Runomaailmassa eli ajattelussa vedetään usein yhtäläisyysmerkkejä itsenäisten ajatusten ja lintujen välille. Sama yhteys yltää myös kristilliselle metaforan alueelle, jossa Pyhä henki kuvataan arkana lintuna, kyyhkysenä. Samoin yhtäläisyyksiä voitaisiin vetää muiden kolminaisuuden osien välille. Isä on Tahto. Poika on tunne, sekä Pyhä henki on ajatus.
Ajankohtaisena aiheena maailmanlaajuisesti tulee olemaan tämä lintuinfluenssa, jonka seurauksia peljäten spekuloidaan, kuitenkin omalla tavallaan on mielenkiintoista nähdä miten tämä ”ajattelumaailmaamme” totaalisesti koskeva sairaus muuttaa ihmiskuntaa. Sairastuttaako se pysyvästi lintumme vai tervehdyttääkö se pohjimmiltaan ihmisten yhteistä maailmaa?
Mielestäni tämän esoteerisen metaforan miettiminen olisi mielenkiintoista, koska vakava uhka tulee suunnalta jota ei mielletä ihmisen aikaansaannokseksi.
Laitan tähän tuttua Eino Leinon kuvausta ajattelusta.
On vastaus vain yksi: Lapin suvi.
Sit' aatellessa mieli apeutuu.
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu.
Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.
Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
Ajankohtaisena aiheena maailmanlaajuisesti tulee olemaan tämä lintuinfluenssa, jonka seurauksia peljäten spekuloidaan, kuitenkin omalla tavallaan on mielenkiintoista nähdä miten tämä ”ajattelumaailmaamme” totaalisesti koskeva sairaus muuttaa ihmiskuntaa. Sairastuttaako se pysyvästi lintumme vai tervehdyttääkö se pohjimmiltaan ihmisten yhteistä maailmaa?
Mielestäni tämän esoteerisen metaforan miettiminen olisi mielenkiintoista, koska vakava uhka tulee suunnalta jota ei mielletä ihmisen aikaansaannokseksi.
Laitan tähän tuttua Eino Leinon kuvausta ajattelusta.
On vastaus vain yksi: Lapin suvi.
Sit' aatellessa mieli apeutuu.
On lyhyt Lapin linnunlaulu, huvi
ja kukkain kukoistus ja riemu muu.
Mut pitkä vain on talven valta. Hetken
tääll' aatteet levähtää kuin lennostaan,
kun taas ne alkaa aurinkoisen retken
ja jättävät jo jäisen Lapinmaan.
Oi, valkolinnut, vieraat Lapin kesän,
te suuret aatteet, teitä tervehdän!
Oi, tänne jääkää, tehkää täällä pesä,
jos muutattekin maihin etelän!
Oi, oppi ottakaatte joutsenista!
Ne lähtee syksyin, palaa keväisin.
On meidän rannoillamme rauhallista
ja turvaisa on rinne tunturin.
Havisten halki ilman lentäkäätte!
Tekoja luokaa, maita valaiskaa!
Mut talven poistuneen kun täältä näätte,
ma rukoilen, ma pyydän: palatkaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei olisi kyllä itselle tullut mieleen yhdistää lintuinfluenssaa ja runoutta. Tämä ei kyllä ole mikää kehu kyseiselle henkilölle.
Kiitos vaan ymmärrettävästä kommentistasi, et kuitenkaan malttanut olla tulkitsematta mieleesi pulpahtanutta ajatelmaa ja näinhän se menee.
Kautta aikain on lintu liitetty viestintuojaksi, ja ei ole montakaan vuosikymmentä kun koettiin jopa pelkoa, outojen ja tunnistamattomien, tai tuttujenkin lintujen liikkumisista liian lähellä asumusta. Se oli merkki tai tiedote jostakin, yleensä vakavasta asiasta, ja näitä kertomuksia olisi tarjolla lähes jokaisella, uskomattomia kertomuksia.
Miksi linnut ovat viestin tai ajatuksen symboli, ei liene runoilijan keksintö, vaan jo Nooan arkin rantautumiskertomus ennakoitiin kyyhkysen viikunanlehtiviestillä kuivuvasta maasta.
Symboliikka on tosi vahva ja siksi hyvinkin perusteltu, sillä kaikki ei ole sitä miltä näyttää, tai se on huomattavasti enemmän.