Heippa! Olen hankkimassa koiraa harrastuskaveriksi mm. lenkkeilyyn, agility ja tokokin kiinnostaa. Snautserit viehättävät, kokonsa puolesta käppänä olisi sopivin, mutta kokemusta ei ko. rodusta ole.. Mahtaako se olla kuinka haukkukerkkä, kerrostaloasukiksi kun olisi sopeuduttava? Entäpä muuten, kokemuksia (hyviä ja huonoja) kääpiösnautsereista?
Kääpiösnautseri?
Kati
6862
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ihan tarkan rotumääritelmän löydät varmaan kaapiosnautserit.net -osoitteesta. Itselläni on 1½ vuoden ikäinen käppänä ja voin sen verran kertoa että herkkähaukkuisuutta voi esiintyä, mutta vähemmän kuin keskikokoisilla snautsereilla, ja se on kyllä pois kitkettävissä.
Itse käytin ensin mm. vesiruiskupulloa siihen ja nykyään jos haukkuu niin ei tarvitse kun katsoa tuimasti tai kieltää/kutsua pois. Tottakai koira kun koira reagoi rapun ääniin, jotkut puollustusmielessä jotkut kokevat ne pelottaviksi. Ja periaatteessahan koiraa pitäisi varoittamisesta kiittää, muttei niistä jumalattomista haukkukohtauksista. Nämä ovat kuitenkin kaikki harjoittelukysymyksiä. Yksin kotona ollessaan koirani ei pidä kuulema ääntä. Käppänällä on hyvä ja värikäs persoona ja se on enemmän nimenomaan harrastuskumppani kuin joku sylikoira. Ulkona saattaa suhtautua joihinkin vastaantuleviin hiukan komentelevasti mutta sekin vaihtelee. Uskon sen johtuvan siitä "suuresta egosta" =)
Käppänä on hyvin tarkkaavainen ja keskittyvä ei lainkaan sellainen höseltäjä. Olen enemmän kuin tyytyväinen omaan valintaani, ja rotu on erittäin terve. Suosittelen että otat yhteyttä kasvattajiin jotka osaavat haastatella sinua ja kertoa oletko oikeilla jäljillä rodun suhteen. Hinta on nykyään kuulema 1200e.
Hei
Käppänät ovat valloittava rotu. Yleensä kun on yhden ottanut on seuraavakin käppänä... siihen jää koukkuun.
itselläni on tällä hetkellä kolmas käppänä menossa ja täytyy myöntää että jonkinverran on käppänä ulkoisesti muuuttunut 20 vuodessa. Eli jos luet rotumääritelmää niin koko ja paino ovat tällä hetkellä suuremmat säkä yleensä 35 ja ylikin ja paino noin 8 kg ylöspäin. Toki pieniäkin yksilöitä joskus saa.
Haukkuherkkyys on yksilöllinen jokaisella koiralla rotuun katsomatta. Itseäniki varoitettiin tästä asiasta, mutta kaksi viimeisintä ovat olleet tosi hiljaisia ja asuneet myöskin kerrostalossa.
Käppänä vaatii koulutusta heti alkuunsa, se ei ole mikään sylikoira. Siitä kyllä voi ajan myöta tulla kainalokäpy kuten oma lähes 9 vuotiaani on. Mutta alussa hyvä peruskoulutus ja yksin oloon opettaminen... muuten on vaarana että saa eroahdistusta potevan koiran.
Kaiken kaikkiaan aivan ihana rotu. Ota kuitenkin selvää kasvattajista ja tutustu vaikka netissä heidän koiriensa ulkomuotoon yms. Käppänöissäkin on erilaisia esim. turkin puolesta niin sanotut jenkkikoirat ovat paksuturkkisia ja työläämpiä kuin saksalaisalkuperää olevat. Mutta jos käytät trimaajalla ei silläkään ole niin välä.
Onnea koiran etsintään...
Kiitos vastauksista! Käppänäsivuilla olenkin kovasti viimeaikoina viihtynyt. Koiraa en ole koskaan omistanut (muiden eläinten kanssa kyllä olen kovasti touhunnut), mutta käppänäkuume nousee kovaa vauhtia... Kaikesta päätellen rotu olisi juuri sitä mitä haen: oppivainen, ei "liian" kiltti, kooltaan kätevä ja ulkoinen olemus terhakka. Haaveena olisi oppia trimmaamaan koira itse.. Mahtaako olla haastavaakin??
Itse päätin heti ensimmäisen koiran hankittuani opetella trimmaamisen jalon taidon. Hyvä kasvattaja auttaa alkuun ja kertoo mitä välineitä kannattaa hankkia, sekä näyttää kädestä pitäen miten nyppiminen tulee tehdä, ettei aiheuta kipua koiralle.
Omat koirani eivät ole olleet näyttelykoiria, joten trimmaaminenkaan ei ole ollut niin pilkun tarkkaa. Tosin ensimmäisen oman trimmaukseni jäljiltä kasvattaja nauroi katketakseen ja sanoi että olin onnistunut tekemään käppänästä koalakarhun naamaisen hirvityksen. Mutta siitä se lähti. Ja vinkkinä edelleen että ne "jenkkikäppänät" on todella karvaisia ja niiden trimmaamiseen saa käyttää aikaa enemmän kuin tuplat... taas kokemus kun on ollut molempia.
Kuvista katsomalla erotat "jenkit" valtavista jalkakarvoista joita ei "saksalais" käppänöillä juurikaan ole. Yleensä "jenkit" ovat suola ja pippuri värisiä, mutta niissäkin on vähempikarvaisia linjoja kasvattajasta ja hänen mieltymyksistään riippuen.
Kysele vaan jos jotain tulee mieleen... en ole kasvattaja mutta harrastanut kuitenkin aika pitkään ja koulinut vähän kaverien koiriakin :)
ekaksi koiraksi, ja kasvattajan mielestä onnistuu mainiosti ensimmäisenä koirana. MEillä on lapsia ja elämää muutenkin, joten reippaana luonteena käppänä sopeutunee hyvin. Asumme omakotitalossa, mutta tuo ylenpalttinen haukkuminen on mielestäni asia, jonka haluaisin kitkeä pois ilman muuta. Katsotaanpa miten koirankasvatus onnistuu tottumattomalta.
Käppänän valitsimme sen koon, luonteen ja hauskan ulkonäön vuoksi. Lisäksi ne ovat perntuna niin suloisia, että kun sen on kerran nähnyt on ihan myyty...
vanhempi 7 kk ei hauku rapun meteliin eikä myöskään yksin ollessaan. Se on kiltti ja vähän nyhverökin. Toinen pentu 11 vkoa räyhäsi jo heti meille tullessaan eli haukkui ja murisi. Mutta sekään ei räksytä ylimääräistä. Saa nähdä mikä siitä tulee kun kasvaa, mutta toistaiseksi hyvältä näyttää jopa kerrostalossa.