Vielä kerran avaus concordiasta.
Kysyisin teiltä jotka opiskelette ko. yliopistossa tai olette jättäneet opintonne siellä seuraavaa:
Mitkä koette hyviksi puoliksi concordiassa?
Entä huonoja puolia?
Onko oppilaitoksessa paljon vai vähän ns. lähiopetusta eli luokkaopetusta vai onko painotus voimakkaasti vaikkapa ryhmäprojekteissa tai etätehtävissä?
-Kysyn tämän siksi että oppilaitos jossa on huomattavasti kaikenmaailman ryhmätöitä ja etätehtäviä osaa kyllä rahastaa.
Sitten vähän specifimpi kysymys; Onko concordiassa yhtään ns. amerikan englantia puhuvaa opettajaa tai edes luonnoitsijaa. (kysyn tämän vain siksi että pidän itse enemmän US aksentista)
Kiitos teille jotka vaivaudutte, jään odottelemaan
kommenttejanne. Ensi viikolla tarkoitus käydä tsekkaamassa ko. paikka!
HYvää kevään jatkoa!
Kysyisin teiltä jotka opiskelette ko. yliopistossa tai olette jättäneet opintonne siellä seuraavaa:
Mitkä koette hyviksi puoliksi concordiassa?
Entä huonoja puolia?
Onko oppilaitoksessa paljon vai vähän ns. lähiopetusta eli luokkaopetusta vai onko painotus voimakkaasti vaikkapa ryhmäprojekteissa tai etätehtävissä?
-Kysyn tämän siksi että oppilaitos jossa on huomattavasti kaikenmaailman ryhmätöitä ja etätehtäviä osaa kyllä rahastaa.
Sitten vähän specifimpi kysymys; Onko concordiassa yhtään ns. amerikan englantia puhuvaa opettajaa tai edes luonnoitsijaa. (kysyn tämän vain siksi että pidän itse enemmän US aksentista)
Kiitos teille jotka vaivaudutte, jään odottelemaan
kommenttejanne. Ensi viikolla tarkoitus käydä tsekkaamassa ko. paikka!
HYvää kevään jatkoa!
Vastaukset 18
Vanhimmat
EI kommentteja kirj. virheistä . kirjoitus tehty
kiireellä kirjaston koneella :)
Moikka, nopeasti vastailen tässä hiukan kysymyksiisi...
Eli itse luen kansainvälisiä suhteita ja tällä hetkellä jokainen proffani/opettajani (Yhtä lukuunottamatta)on Jenkeistä kotoisin ja puhuu siis luonnollisesti täydellisestä englantia. :) Hieman opettajasta riippuu millainen läsnäolopakko on mutta jo pelkästään itsensä kannalta tunneilla käydään oikeestaan aina. Monet tuttuni Helsingissä eivät käy yliopistossa lainkaan/tai vain tenteissä mutta Concordiassa on erilaista. (Ainakin omasta mielestäni). Meillä ei oikeastaan ole yhtään ryhmätöitä vaan kaikki ovat itsetehtäviä tutkielmia jne. Olen ymmärtnyt että esim. kaupallisten aineiden puolella on enemmän ryhmätöitä.
Kyseleppä lisää jos haluat jotain muuta tietää:)
Hyvät puolet:
Suurin osa proffista on päteviä ja puhuu hyvää enkkua. Opetus hyvää yleisesti. Koulussa hyvä ilmapiiri.
Huonot puolet:
-Kahvila/ruokala on liian pieni
-Ruoka: hintalaatu-suhde huono
-Opetustilat huonot (parannusta ilmeisesti tulossa kun uudet tilat valmistuvat)
-Omasta mielestä byrokratia ei pelitä, tai yleensäkin jos yrität hoitaa kurssien hyväksilukua tai melkeempä mitä vaan student officessa(yo.kunta ilmeisesti koittaa näitäkin parantaa)
Ja täällä on ennenkin sanottu, että koulu on melko uusi, mutta oma mielipiteeni on että kyllä silti asioiden pitäisi toimia, ei siis koulun uutuus ole syy :)
Opiskelen businessta ja meillä läsnäolo pakko menee aika puoliksi, osalla pitää olla ja osalla ei...tai missään ei tarvitse olla mutta numero tippuu jos olet pois. Ja jos on syy olla pois niin se kannattaa proffille ilmottaa niin ei tuu ongelmia.
Meillä on tällä hetkellä international managementissa ja principle of marketing kurssilla melko isot ryhmätyöt, mutta opetusta on silti viikottain.
Sosiologiassa on pari esseetä. Enkussa on myöskin jonkinlaisia researcheja. Mutta siis nämä kaikki opetuksen lisäksi.
Heippa!Itse sain juuri kuulla koko Concordia systeemistä!Itseäni kiinostaisi juuri tuo opiskelemasi kansainväliset suhteet.Minulla olisi muutama kysymys:
-Onhan tutkinto arvostettu myös Suomessa?
