukset on aluksi kaikkein parhaita..se on toi oikein harjottelu aika vaativaa puuhaa..pitäs opetella tuntemaa oma keho..ettei tulis kovin suuria ylilyöntejä!jos puhutaa kuntoliikkujista..harva osaa harjotella oikein!esimerkkejä on vaikka kuinka paljo..ei malteta löysätä..tulee tavallaa pelko..ett nyt se kunto "romahtaa"jos lenkki jää tekemättä!suurin virhe tehhää siinä..ett lisätää määrää ja tehoja liian nopeasti..lisäysprosentti on loppujenlopuksi vuodessa aika pieni!!ite oon harjotellu vuoskymmenet..ei kä vieläkää oo iha valmis!tietysti toi ikä alkaa olla jo "jarruna"..eikä sitä tarviikkaa vetää enää mahottomasti..pohja on kova..sen huomas esim. viimetalvena..kun löysäs sopivasti..kyllä turbo alkoi toimimaa..tuntu välillä ett kulkee liiankin kovaa!ja oikeestaa kulkikii..tulokset oli kohtalaise hyviä!mulla on ton akilleen kanssa ollu vähä ongelmia tänätalvena..se katkes v.2003..perinteistä ei oikee pääse vetämää ku tasatyönnöllä..nut sehä kyllä sopii meikäläiselle hyvin!oon muutekii aina panostanu toho tasat.aika paljo..joo kohta alkas olla lenkin paikka..jäällähiihtoo pari tuntia..ja tasatyönöllä..paanat on mahtavat..mut kohta tääkin ihanuus vaihtuu..alkaa kesähaasteet pukata päälle!!
Varmaan ihan totta, mutta miten pystyy pitämään vapaalla tyylillä mäkisessä maastossa edes keskisykkeen alle 160:nen ? Onko ainoa tapa kävellä mäet ylös ? Jos vähääkään yrittää "luistella" mäkiä, syke karkaa väkisin jyrkemmissä mäissä tuonne 90%:in tuntumaan maksimista vaikka takana on jo 1000 km hiihtoa tältä talvelta ja voimaa alkaa selvästi jo olemaan lihaksissa.
maksimisykkeestä tuo arvo millä pk-lenkkiä pystyy hiihtämään. Ei 160 ole paha lukema, jos maximit on yli 200. Itselläni max 188 ja pystyn hiihtämään pk-lenkit n. 120-130 k-sykkeellä vauhdin ollessa keskimäärin 4 min / km-kelistä riippuen. Olen kyllä hiihtänyt koko ikäni ja ollut kilpaurheilija muissa lajeissa kuin hiihto. Jos omaa edes kohtuullisen hapenoton yli (60mml/kg) voi saavuttaa parissa vuodessa meikäläisenin tason ! Nuoret kilpahiihtäjät sitten erikseen, mutta näin yli 50 vuotiaalle se on mahdollista.
tässähä just tullaa siihe..ett peruskestävyyden rakentaminen kestää yksilöstä riippuen useita vuosia!tää ei ole yhen talven juttu ollenkaa..ja se kestävyys rakennetaan kesällä..talvella keskitytää vaa tekniikkaa ja yleensäkin hiihtoo..kehitystä tapahtuu..jos harjottelu on ympärivuotista!jos kesällä huilaa ja talvella reenaa..kehitys junnaa paikallaa..ainakii osittai!!mut sanotaa esim yp-matkat..ett sen pystyy hiihtää kovaa itteesä nähe..se on pitkä prosessi..vuosia..jopa kymmeniä!hiihto on semmone laji..kuntokäyrä nousee alussa melko nopeesti..mut jos halutaa nousujohteista kehitystä..se vaatii pitkän ja tinkimättömän ajan..ja jos pulssi nousee liikaa ett menee jatkuvasti anaerobiselle..helpompia maastoja vaa koluamaan pitkää lenkkiä alhasella sykkeellä!!näihi juttuihi vaikuttaa ikä..ruumiinrakenne..kaikki maholline!ollan yksilöitä..oikeeta neuvoa ei voi antaa..ite se on kuunneltava mitä moottori sanoo!!
oon sitä mieltää..ett noita sykelukemia ei pitäs täällä tuijottaa oleenkaa!!ne ei käy muille edes ohjeeksi..kaikki on erilaisia immeisiä!!jos haluaa itellee kaikki syke ym.arvot..ei muuta ku testii vaa!!sillo saa tietoo omat systeemit minkä mukaa reenaa!tostakii kirjotuksesta jos joku ottaa "oppia" omiin reeneihi..pielee menee varmasti!!sen on kokemus osottanu monet kerrat!!
joo..kaikella ystävyydellä tääkii kannanotto!!
siinähän se sykemittari juuri on verraton apu! Sellainen joka ei ole koskaan käyttänyt sykemittari ei voi tietää millä sykkeellä hän milloinkin menee oli ne "tuntemukset" millaisia hyvänsä. Hiihto karkaa niin helposti liian kovaan vauhtiin vaikka ei olisi tarkoitus. Tuntemukset voi olla aika hyvät tiettyyn pisteeseen vaikka sykemittari näyttäisi aivan toista(160-170)ja pian tulee sitten se väsy ja lenkin jälkeen "puolikuollut" olo.
Olen itsekkin monet kerrat löysännyt pk lenkeillä vauhtia reilusti kun olen vilkaissut sykemittaria vaikka meno on ollut tuntemuksien mukaan helppoa.
