Folkhälsan ja rotuhygienia

Kielitaistelun tiimellyksessä Suomessa vuonna 1919 tehtiin saksalaismallin mukainen esitys siitä, että ruotsinkielistä rotuhygieniaa täytyy pystyä edistämään uudessa Suomen tasavallassa.

Tähän tehtävään perustettiin kiireellä Samfundet Folkhälsan.

Uuden järjestön tärkein rotuhygieeninen projekti oli äidinpalkitseminen, joka alkoi jo seuraavana vuonna 1920 ja päättyi vasta 1939.

Äidinpalkitsemistoiminnalla oli kolme keskeistä päämäärää:

1) Levittää ruotsalaista rotuhygieenistä tietämystä ja tehdä propagandaa vahvan ruotsalaisen rotuhygienian puolesta.

2) Levittää mahdollisimman monille ihmisille tietoa perinnöllisyydestä ja sen tärkeydestä ruotsinkielisen kansanosan kohtaloon.

3) Edistää geneettisesti paremman väestöaineksen (= ruotsinkielisen) lisääntymistä suhteessa huonompaan väestöainekseen (= suomenkieliseen).

Palkittavan äidin ja myös hänen aviomiehensä piti olla terve. Perinnöllisyyden osuutta painotettiin vaatimalla, että heidän täytyi polveutua terveistä ruotsalaisista perheistä.


Perusteellisen saksalaisten laskelmien mukaan oli päädytty siihen, että ruotsinkielisen väestön olemassaolon turvaaminen vaati ainakin neljä (4) lasta jokaisesta rotuhygieenisesti suotavasta avioliitosta. Näin ollen palkittavalla äidillä piti olla vähintään neljä tervettä, elinvoimaista ja hyvin hoidettua lasta.

Palkitsemisen toteuttamisessa Samfundet Folkhälsan -järjestöllä oli yhteistyökumppanina ruotsinkielinen Marttajärjestö, Förening Martha. Tämä yhteistyö merkitsi, että ruotsalaista rotuhygieenistä propagandaa, valistusta ja koulutusta voitiin suunnata jo valmiiksi motivoituneille ja yhteiskunnallisesti aktiiveille naisille.

Asiaa tehtiin esimerkiksi tutuksi järjestön omassa lehdessä ja siitä luennoitiin järjestön sadoissa kokouksissa, joihin osallistui monia satoja jäseniä.


http://www.tieteessatapahtuu.fi/ 897/MATTILA.pdf



Suomessa on nyt korkea aika puhua oman maan historiasta - myös vaietuista suomalaisvainoista.