-Miten koet kielen opiskelussa?Oliko aluksi hankalaa englanniksi?
-Voihan koko tutkinnon suorittaa englanniksi vai vaihtuuko kieli viroksi jossain vaiheessa?
-Oletko viihtynyt?
-Mistä maista opiskelukaverisi ovat?
-Onko asuminen siellä kallista?
-Onko koko ohjelma mielestäsi kallis?
-Suositteletko tätä vaihtoehtoa?
Olisin hyvin kiitollinen vastauksista!Toki myös muut opiskelijat saavat vastata:)
Concordian kv. suhteita ei ole (ainakaan viela) akreditoitu Suomessa. Ei maisterit eivat voi hakea valtion tyopaikkaa, johon vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Eiko tuo jo vastaa kysymykseen, onko tutkinto arvostettu Suomessa.
Juu, uusi kampus pitäisi olla valmis viimeistään marraskuun alussa. Suunnitelmat ovat aika mageet, luentosalit ovat väljempiä ja kirjastotilat huomattavasti paremmat. Ja se ruokala vaikuttaisi isommalta:)
Byrokratiaan yritetään tosiaankin vaikuttaa. Ensi vuonna ainakin similaarit syllabukset, uusintakoejärjestelmä, uusi portaali ja kurssibriiffikirja ovat tulossa. Tutor-järjestelmän pitäisi toimia myöskin paremmin.
Ongelmat keskittyvät juuri siihen, ettei tieto kulje niin hyvin kuin sen pitäisi. Siis talon sisällä tai sitten ulospäin. But we'll be working with that.
Ruuan hinta/laatusuhde voisi todellakin olla parempi -- ihan yleisemminkin Tallinnassa.
//Tuomo Järvelä, puheenjohtaja
//Audentesin kv. ylioppilaskunta
Tuo mua mietityttääkin tjuuri tässä kv-suhteiden tutkinnossa,kun sitä linjaa ei Suomessa ole!Oon useammin kuin kerran ihmetellyt miksi ei!Vaikka enpä tiedä onko sillä sitten niin väliä jos kv-hommiin haluaa...
Tama kommentti on tullut vastaan ennenkin. Miten niin kv.suhteiden linjaa ei ole Suomessa? Sita voi lukea paaaineena ainakin Helsingissa, Tampereella ja Rovaniemella. Luultavasti myos Turussa.
Kannattaa nyt kuitenkin viela miettia, vaikka haluaisitkin kv-toihin. Jos tutkintoa ei tunnusteta Suomessa, ei sita valttamatta tunnusteta monessa muussakaan maassa.
Miksi tätä tutkintoa ei ole akreditoitu Suomessa?Tietääkö joku?
Tuskin tuohon kannattaa kysya vastausta Suomi24-palstalta. Laheta sahkopostia Opetusministeriolle. Heidan tyohonsa kuuluu antaa vastauksia juuri tallaisiin kysymyksiin. Ja se on myos takuulla totta.
"Vaikka enpä tiedä onko sillä sitten niin väliä jos kv-hommiin haluaa..."
Kv. suhteet valmistaa erityisesti valtion kv-toihin, vaikka toki ainetta lukeneet paljon muutakin tekevat. Yleensa kuitenkin valtion leivissa. On siis ensisijaisen tarkeaa, etta tutkintosi on tunnustettu etenkin kotimaassasi, silla heidan kauttaan lahdet toihin ympari maailmaa.
maisteriksi täällä ei, tietojeni mukaan, kovin moni aio lukea. itsekin pyrin muualle maistereita suorittamaan ja concordiasta saaduilla ir-bacheloreillakin voi suomeen ja muualle hakea jatko-opintoihin. mitä valtion virkamiesuraan tulee niin vaihtoehtojakin on, kuten kv-kansalaisjärjestöissä, think-tankeissä yms.
Yliopiston vaihto BA:n jälkeen on esim. Anglo-maissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Mutta miksi mennä tieten tahtoen yliopistoon, jota ei tunnusteta Suomessa. Ei voi tajuta.
no koita tajuta, että ongelma on ainoastaan sen ir-masters tutkinnon kanssa...
Eli otinpas ja soitin opetushallitukseen tiedustellaksnei nyt tätä asiaa International relations-tutkinnon hyväksyttävyydestä Suomessa(eli juuri tuon Audentesissa suoritetun tutkinnon).
He kertoivat,että ko. yliopisto on tunnustettu koulu Suomessa ja tämän kyseisen ohjelman alempi tutkinto on myös meillä akreditoitu,eli maisterin paperit on suoritettava muussa yliopistossa,mikäli valtion hommiin haluaa.
Eipä siis en ihmeellisempi homma!Kokemushan se on kuitenkin tuo ulkomailla opiskelu!Jatko-opintoja on aika harkita sitten...
Pahoittelen, etten ole vastannut tähän asiaan vielä aiemmin.
