Olen kauankin aikaa kirjoitellut tätä fantasia tarinaa, mutta katsottuani sitä huomasin että se on huono. Siinä on paljon epäselvää tekstiä ja sisältää 'EVVK' kohtauksia. Laitan sen kuitenkin tänne. Alku saattaa olla (ja voi, kyllä onkin!) todella tylsä, en parempaa keksinyt. En myöskään ole hyvä sijoittamaan tarinan tapahtumia mihinkään maihin, joten siitä ei tarvitse motkottaa että ollaanko suomessa vai USA;ssa vai missä hevonkuusessa? (Osa nimistä voi silti viitata amerikkaan.. tms)
Snäkä -nimi on aiheuttanut mm. Habbo Hotellissa suurta häslinkiä, koska erästä toista kutsutaan samalla nimellä. Tässä istumalla kerron että isäni kutsui minua pienenä Snäkäksi, kai lempinimellä on jotain merkitystä Temperamenttiin...
mm. Filie, Keiichi, Dauphin ja Carnage on vanhoista tai uusista tarinoista otettuja nimiä (paitsi Dauphin joka on kreikaksi delfiini, ja Carnage on spider manista yksi hahmo).
Kaikenlaiset Provoviestit missä sanotaan '' että IHA P*SKA ja ITSEMURHAKAPSELIA SUOSITTELEN '' otan ei vois vähempää kiinnostaa asenteella vastaan. Kaikenlainen jelppi on tarpeen, koska tämä on ikäänkuin harjoitustarina, jonka jälkeen koitan kirjoittaa paremman. Pysyn kuitenkin visusti piilossa nimimerkkini takana. Kirjoitan tätä luku tai pari kerrallaan. (Laitan tätä pari sivua kerrallaan, koska olen kirjoittanut sitä aika paljon valmiiksi tähän asti vihkoihin)
ENSIMMÄINEN LUKU
Kartanolla
Äitini pakkasi tavaroitaan matkalaukku auki sängyllä ja pino paitoja ja housuja ympäriinsä leviteltynä. Seisoin ovella ja hymyilin. Saisin olla viikonlopun yksin kotona, ja olin suunnitellut paljon tapahtuvaksi.
’’ Solana, auttaisitko vähän? ’’ Äiti kysyi ja piteli vaaleanpunaista t-paitaa naamansa edessä. Astuin ovenraosta lähemmäs kysyvän näköisenä. Äiti heitti pitelemänsä t-paidan minulle.
’’ Äs, mitä nyt? ’’ Kysyin ja puristin paitaa käsissäni.
’’ Siinä on tahra. ’’ Äiti sanoi ja jatkoi pakkaamista.
Tuijotin äitiä inhoksuen. Meinasin sanoa ’kuuraa itse paitasi’, mutta äiti olisi saattanut 'rankaista' minua lähettämällä minut isäni luo viikonlopuksi, eikä kauan suunnittelemistani yöbileistä tulisi mitään.
Vanhempani erosivat kun olin ihan pieni. Tapasin isää joka toinen viikonloppu, minusta ihan tarpeeksi. Asuin kartanossa, jonka äiti oli perinyt isoisoisältään. Kartanoa ympäröi musta rauta-aita, meillä oli suuri, avara etupiha ja jalkapallokentän kokoinen takapiha, jonka reunamilla on kaunis lampi ja terassi sekä uima-allas. Lammen viertä johtaa polku metsään, josta omistamme myös tilkun. Itse talo ei ole niin häävi. Iso, keltainen ja korkea puurakennus jossa on jyrkkä katto, portaat etuovelle ja ikkunat ovat kuin mustia ammottavia silmiä. Sisältä talo on kalustettu itämaiseen tyyliin. Minulla on huone kolmannessa, viimeisessä kerroksessa, ja sieltä pääsee parvekkeelle.
’’ Kiirehdi, kultaseni! Minun pitää olla lentokentällä puolelta ja pakkaaminenkin on vielä tässä vaiheessa. ’’ Äiti sanoi.
