Kun näitä keskusteluja täällä lukee, tulee väistämättä mieleen että kauheesti katkeruutta ihmisillä näyttää olevan, puolin ja toisin. Itse olen ollut mieheni kanssa yhdessä 4 vuotta, miehellä on yksi lapsi.
Varsinkin aluksi oli hankaluuksia lapsen äidin kanssa, hän ei olisi mitenkään suonut miehelle omaa elämää vaikka itsekin oli jo ehtinyt naimisiin toisen kanssa. Luulen, että pelkäsi äidin aseman menetystä. Sovituista tapaamisista yms. hänen oli vaikea pitää kiinni ja useasti kun olimme lasta viemässä äitinsä luo viikonlopun jälkeen, ei ketään ollutkaan kotona. siinä sitten pihalta soitettiin että missäs ollaan kun ei ovea avata. Siinä vaiheessa sitten äiti ilmoittaa että tulee parin kolmen tunnin päästä, vaikka aika oli sovittu jo. Siinä sitten oli ikävä selittää lapselle että ei äiti nyt ookaan kotona...
Itselleni on alusta asti ollut selvää että en miksikään äitipuoleksi ala. Olen lapselle hänen isänsä naisystävä, jota hän tapaa tullessaan isän luo, jos minä satun paikalla olemaan. Lapsen kanssa ei ole ikinä ongelmia ollut, äidin kanssa sitäkin enemmän.
Varsinkin aluksi oli hankaluuksia lapsen äidin kanssa, hän ei olisi mitenkään suonut miehelle omaa elämää vaikka itsekin oli jo ehtinyt naimisiin toisen kanssa. Luulen, että pelkäsi äidin aseman menetystä. Sovituista tapaamisista yms. hänen oli vaikea pitää kiinni ja useasti kun olimme lasta viemässä äitinsä luo viikonlopun jälkeen, ei ketään ollutkaan kotona. siinä sitten pihalta soitettiin että missäs ollaan kun ei ovea avata. Siinä vaiheessa sitten äiti ilmoittaa että tulee parin kolmen tunnin päästä, vaikka aika oli sovittu jo. Siinä sitten oli ikävä selittää lapselle että ei äiti nyt ookaan kotona...
Itselleni on alusta asti ollut selvää että en miksikään äitipuoleksi ala. Olen lapselle hänen isänsä naisystävä, jota hän tapaa tullessaan isän luo, jos minä satun paikalla olemaan. Lapsen kanssa ei ole ikinä ongelmia ollut, äidin kanssa sitäkin enemmän.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mun mies maksaa kiltisti elatusmaksut lapsista joka kuukausi. Lapset käyvät meillä lähinnä joka toinen vkl jolloin me maksamme matkat edestakaisin. Lasten äiti kuitenkin valittaa koko ajan huonoa rahatilannetta ja haluaa apuja milloin mihinkin laskuun Ymmärrän että rahasta voi olla tiukkaa mutta täytyis olla myös jonkinlaista kykyä järkkäillä raha-asioitaan. Eli siis emme kieltäydy ostelemasta lapsille vaatteita ym. tarpeellista mutta eikö myös äidin kuuluisi niin tehdä. Vai ovatko elatusmaksut tarkoitettu pelkästään lasten ruokamenoja varten? Tiedän ettei niillä hurrata mutta on olemassa myös lapsilisät. Näistä asioista meillä aina nousee suuri show kun lasten äiti kertoo homman olevan hanskassa ja sitten yhtäkkiä onkin vaatimassa apuja laskujen maksuun.Eli vasta kun tilanne on täysin out of control myöntää olevansa pulassa ja aloittaa syyllistämisen siitä että te ette koskaan maksa mitään jne. mikä ei edes ole totta. Miten pitkälle siis tulee venyä ja mennä mukaan noihin kotkotuksiin?
Meillä oli vähän sama tilanne alkuun. Vaikka lapsen äidillä on aviomies ja kaiken järjen mukaan heidän pitäisi yhdessä elättää perheensä (siis muut perheenjäsenet kuin mieheni lapsi, jonka kustannuksiin mies osallistuu), niin ihme juttuihin kehtasivat pyytää meiltä rahaa.
Loppui siihen, kun mies ilmoitti että lapselleen voi vaatteita ym. ostaa, mutta haluaa nähdä kuitit mihin lapsilisä, elatusmaksut sossusta lapselle saadut rahat on käytetty. Että enää ei äiti pyydä röökirahaa...en tajua miten se edes kehtasi.
Nii justiisa!!! Se elatusmaksu on kyllä tarkoitettu kattamaan kaikki menot ja summasta sovitaan, tai lasketetaan, tai isä maksaa just sen minimin. Mut äiti on ite ollu ne elatussopimukset allekirjoittamassa, joten turha mutista sitten jälkikätteen.
Ja se mikä on kanssa tosi v-mäistä, on, että äiti puhuu lapselle jostakin uuden asian hankkimisesta, ja että isäsi osallistuu, ilman, että on muistanut isälle asiasta mainita. Siinä sitten kuunnellaan ihmeissään, kun lapsi selittää...