Eli Audentesin kansainvälisen yliopiston (1.9.06 alkaen, nyt Audentesin yliopisto, jonka englanninkielinen linja Concordia Audentes, myöhemmälti IUCA) kansainvälisten suhteiden (IR) maisteriohjelma International Relations and European Studies (Rahvusvahelised suhted ja Euroopa uuringud) on Viron koulutusviranomaisten tunnustama tutkinto. Se on saanut täyden akkreditoinnin 30.6.2004.
Viron yliopistojen akkreditoitujen ohjelmien lista löytyy Viron ENIC / NARIC:n verkko-osoitteesta www.socrates.ee/en/enicnaric/higher/accredited.html
(ENIC = European Network of National Information Centres on Academic Recognition and Mobility ja NARIC = Network of National Academic Recognition Information Centres).
Opetushallituksen tutkinnon "tunnustamispäätökset" ovat itseasiassa virkakelpoisuuspäätöksiä eli antavat kelpoisuuden virkaan tai tehtävään, johon edellytetään tietyn tasoinen tutkinto tai tietyt opinnot. Edellytyksenä on, että yksityisessä yliopistossa suoritetun tutkinnon ohjelma on akkreditoitu kohdemaan viranomaisten toimesta (tässä kohtaa siis Virossa).
Koska edellytykset täyttyvät, voi IUCA:n kansainvälisten suhteiden maisterin ohjelmasta valmistuva hakea virkakelpoisuuspäätöstä Opetushallitukselta. Tämä koskee aivan samalla tavalla kaikkia niitä, jotka suorittavat ulkomailla tutkinnon, ei pelkästään IUCA:n opiskelijoita. Huomattakoot, että kyse on siis _virkakelpoisuudesta_.
Poikkeuksena edellisestä mainittakoon luokanopettajan koulutuksessa olevat, jotka ovat suorittaneet tutkinnon toisessa Pohjoismaassa. Oikeustieteen tutkintoa varten on myös määritelty ne aihealueet nk. kelpoisuuskokeessa, jotka suoritetaan Helsingin yliopiston järjestämänä. Tähän OPH saattaa myöntää tiettyjä poikkeuksia, mutta siltikin virkakelpoisuushakemus tulee tehdä OPH:lle, kuten edellisessäkin.
Tutkintojen tunnustamista taasen koskee Suomenkin ratifioima (1.3.2004) Lissabonin sopimus (joka on siis Euroopan neuvoston käsittelemä, ei EU:n Eurooppa-neuvoston). Siitä löytyy tietoa neuvoston sivuilta: www.coe.int/t/dg4/highereducation/recognition/default_EN.asp
Keväisin terveisin,
Tuomo Järvelä, puheenjohtaja
Audentesin kv. ylioppilaskunta
Oikiksen kohdalla se tarkoittaa lähes koko tutkinnon uudelleen suorittamista. Onnea vaan siihen!
Helsingissä Maailman Politiikka-linja ja tampereella KV-politiikka et ihan samaa joo luetaan suomessakin.
Mut toi etteikö tätä tutkintoa hyväksytä suomessa --> eikä täte missään muuallakaan on täyttä **** ! Mistä lähtien Suomi on määrännyt mitkä tutkinnot käyvät muualla maailmassa?! Koululla todella paljon yhteistyökouluja euroopassa, jonka kautta pääsee muihin yliopistoihin vaihtoon.. että kyllä Euroopassa ainakin tämä tutkinto on hyväksytty!! Ja sitten tulisi sielä muistaa se tärkein tässä: Kun ihminen tulee opiskelemaan KANSAINVÄLISIÄ SUHTEITA (EI SUOMEN HALLINTO-OPPIA eikä SUOMEN POLIITTISIA JÄRJESTELMIÄ) TOISEEN MAAHAN KUIN SUOMI luulisi olevan aika selvää ettei täältä tulla hakemaan sitä perhanan tutkintoa vain jotta päästää tekeen SUOMEN valtiolle töitä. Tähänhän tuo Suomessa suoritettu maisterin tutkinto ensisijaisesti tähtää, että saadaan SUOMEEN valtionvirkamiehiä. Jos sä suoritat maisterin tampereella, pääaineenas "suomi maailman politiikkassa" tai "suomi ja globalisaatio" niin hittoako joku Ranskalainen tutkimuslaitos tai Brysseli susta on kiinostunut. Ainoa ala ulkomailla onkin vain tietyn alan (eli suomen!) erikoistuminen. Jos sulla taas KANSAINVÄLINENtutkinto jostain maasta, sun pääaineena on helpommin/luultavammin joku hieman yleismaailmallisempi aihe kuin suomi.. jne
mut jooh.. tästä voisi nyt väitellä pitempääkin mutta en jaksa nyt jankuttaa.
Ne jotka haluavat tallinnaan lähteä eivät ole sen huonompia kuin ne jotka lähtevät englantiin tai ausseihin. en myöskään sano että he olisivat "parempia" kuin suomeen jäävät. en todellakaan!! Meillä on vain selvästi tosi erilaiset intressit ja suunnitelmat mitä tulevaisuudelta haluamme.