’’ Hyvä on… ’’ Mutisin ja kävelin käytävää pitkin rappusiin, siitä toiseen kerrokseen, sen käytävää pitkin ja raput alas. Avasin kodinhoitohuoneen oven. Sinisessä huoneessa haisi vahvasti pesuaine. Nokkaani nyrpistellen työnsin paidan pesukoneeseen ja laitoin sen pikapesulle. Kone rymisi ja tärisi. Muutaman minuutin päästä sammutin sen ja otin paidan.
Voi ei!
Paita oli kutistunut melkein nukenpaidan kokoiseksi. Ja tämä on äidin suosikkipaita! Olin erheessä laittanut pesuun liikaa tehoa.
Laitoin kutistuneen paidan kuivausrumpuun syvästi harmitellen.
Vähän ajan päästä kuulin töminää rappusista. Poistuin kodinhoitohuoneesta ja odotin portaitten päässä äitiä.
’’ Kiitos, kultaseni. ’’ Äiti sanoi, otti paidan ja tunki sen nopeasti matkalaukkuunsa. Mikä helpotus, ettei hän katsonut sitä!
’’ Minun täytyy mennä nyt. Voit kutsua muutaman kaverisi viettämään iltaa, mutta ei mitään massiivisia bileitä! Jääkaapissa pitäisi olla tarpeeksi ruokaa, ja jos tulee nälkä… ’’ Äiti sanoi ja kaivoi taskuaan.
’’… Voit tilata pitsaa. ’’ Äiti löi käteeni sadan euron setelin.
’’ Keittiön pöydällä on ohjeita. Ole kiltti ja siivoa marsujen häkki, tai marsuista pitää luopua. ’’ Hän lateli. Nyökkäilin.
’’ Pidä kuitenkin hauskaa, mene tarpeeksi aikaisin nukkumaan ja pukeudu lämpimästi, jos menet ulos, sillä vaikka on elokuu niin täällä syrjäisemmällä seudulla tuulee paljon, tiedäthän. ’’
’’ Tiedänhän minä. Voit luottaa minuun. Kautta toisen ulottuvuuden vannon. '' Tyrskähdin, koska kautta toisen ulottuvuuden oli hauskasti sanottu, jotenkin..?
’’ Ja muista, ettei alkoholia myydä 13-vuotiaille... Senkin kullanmuru! ’’ Äiti sanoi naurahtaen ja silitteli siivotonta, mustaa tukkaani.
Halasin äitiä ja autoin häntä kantamaan tavaransa autoon.
’’ Pidä sinäkin hauskaa siinä kokouksessa! ’’ Sanoin hänelle hyvästiksi ja vilkutin. Pian auto kaasutti porteista ulos.
Kohotin käteni ilmaan ja hypin paikallani. ’’ Jeeeeee! ’’ Kiljuin.
’’ Tästä tulee niin hubaa, että...!!! ’’ Huusin täyttä kurkkua ja hyppelin takapihalle. Loikin melkein vesisaavia päin, mutta väistin täpärästi. Kaaduin lankkuun ja mätkähdin mahalleni ruohoon. Tirskahtelin antaen itsestäni sekopäisen kuvan (jos joku olisi ollut katsomassa). Makasin siinä tovin ja kierähdin selälleni. Hätkähdin pelosta kun näin jonkun tuijottavan minua aivan yläpuolellani...
Jatkoa tulee hyvin pian, ehkä tänään vielä. Aloitan kuitenkin uuden keskustelun.
JA vaikka, tämä onkin surkeaa, haluan ettei sitä kopioida tai oteta vaikutteita. Jos se nyt on mahdollista...
Snäkä -nimi on aiheuttanut mm. Habbo Hotellissa suurta häslinkiä, koska erästä toista kutsutaan samalla nimellä. Tässä istumalla kerron että isäni kutsui minua pienenä Snäkäksi, kai lempinimellä on jotain merkitystä Temperamenttiin...
mm. Filie, Keiichi, Dauphin ja Carnage on vanhoista tai uusista tarinoista otettuja nimiä (paitsi Dauphin joka on kreikaksi delfiini, ja Carnage on spider manista yksi hahmo).
