Mikä on ollut

..niin Ruotsissa kun aikoinaan, siis kauan sit,
sain maksusta kuitin (kuitti = kvitto)ja neiti
antoi tuon kuitin, hän sanoi; här finns kvitto
ja kun tukholmalainen sanoo tuon kvitto, se kuulostaa
kvittu, niin voit arvata katsoinko pitkään ja tuli HÄÄH mitä ??!!. ;)

huolimattomasti sanaa: musta. Monissa paikoissa palvelua ei saanut muilla kielillä, vaan piti turvautua italian sanakirjaan. Olin nuorena jossain kaupassa sovittamassa kenkiä ensimmäisellä Italian matkallani. Myyjä ihmetteli, kun pyysin häneltä samanlaisia kenkiä mutaisina sovitettavaksi. Minä toistelin sanakirjasta katsomaani sanaa: "No mutaa, mutaa", ja hän ihmetteli. Asia selvisi sitten kun yhdessä tutkimme "outoa sanakirjaani". Meillä oli hauskaa ja jatkoimme kaupantekoa suomen ja italiankielen sekoituksella, jolla tulimme hyvin toimeen. Itse en varmaan koskaan unohda, että musta on "nero" italiaksi.

Oikeastaan en koe pahoja mokia koskaan tehneeni, kaikki ovat yleensä olleet ihan hauskoja. Oikeastaan harmi, etten ole niitä tapauksia kovin hävennyt, siksi kai useimmat ovat unohtuneet.

Mieleeni on kuitenkin jäänyt myös tapaus, kun olin reilut 20 vuotta sitten Wienissä yliopiston kesäkurssilla kaivelemassa kauan käyttämättömänä ollutta saksankielen taitoa pinnalle. Kun puhekin alkoi taas sujua, tulin huolimattomaksi. Sanoin tarjoilijalle jotain ihan kummallista ja täsmälleen päinvastaista kuin tarkoitin. Tarjoilija hieman ihmetteli ja toisti kysymyksensä, minä toistin esittämäni lauseen uudelleen, ja hän jatkoi ihmettelyään. Onneksi tapanani ei ole käyttäytyä epäkohteliaasti, joten toistin vaan entistä hieman painokkaammin lauseeni kolmanteen kertaan. Silloin vihdoin itsekin tajusin, mitä olin sanonut. No tilanne selvisi ja meillä kaikilla oli hetki hauskaa. Totesimme, että olisi ihan hyvä asia, jos itsekin ymmärtäisi mitä puhuu. ;)
Muistan joidenkin paikalla olleiden kurssikavereideni aina välillä kiusoitelleen minua sillä samalla lauseella.

Lomamatkamme yhteydessä kävin Itävaltalaisessa valimossa yritysvierailulla.

Perhe = vaimo ja penskat 8 ja 10v mukana.
Majapaikasta lähdimme tyhjin vatsoin koska tiesin tehdaskuppilassa odottavan aamiaisen.

Tervetuliaisrituaalien jälkeen vaimo jäi penskojen kanssa ruokalaan. Minulle ja valimon tuotantopäällikölle oli aamiainen katettu neuvotteluhuoneeseen.

Neuvottelun ja tehdaskierroksen jölkeen ( n. 3 - 4 h ) menimme katsomaan mitä ohjelmaa vaimolle ja penskoille oli järjestetty.

Siellä ne istuivat nälkäkuoleman partaalla hoippuen ikävystyneinä.

Seinän toisella puolella ravintolaemäntä ihmetteli eivätkö nämä vieraat tilaa ollenkaan aamiaista. Lounasaikain lähestyy. Olivat sopineet aamiaisen jälkeen kyläkierroksen ja jotain elukkapuistoa.
Ei arvannut tulla vaimolta kysymään.

Vaimo kielitaidottomana (ei edes lontoota eikä tukholmaa) ei ymmärtänyt mennä edes suomeksi hämmästelemään tätä "hylkäämistä".

Heti mennessämme valimolle isäntni selitti minulle päivän ohjelman mutta jostain syystä en ajatellut, ettei vaimo ymmärrä siitä sanaakaan.

Voiko pahempaa mokaa olla kuin ajattelemattomuuttaan pitää perhettään nälässä ruuan ollessa seinän toisella puolella ja ovi sekä luukkuja (kiinni) välissä?

Itselle sattuneita törttöilyjä en laske mihinkään.

No juttelin intiimissä tilanteessa aleksandrialaisen
napatanssijan kanssa. Hän käänsi puheen egyptin
nobel-kirjailijaan. Sanoin, että en tunne häntä.
Meinasi suuttua, mutta vällyjen väliin mentiin sitten yösydämellä.