Jos vielä tiettävästi äidin rahatilanne on huono sen takia, kun äiti käyttää rahat itteensä, niin ottaapa päähän...
No huh huh!
Mun exän elatusmaksut tulee ulosoton kautta, ainoa varma tapa saada rahat säännöllisesti ja se summa mitä on sovittu. Mutta ei mun tulisi mieleenikään ruinata häneltä mitään extramaksuja siihen päälle, ei antaisi ylpeys myöden.
Eikö elatusmaksut ole sovittu siten, että etävanhempi maksaa tietyn summan maksukykynsä mukaan ja se kenen luona lapsi asuu sovittaa menonsa sen mukaan!?? Sopikaa isompi summa kuukausittain, ei sen ole pakko olla aina se minimi, mutta loppuu sitten ruikutus!
Kun muutimme kimppaan, meilläkin alkuun murun exä tunki meidän suhteeseen kovasti kyselemällä henkilökohtaisia asioita ja pitämällä enemmän yhteyttä (kuin kuulemma ennen minun mukaan tuloa), mutta se rauhoittui siinä puolisen vuoden päästä, kun taisi äijä tajuta, ettei mitään sen ihmeempiä sillä saavuta, eikä meidän elämä sille kuulu. Ja jos ei olisi rauhoittunut, olisin käynyt nostamassa kaverin seinälle. Muruni hoitaa exäijänsä kanssa lapsiin liittyvät asiat, nykyään se riittää, ja hyvä niin.
Mua ihmetyttää ainainen haukkuminen ja katkeruus jolla aina mollaatte lasten äitiä ja miehen ex vaimoa? Miksi? Onko se niin vaikea sulattaa että miehellä on ollut vaimo ja lapsia? Näköjään.
Äidistä tehdään aina se syntipukki, vaikka hänet olisi jätetty? Miksi?
Mutta onneksi monet äidit ymmärtää tuollaisen mielenvikaisuuden eikä pahemmin reagoi, koska se olisi varsin turhaa, koska ymmrrys teillä ei siihen riitä.
Oikein naurattaa, kun kaikki mnee samaan muottiin; juoppo, hullu, huono kasvattaja, ruma, likainen, häirikkö, huora, vastuuton... MIhin katosaa yhdessä yössä se äiti, joka ennen osasi lapspsensa kasvattaa? Ei se äiti katoa minnekkään, vaan katkeroituneiden naisten hulppea mielikuvitus valtaa niin mahdotonkin asia alkaa elämään!
Eikä se aina ole se nainen joka on jätetty. Ja jos lapset käännytetään höpö höpö jutuilla isää vastaan ja heitä käytetään pelinappuloina niin silloin on jotain vialla. Kai meitä on niin moneksi että "mielenvikaisuutta" löytyy niin existä kuin nyxistäkin. Ja kun tämä nyt on uusperheiden palsta niin kai nyxätkin saa täällä avautua.
Meillä nyxillä on paljon helpompaa, kun miehellä on takaraivossa kaikki se kamaluus ex suhteesta ja nyt elämä huonoinakin päivinä kuin ruusuilla tanssia.
Etkö sä kykene hyväksymään, että joku vielä ymmärtää hyvän päälle?
ainoastaan ajan kulua, ja korjaus sarjaa! Kun elämä vihdoin voitaa, ja pahin on takana päin, jäätte nuolemaan näppejänne, kun mies joko löytää rakkaan vaimonsa uudelleen tai tosi rakkaus tulee vastaan.
Että vaikka varmasti uskot itse olevasi täydellinen, tulee aina parempia, sellaisia, jotka osaa arvostaa myös miestä ansaitsemallaan tavalla. Se kai kertoo miksi exsuhde ei kestänyt nutta nykysuhde kestää ja kukoistaa vielä vaikka vuosia on takana jo moninkertasesti exn nähden.
Vitsi kun mienaa tukehtua omaan nauruun. Täällä pitäs olla HÖPÖ HÖPÖ palsta, näille HÖPÖ HÖPÖ ihmisille, jotka sivuuttaa HÖPÖ HÖPÖ lausella kaikki mitkä itseään ei millytä. heh hee..!höpö höpö
Odottele vaan josko se exäs tulis takas, me muut voidaan sillävälin elää rauhassa omaa elämäämme!
En pidä pahana, että ihmisillä on haaveita, silti olisi hyvä olla edes jonkinlainen kosketus todellisuuteen.
juu höpö höpö...
kun menit sanattomaksi. Ompa hyvä että edes tässäkohtaa älysit peiliin katsoa. Sulla on sentään vielä jotakin toivoa jäljellä.
HEHEHEHEHEHEEEEE!!!!!
Kiitos hyvistä nauruista... oikeesti!
Tällaiset vastaukset ovat oikeasti hauskoja!!!!!!
vaikkei välttämättä olekaan hauskoiksi tarkoitettuja....
:D :D :D :D ;D ;D ;D ;D ;D
Ja vielä kerran Heheheee!!!
Voi taivas mut parhaat naurut pitkään aikaan!
höpön pöpö höpö höpö
Vaikka kyllähän sen kaikki jo muutenkin tiesivät