Kaikenlaiset Provoviestit missä sanotaan '' että IHA P*SKA ja ITSEMURHAKAPSELIA SUOSITTELEN '' otan ei vois vähempää kiinnostaa asenteella vastaan. Kaikenlainen jelppi on tarpeen, koska tämä on ikäänkuin harjoitustarina, jonka jälkeen koitan kirjoittaa paremman. Pysyn kuitenkin visusti piilossa nimimerkkini takana. Kirjoitan tätä luku tai pari kerrallaan. (Laitan tätä pari sivua kerrallaan, koska olen kirjoittanut sitä aika paljon valmiiksi tähän asti vihkoihin)
ENSIMMÄINEN LUKU
Kartanolla
Äitini pakkasi tavaroitaan matkalaukku auki sängyllä ja pino paitoja ja housuja ympäriinsä leviteltynä. Seisoin ovella ja hymyilin. Saisin olla viikonlopun yksin kotona, ja olin suunnitellut paljon tapahtuvaksi.
’’ Solana, auttaisitko vähän? ’’ Äiti kysyi ja piteli vaaleanpunaista t-paitaa naamansa edessä. Astuin ovenraosta lähemmäs kysyvän näköisenä. Äiti heitti pitelemänsä t-paidan minulle.
’’ Äs, mitä nyt? ’’ Kysyin ja puristin paitaa käsissäni.
’’ Siinä on tahra. ’’ Äiti sanoi ja jatkoi pakkaamista.
Tuijotin äitiä inhoksuen. Meinasin sanoa ’kuuraa itse paitasi’, mutta äiti olisi saattanut 'rankaista' minua lähettämällä minut isäni luo viikonlopuksi, eikä kauan suunnittelemistani yöbileistä tulisi mitään.
Vanhempani erosivat kun olin ihan pieni. Tapasin isää joka toinen viikonloppu, minusta ihan tarpeeksi. Asuin kartanossa, jonka äiti oli perinyt isoisoisältään. Kartanoa ympäröi musta rauta-aita, meillä oli suuri, avara etupiha ja jalkapallokentän kokoinen takapiha, jonka reunamilla on kaunis lampi ja terassi sekä uima-allas. Lammen viertä johtaa polku metsään, josta omistamme myös tilkun. Itse talo ei ole niin häävi. Iso, keltainen ja korkea puurakennus jossa on jyrkkä katto, portaat etuovelle ja ikkunat ovat kuin mustia ammottavia silmiä. Sisältä talo on kalustettu itämaiseen tyyliin. Minulla on huone kolmannessa, viimeisessä kerroksessa, ja sieltä pääsee parvekkeelle.
’’ Kiirehdi, kultaseni! Minun pitää olla lentokentällä puolelta ja pakkaaminenkin on vielä tässä vaiheessa. ’’ Äiti sanoi.
’’ Hyvä on… ’’ Mutisin ja kävelin käytävää pitkin rappusiin, siitä toiseen kerrokseen, sen käytävää pitkin ja raput alas. Avasin kodinhoitohuoneen oven. Sinisessä huoneessa haisi vahvasti pesuaine. Nokkaani nyrpistellen työnsin paidan pesukoneeseen ja laitoin sen pikapesulle. Kone rymisi ja tärisi. Muutaman minuutin päästä sammutin sen ja otin paidan.
Voi ei!
Paita oli kutistunut melkein nukenpaidan kokoiseksi. Ja tämä on äidin suosikkipaita! Olin erheessä laittanut pesuun liikaa tehoa.
Laitoin kutistuneen paidan kuivausrumpuun syvästi harmitellen.
Vähän ajan päästä kuulin töminää rappusista. Poistuin kodinhoitohuoneesta ja odotin portaitten päässä äitiä.
’’ Kiitos, kultaseni. ’’ Äiti sanoi, otti paidan ja tunki sen nopeasti matkalaukkuunsa. Mikä helpotus, ettei hän katsonut sitä!