Muilta osin samaa mieltä.
Kun paljaastit nuo kriittiset "mitat". Olet harrastanut suht. lyhyen ajan hiihtoa ja kilometrejä on vielä vähän. Eli paljastuu se meille jokaiselle ominainen kärsimättömyys. Pitäisi olla heti hyvässä kunnossa, ja tuntuukin siltä. Mutta onneksi on tuo sykemittari, pirulainen, joka paljastaa että olenkohan sittenkään. Siis malta ja malta sen vauhdin kanssa. Itselläni takana n. 1.000 km. Eilen hiihtelin n.13 km/h, 30 km, Rukalla. Oli välillä mäkeäkin, mutta keskisyke jäi 128:aan. Se oli mukava ja kevyt lenkki. Mutta jos olisin saman tehnyt 200 km kalenterissa niin pulssi olisi varmaan ollut 140-150. Joten malttia ja pitkäjännettä. Hyvä kunto, hiihtovauhti ja tekniikka ei tule muutoin kuin hissunkissun kiruhtaen. Ei saa odottaa ja vaatia liikaa.
maks. syke 188, unohtu laittaa. Tuommoisista 120-130 sykkeistä en voi edes uneksia 4 min/km vauhdilla. Varmaan pitäis mennä 10 min/km jotta pysyis tuolla alueella .
Mikäli hiihtotekniikka on sujuvaa ja voimia säästävää (mitä se hyvin harvalla tosiasiassa on) pystyy heikommallakin peruskestävyydellä varustettu lykkijä hiihtämään lenkit suht matalilla sykkeillä. Siis hiihtotaito kunniaan!
toista talvea hiihtelen, ja vaikea on päästä alle 155 keskisykeen... ja monesti nousee kyl sinne 165.
max 195, ja peruskestävyyssukealue kai noin 127 - 140 alueella.
aika omituista, pitääkö noi jutut noista peruskestävyyksistä, aerobisistaalueista ym. paikkaansa??
Olenko sitten niin huonokuntoinen ???
just luomassa itelles peruskestävyyttä..toista talvea hiihät..kyllä täällä näytön takana on vaikea arvioida noita sykejuttuja!se on nii henkilökohtane juttu!!samanlaista sykealuetta ym.ei ole kenelläkää..tossa aiemmin kirjotin tosta testistä..viimesyksynä tuttu alottelija kävi rasitustestin..sai tarkat sykearvot ym..on reenannu nyt niitte ohjeitte mukaan..ja on ainakii toiminu..tietää mitä tekee!!eikä tarvii sen enempää kysellä neuvoa!!tää on mun mielipiteeni!!
luistelulla noin kaheksan kilsaa 140 keskisykkeellä järvenjäällä... siinä toi tavoitesykkeeni onnistu just hyvin vaikka vastatuulta olikin. eikä tullut edes hiki eikä hengästynyt. mutta heti kun männöö mettää niin sykkeet nousee ylämäissä hiki puskee.
nyt oot oikeilla jäljillä..kestävyyttä..ja taas kestävyyttä!!ett saa kun alhasella sykkeellä..ja pitkään!!niiku oon tossa aiemmin maininnu..kaks kolme vuotta..tai enemmän..alkaa olla jo peruskestävyyttä!!sit kun alkaa ettiä maastoja..ylämäetkii menee alhasemmalla sykkeellä..ku enne!!tää on pitkäjänteistä työtä!!mut en tarkota sitä..ett ei ylämäkiä ollenkaa..kyllä niitäkin pitää olla!!ja tietysti oikeata huilia joukkoon..hyvä tulee!!
Kävinpä huvikseni hiihtämässä sykemittarin kanssa. Yleensä en sitä hiihdossa käytä enää. Osaan aika hyvin jo arvioida sykkeeni muutenkin.
Nyt siis hiihdin 20 km suunnilleen niin lujaa kuin pääsin. Hölläsin hieman ylämäkiin tietenkin. Keskisykkeeksi arvailin 180, mutta se olikin vain 174.
Maksimisykkeestäni en tiedä, mutta nousee helposti yli 200 hiihdossa. Rullaluistimilla jopa 220. Juoksemalla 210. Luulisi, että hiihdossa syke nousee korkeimmaksi, koska suuremmat määrät lihaksia ovat töissä. Mystistä. Rullaluistimilla syke nousee siis todella helpolla vedolla maksimiin.
Tuo sykemittari antaa minulle aivan mielettömän korkean harjoitusalueen 139 - 155. Aika helppo tuossa on pysyä. Keskisyke on usein juuri 146 luokkaa. Peruskestävyysalue on käsittääkseni alle tuon 139..
Minun ikäiselläni (40 v.) maksimisyke pitäisi olla jotain 180. Itse pystyn vetämään tuolla sykkeellä pitkäänkin ja puhumaankin helposti tuossa vauhdissa.
hyvä hapenottokyky!onko sulta mitattu vo2:ta koskaan..toi maks.syke on kyllä aika mahtava!vireenillä oli muistaaksee 220-230/min..
Joo. Eipä ole tullut mitattua. En sitten tiedä onko tuosta korkealle kohoavasta sykkeestä mitään hyötyä. Sehän tarkoittaa vaan, että sydän on pieni kun joutuu ottamaan kierroksia :)
suomalaisten mieshiihtäjien asemesta,
ja voittanut olympiakultaa!
heillähän jollakulla oli muistaakseni syke 160 jossain ylämäessä sm-kisoissa alkutalvesta...