Hei!
Teille jotka olette kiinnostuneet imetyssuositusten lääketieteellisistä perusteista, käykää osoitteessa
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?DB=pubmed
ja kokeilkaa erilaisia hakusanoja, esim. breastfeeding, allergy, jne.
Tutkimuksia on valtavasti ja imetyksen terveyshyödyt ja -haitat ovat yhä suurelta osin selvittämättömiä, onhan aihe yksi tämän hetken intensiivisimmistä tutkimuskohteista.
Kahlasin juuri läpi suuren määrän katsausartikkeleja aiheesta. Yleisesti ottaen on tutkittu vain yksinomaista rintaruokintaa eli ns. täysimetystä. Monissa tutkimuksissa on saatu terveyshyötyjä, kun täysimetys kestää 4-6 kk, esim. allergian, atopian ja astman väheneminen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa tätä hyötyä ei ole todettu tai on saatu jopa päinvastainen tulos. Tutkimusasetelmissa ei ole aina relevantisti otettu huomioon äitien terveysdentilaa ja sosioekonomsista statusta, jotka myös vaikuttavat lapsen terveyteen.
Rintatuokinnan jatkamisella yli puolen vuoden ikään ei useimpien tutkimusten mukaan ole terveyshyötyjä kehittyneissä maissa. Kehitysmaissa sen sijaan imetyksen jatkamisesta yli 1-vuotiaaksi on hyötyä ravinnollisin perustein.
Osittaisimetyksen terveyshyötyjä ei juuri ole tutkittu. Ainoa epäsuorapäätelmä on, että imettäminen korvikkeiden annon ohella pienentää annettavia korvikemääriä, jolloin kiinteiden ruokien aloitusikä kasvaa. Tutkimusevidenssiä on jonkin verran kiinteiden ruokien myöhäisen aloittamisen (4-6 kk:n ikä) terveyshyödyistä.
Toivottavasti yo. linkistä on apua faktaa janoaville.
Teille jotka olette kiinnostuneet imetyssuositusten lääketieteellisistä perusteista, käykää osoitteessa
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?DB=pubmed
ja kokeilkaa erilaisia hakusanoja, esim. breastfeeding, allergy, jne.
Tutkimuksia on valtavasti ja imetyksen terveyshyödyt ja -haitat ovat yhä suurelta osin selvittämättömiä, onhan aihe yksi tämän hetken intensiivisimmistä tutkimuskohteista.
Kahlasin juuri läpi suuren määrän katsausartikkeleja aiheesta. Yleisesti ottaen on tutkittu vain yksinomaista rintaruokintaa eli ns. täysimetystä. Monissa tutkimuksissa on saatu terveyshyötyjä, kun täysimetys kestää 4-6 kk, esim. allergian, atopian ja astman väheneminen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa tätä hyötyä ei ole todettu tai on saatu jopa päinvastainen tulos. Tutkimusasetelmissa ei ole aina relevantisti otettu huomioon äitien terveysdentilaa ja sosioekonomsista statusta, jotka myös vaikuttavat lapsen terveyteen.
Rintatuokinnan jatkamisella yli puolen vuoden ikään ei useimpien tutkimusten mukaan ole terveyshyötyjä kehittyneissä maissa. Kehitysmaissa sen sijaan imetyksen jatkamisesta yli 1-vuotiaaksi on hyötyä ravinnollisin perustein.
Osittaisimetyksen terveyshyötyjä ei juuri ole tutkittu. Ainoa epäsuorapäätelmä on, että imettäminen korvikkeiden annon ohella pienentää annettavia korvikemääriä, jolloin kiinteiden ruokien aloitusikä kasvaa. Tutkimusevidenssiä on jonkin verran kiinteiden ruokien myöhäisen aloittamisen (4-6 kk:n ikä) terveyshyödyistä.
Toivottavasti yo. linkistä on apua faktaa janoaville.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kiitos linkistä. Itse olen osittaisimettänyt 4 kk. Nyt tiedän, että terveydellisistä syistä imetystä ei olisi syytä jatkaa, joskaan ei lopettakaan. Jatkan kuitenkin, koska se tuntuu itsestäni hyvältä ottaa 4 kk vaavi rinnalle lähelle.