TEESI 1)
Kuten tiedetään sääilmiöistä, pitkällä tähtäimellä kylmää jaksoa seuraa ennemmin tai myöhemmin vastaavan suuruinen lämmin jakso, pitkän aikajänteen keskiarvon pysyessä about vakiona.
Kuten kaikki ekonometriaa opiskelleet tietävät, sama pätee talouden lainalaisuuksiin - 10 halvan koron vuotta seuraa 10 korkean koron vuotta, jolloin pitkän aikajänteen keskikorko pysyy vakiona. Mitkään EMUt tai muut sopimukset eivät voi syrjäyttää luonnonlakia vrt. "Uusi talous 80-luvun lopulla" jolloin piti astua uudet talousmekanismit voimaan.
TEESI 2)
Tämä on vanhaa viisautta, mutta kuten portfolioteoriasta tiedetään jo pienikin hajauttaminen laskee riskiä merkittävästi. Esim. Osakesalkun hajauttaminen 3 eri yhtiöön laskee riskiä 70%! Sama pätee korkomarkkinoilla eli hajauta kiinteää/muuttuvaan korkoon ellet ole luonteeltasi uhkapeluri.
TEESI 3)
Kaaos teoriasta tunnetaan perhos -efekti, eli perhosen siiven läväys voi johtaa maapallon toisella puolella hirmumyrskyyn. Tämäkin luonnonlaki pätee valitettavasti talouteen esim. siten että Japanin keskuspankin 0,1% koronnosto johtaa Euriborin 5,0% koronnousuun.
Kuten tiedetään sääilmiöistä, pitkällä tähtäimellä kylmää jaksoa seuraa ennemmin tai myöhemmin vastaavan suuruinen lämmin jakso, pitkän aikajänteen keskiarvon pysyessä about vakiona.
Kuten kaikki ekonometriaa opiskelleet tietävät, sama pätee talouden lainalaisuuksiin - 10 halvan koron vuotta seuraa 10 korkean koron vuotta, jolloin pitkän aikajänteen keskikorko pysyy vakiona. Mitkään EMUt tai muut sopimukset eivät voi syrjäyttää luonnonlakia vrt. "Uusi talous 80-luvun lopulla" jolloin piti astua uudet talousmekanismit voimaan.
TEESI 2)
Tämä on vanhaa viisautta, mutta kuten portfolioteoriasta tiedetään jo pienikin hajauttaminen laskee riskiä merkittävästi. Esim. Osakesalkun hajauttaminen 3 eri yhtiöön laskee riskiä 70%! Sama pätee korkomarkkinoilla eli hajauta kiinteää/muuttuvaan korkoon ellet ole luonteeltasi uhkapeluri.
TEESI 3)
Kaaos teoriasta tunnetaan perhos -efekti, eli perhosen siiven läväys voi johtaa maapallon toisella puolella hirmumyrskyyn. Tämäkin luonnonlaki pätee valitettavasti talouteen esim. siten että Japanin keskuspankin 0,1% koronnosto johtaa Euriborin 5,0% koronnousuun.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Teesisi on hyvä niille joilla on yli 100 000 eur velkaa ja olematon maksukyky. Henkilön joka kykenee hädin tuskin maksamaan vain lyhennyksen + koron per kk on aivan sama maksaako hän 2.0% korolla vai 3.75% sen saman 15v, kun ei kykene aikaisemmin maksamaan.
Normaalin, kohtuutuloisen ihmisen kannattaa pitää suuri osa lainastaan vapaana niin sitä voi ennenaikaisesti lyhennellä jne.
Esim.
175 000 eur lainaa
JAOTTELU:
100 000 eur 7v 3,75% tms. kiinteällä
75 000 eur euribor, jota voi lyhentää yms. sen 7v aikana!
Siinä fiksumpi tapa. Dummyässit Sampo kusetuksessa, 15v ilman mitään joustoa. Typerää.
sijoituslainaa kiinteällä korolla, sitä ainakin voi lyhentää vapaasti pois koron ollessa korkeampi kuin sovittu kiinteä. Uskon että asuntolainoihin pätee sama. Eli 3,75 kiinteän koron saanut voi vapaasti lyhentää ylimääräistä ilman sanktioita niin kauan kuin 15 v kiinteän koron arvo on korkeampi kuin lainanottohetkellä (eli kauan).
...sääilmiöt liittyvät hyvin läheisesti talouteen. Esim. polttopuukauppa ei kesähelteillä tahdo millään saada tuulta alleen; vrt. mediatalous, jossa mediaosaajille on nyt koittanut 7 lihavanlaihaa vuotta.
...viisaan vanhuuden mukaan, kuten jo metronomian värähdyksistäkin tiedetään, osakesalkun hajoaminen laskee helposti kaiken sisällön alleen.
...Japanissa naisten kengän korkojen nousu voi hyvinkin johtaa EKP:n ohjauskoron nousuun lyhyelläkin pitällä aikajänteellä. Valitettavasti perhosten siiven liikkeisiin tällä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta.
Jokohan voisin ruveta väitöskirjaa kasaamaan noiden tutkimustulosteni perusteella? Taidan kuitenkin ensin lähettää tieteelliset artikkelini aiheista johonkin AMK-julkaisuun.