Mulla on leikattu 1½ vuotias tyttökissa. Me ollaan pidetty sitä sisällä, mutta sitten kun se sai kesällä olla vapaana meidän mökillä, se oppi että se pääsee ulos. Mä vien sitä aina päivisin valjaissa ulos, mutta joka yö 10 jälkeen se rupee raapiin ovia ja maukuun kovalla äänellä, jotta pääsis ulos. Sit kun kukaan ei saa nukutuks, niin se on pakko pistää ulos. Ja sitten se kyllä tulee aamulla sisälle, mutta koko aika saa pelätä, että entä jos se ei enää tulekkaa tänään, jos se vaikka jää auton alle, tai se eksyy(se on kyllä asunu meillä melkein koko ikänsä, tai siis siitä saakka kun se pentuna tuli meille) tai jotain muuta , se on vielä niin hyvä sydäminen, että saattaa mennä jonkun toisen kotiin sisälle, jos ovi on auki. Siihen ei tunnu olevan mitään keinoa, jolla sen sais opetettuu sisäkissaks. Auttakaa pliis, mä en enää kestä, että aina saa pelätä tuleekse kotiin vai ei.
AUTTAKAA!!!!
kissatyttö88
7405
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
et vaan päästä sitä ulos vaikka se kuinka maukuis kyllä se varmaan jossain vaiheessa tajuaa että ei sitä päästetä ulos ja lopettaa naukumisen
Joo... Mä tiedän miltä toi tuntuu. Mulla on 1½ vuotias tyttö
kissa. Ennen ku me asuttiin omakotitalossasa se sai
juosta vapaasti ulkona, mut sit me muutettiin kerros
taloon, nii sitä ei voi enää pitää vapaana ulkona.
Joka aamu se pitää hirveet valitus virret, mut sitä pitää vaan yrittää
kestää, ja aina ku aukasee oven se yrittää karata ulos.
Mut yksin sitä ei voi päästää ulos, koska se on nii
hassu et se mee naapureille sisälle jos ovi on auki.
Kerran se pääsi karkuun ja oli käyny kirjaston sisällä
hyppimässä lainauspöydällä. Kannattaa ainakin laittaa
sille sun kissalle kaulapanta, et jos se menee hukkaan,
nii siitä pannasta näkee kenen se on. Mä ite teen
mun kissan kans silleen et vien sen kerran päivässä
ulos n. puoleksi tunnisi, ja vahin sitä ettei se karkaa, ja
sit vien sen sisälle. Kyllä sunkin kissan pitäis olla
yöllä hiljaa jos se pääsee päivisin säännölisesti
ulos. Kissan ulkoiluttamin ei kyl oo mitään kovin
mielenkiintosta hommaa, mut sit ei tarvi ainakaan olla
huolissaan siitä missä se kissa taas on ja tuleekohan
se enään ees takasin.
Meillä oli sama juttu poikakissan kanssa, joka oli saanut käydä valjaissa ulkona. Asia ratkesi kun "piilotin" oven. Laitoin vanerilevyn, noin metrin korkuisen ja vähän leveämmän kuin ovi, oven eteen. ja tueksi pallin. Tuki täytyy olla sellainen ettei levy kaadu kissan päälle. Sen voi laittaa vaikka haalla kiinni, levyn siis. Tämän laitoin aina yöksi, ja se tehosi. Ja kun vielä menet säännöllisesti päivällä kissasi kanssa ulkona käymään, se varmaan oppii olemaan hiljaa yöt. Kissahan on hyvä oppimaan ja haluaa mielellään pitää aina samat tavat. Itselläni on verkolla varustettu parveke jossa kissat saavat oleskella. Kannattaa kokeilla.
Yksi vaihtoehto olisi se että hommaisit sille kaverin, sisälläkin viihtyy paremmin kun on seuraa... Sitten et enää päästäisi sitä ulos, tai veisit vain kesäisin niinkuin me. Kurja se on kissaa ympäri vuoden pitää neljän seinän sisällä...
Vahvistat kissan käyttäytymistä päästämällä sen ulos - näin se oppii, että kun tarpeeksi kauan jaksaa mouruta, niin lopulta pääsee ulos. Me olimme matkoilla ja kissa oli kolme viikkoa hoidossa paikassa, jossa se sai vapaasti olla ulkona (maalla). Joka aamu se oli herättänyt porukat viideltä päästämään "hänen armonsa" ulos - yrittihän se kotiintultuaan samaa, mutta kun emme päästäneet, se lopetti. Mouruamista riittää kyllä päivällä, mutta laitamme kissan valjaissa ulos vasta sitten kun se on ollut hetken hiljaa - näin se (toivottavasti) oppii, että huutamalla ei saavuta mitään.
missään nimessä antako kissalle periksi ja päästäkö sitä ulos. Jos kuitenkin välitätte kissastanne on kissan menetys kova hinta. Korvatulpat ja kissalle yöksi puuhaamista ovat parhaat neuvoni. Riehuttakaa kissaa ennen nukkumaanmenoanne ja antakaa vielä satsi ruokaa päälle, niin eiköhän se siitä väsy jopa naukumaan ovella.
Sit jos mä en päästä kissaa ulos, musta tuntuu et se kuolee tylsyyteen, mä oon aatellu, että toinen kissa tekis hyvää, mutta mun äiti ei suostu ottaan toista kissaa. Ja meijän kissa on vähän "epäsosiaalinen" niin musta tuntuu että se ei hyväksy toista kissaa, paitsi ehkä pennun...
Ja meijän kissa on viä semmonen että se ei oikein tykkää leikkiä, paitsi joskus harvoin. Kyllä se jotain joskus ottaa kiinni esim. kynää kun sen heittää sille, mutta mitä voi leikkiä kissan kanssa, joka ei tykkää leikkiä juuri mitään. Meijän äitin mielestä se ei haittaa mitään jos kisu on yöt ulkona ja se sen yleensä ulos päästää ja sanoo että se ei kissan takia öitä valvo.Ja kiitos kaikille jokka on auttanu, koska tuntuu hyvältä tietää, etten oo ainoo jolla on ongelmia kissansa kanssa.
meille kyllä mahtus toinen kissa ja maatiaiskissathan ei maksa yleensä mitään(paitsi sit ruuat ihan vähän), mutta mitä mä voin sanoo äitille, että se suostus ottaan toisen kissan.