Ihan pieni.
Vaikka vain.
Hetki yhdestoista.
Ennenkuin vaihtuu yösi.
Päiväsi pois pakenee.
Minut unohtanee.
Olisitko?
Ei.
Ethän ole unohtanut?
Annathan sen pienen hetken?
Yhdennentoista hetken.
Saan nauttia.
Kuula äänesi.
Tuntea sinut.
Kehossani perhosina.
Ihanina väreilyinä.
Kuinka saatkaan sen aikaan?
Kertaan uudelleen.
Kuinka kukaan koskaan?
Voikaan toista ihmistä koskettaa.
Tunteella niin järisyttävällä.
Haluan hetken nauttia.
Jokaisena päivänä.
Siitä.
Hetkestä pienestä.
Yhdennenstätoista.
Vielä tänäänkin.
Annathan pienen hetken?
Vaikka vain.
Hetki yhdestoista.
Ennenkuin vaihtuu yösi.
Päiväsi pois pakenee.
Minut unohtanee.
Olisitko?
Ei.
Ethän ole unohtanut?
Annathan sen pienen hetken?
Yhdennentoista hetken.
Saan nauttia.
Kuula äänesi.
Tuntea sinut.
Kehossani perhosina.
Ihanina väreilyinä.
Kuinka saatkaan sen aikaan?
Kertaan uudelleen.
Kuinka kukaan koskaan?
Voikaan toista ihmistä koskettaa.
Tunteella niin järisyttävällä.
Haluan hetken nauttia.
Jokaisena päivänä.
Siitä.
Hetkestä pienestä.
Yhdennenstätoista.
Vielä tänäänkin.
Annathan pienen hetken?
Vastaukset 3
Vanhimmat
onnea, tai pitkä vaellus rakkauden laaksossa...
Hienoja toiveita, kaipauksen kaunista luettavaa, kiitos, Margitta!
Kinuan pientä hetkeä.
Yhdettätoista hetkeä.
Toivetta, haavetta.
Rakastuneen aavetta.
Turhaanko?
on opintojen äiti :)
Tässä runossa kertaus toimii tyylikeinona
ehkä hieman arveluttavana..mutta ei huono :)