’’ Minun täytyy mennä nyt. Voit kutsua muutaman kaverisi viettämään iltaa, mutta ei mitään massiivisia bileitä! Jääkaapissa pitäisi olla tarpeeksi ruokaa, ja jos tulee nälkä… ’’ Äiti sanoi ja kaivoi taskuaan.
’’… Voit tilata pitsaa. ’’ Äiti löi käteeni sadan euron setelin.
’’ Keittiön pöydällä on ohjeita. Ole kiltti ja siivoa marsujen häkki, tai marsuista pitää luopua. ’’ Hän lateli. Nyökkäilin.
’’ Pidä kuitenkin hauskaa, mene tarpeeksi aikaisin nukkumaan ja pukeudu lämpimästi, jos menet ulos, sillä vaikka on elokuu niin täällä syrjäisemmällä seudulla tuulee paljon, tiedäthän. ’’
’’ Tiedänhän minä. Voit luottaa minuun. Kautta toisen ulottuvuuden vannon. '' Tyrskähdin, koska kautta toisen ulottuvuuden oli hauskasti sanottu, jotenkin..?
’’ Ja muista, ettei alkoholia myydä 13-vuotiaille... Senkin kullanmuru! ’’ Äiti sanoi naurahtaen ja silitteli siivotonta, mustaa tukkaani.
Halasin äitiä ja autoin häntä kantamaan tavaransa autoon.
’’ Pidä sinäkin hauskaa siinä kokouksessa! ’’ Sanoin hänelle hyvästiksi ja vilkutin. Pian auto kaasutti porteista ulos.
Kohotin käteni ilmaan ja hypin paikallani. ’’ Jeeeeee! ’’ Kiljuin.
’’ Tästä tulee niin hubaa, että...!!! ’’ Huusin täyttä kurkkua ja hyppelin takapihalle. Loikin melkein vesisaavia päin, mutta väistin täpärästi. Kaaduin lankkuun ja mätkähdin mahalleni ruohoon. Tirskahtelin antaen itsestäni sekopäisen kuvan (jos joku olisi ollut katsomassa). Makasin siinä tovin ja kierähdin selälleni. Hätkähdin pelosta kun näin jonkun tuijottavan minua aivan yläpuolellani...
Jatkoa tulee hyvin pian, ehkä tänään vielä. Aloitan kuitenkin uuden keskustelun.
JA vaikka, tämä onkin surkeaa, haluan ettei sitä kopioida tai oteta vaikutteita. Jos se nyt on mahdollista...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Fantasiaan tämä liittyy siten, että nuoret bilettävät ja tuo Solanan tokaisema murahdus 'kautta toisen ulottuvuuden' johtaa osan porukasta toiseen ulottuvuuteen.. Että näin. Tai johonkin toiseen paikkaan ainakin.
Tuon porraskohtauksen muuttaisin toisenlaiseen muotoon, on sekava noin kirjoittettuna..en nyt muista tarkkaan miten sen kirjoitit "kävelin käytävän päähän, portaat alas ja päähän ja portaat alas" sen voi korvata jollain toisella ilmaisu tavalla (jos nyt muistan oikein, että loikki kahdet portaat päästäkseen pesutupaan?/kodinhoitohuoneeseen?). Itsestäni oli ihan kiva, sulkeet kohdan jättäisin pois ja ilmaisisin sitä edeltäneen asian jotenkin toisin.
Kirjoitus tyylistä sanokoon joku muu joka osaa. Teksti soljui ihan hyvin, mutta joissain kohti hiukan takkusi. Valitettavasti (pahoittelen) en jaksa osoittaa niitä kohtia.
Koitan ottaa kaiken palautteen huomioon seuraavaa novelliani varten.
Oli ihan hyvä alku tarinalle. Ei se minusta ollut mitenkään tylsä. :) Jotkut lauseet kyllä hieman takelteli ja piti lukee muutaman kerran. Mutta ihan hyvä.