Olenko transihminen?

Hei kaikki!
Kysymys kuulostaa varmaan kummalliselta, mutta en itse tiedä.
Olen syntynyt naiseksi, mutta en ole koko pienen ikäni(19v) aikana tuntenut itseäni naiseksi. Murrosiässä asia tuli esiin, halusin olla poika. Asia vaivasi minua aivan kamalasti, mutta en kertonut siitä kenellekkään. En vieläkään ole kertonut (paitsi nyt teille, lukijat). Päätin, että selvä, olen poika. Mutta tytön vartalossa.
Nykyään en ajattele olevani poika. En MYÖSKÄÄN ajattele olevani tyttö. Olen joko molempia, tai en kumpaakaan. Mieltäni ahdistaa jokakerta, kun jossain lomakkeessa pitää rastittaa sukupuoli. En tiedä kumman rastittaisin. Oloni menee vielä kamalammaksi, kun hoitaja katsoo minua, ja rastittaa tytön. Tunnen pientä vihaa, kun viralliset postit on osoitettu neidille. En minä ole mikään neiti!! Minua loukkaa se, että muut ajattelevat minun olevan nainen. En tunne olevani 100% mies, enkä 100% nainen. Kuitenkin reilusti LÄHEMPÄNÄ miestä, kuin naista.
En kuitenkaan tunne oloani kovin tukalaksi naisenkehossani, olen oppinut hyväksymään sen.
Ilman tissejä, näytän mieheltä. Kampaus, vaatteet.. Vuoteni on pelastettu, kun joku kutsuu minua herraksi. Murrosikäisenä yksinollessa sidoin rintani kiinni, jottei niitä olisi. Katsoin peiliin, ja ensimmäistä kertaa elämässäni, pidin näkemästäni.
Tunnen sukupuolista vetoa kumpaakin sukupuolta kohtaan.
Kertokaa te asiantuntijat, mikä minä olen?
102940
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

olet sinä, persoona, inhimillinen olento. Toiset kaltaisesi katsovat sinua silmiin ei tisseihisi.

Äänestä
  • Tiedän itse, että ihminen ei ole pelkkä sukupuoli. En ajattele asiaa, koska en ajattele itseäni miehenä tai naisena, vaan Itsenäni. Mutta vaikeaa asiasta tekee se, että tuntuu, kuin yhteiskunta jaoittelisi ihmiset sukupuolen mukaan. Naistenvaatteita en ole ostanut kuin pakkotilanteessa, ja tunnen oloni todella tukalaksi niissä. Aina kun on pitänyt laittaa joku mekko päälle (lapsena, murkkuna, nykyään), livistän tilaisuudesta, tai menen sinne enkä kestä sitä. En minä ole nainen. Tytöt ympärilläni meikkaavat, enkä ymmärrä, pitäisikö minunkin meikata, kun olen syntynyt naiseksi? Näytän aivan typerältä naisellisena.
    En ymmärrä naisia, tai heidän ajatuksenjuoksuaan. En OLE nainen. Olen minä.
    Ihmiset leimaavat minut automaattisesti rekkalesboksi ulkonäköni takia. Mutta en voi olla lesbo, koska en ole nainen?
    Miesten kanssa tulen hyvin toimeen, ja ymmärrän heitä. En kestä olla naisporukassa! Se ikuinen kikatus... (ei pahalla).
    Kun kuulen ääneni nauhoitettuna tmvs, olen ällistynyt. Kuulostan naiselta, vaikka en ole nainen. Joskus katson kehoani, ja minusta tuntuu, kuin se ei olisi minun.

    Miksi kaikki pitää olla jaoteltu sukupuolen mukaan? Miksi kaikki on tehty niin vaikeaksi?

    Pyydän anteeksi, jos tekstistä on vaikea saada selkoa, olisi jo nukkumaanmenoaika.

    Äänestä

  • Annuz kirjoitti:

    Tiedän itse, että ihminen ei ole pelkkä sukupuoli. En ajattele asiaa, koska en ajattele itseäni miehenä tai naisena, vaan Itsenäni. Mutta vaikeaa asiasta tekee se, että tuntuu, kuin yhteiskunta jaoittelisi ihmiset sukupuolen mukaan. Naistenvaatteita en ole ostanut kuin pakkotilanteessa, ja tunnen oloni todella tukalaksi niissä. Aina kun on pitänyt laittaa joku mekko päälle (lapsena, murkkuna, nykyään), livistän tilaisuudesta, tai menen sinne enkä kestä sitä. En minä ole nainen. Tytöt ympärilläni meikkaavat, enkä ymmärrä, pitäisikö minunkin meikata, kun olen syntynyt naiseksi? Näytän aivan typerältä naisellisena.
    En ymmärrä naisia, tai heidän ajatuksenjuoksuaan. En OLE nainen. Olen minä.
    Ihmiset leimaavat minut automaattisesti rekkalesboksi ulkonäköni takia. Mutta en voi olla lesbo, koska en ole nainen?
    Miesten kanssa tulen hyvin toimeen, ja ymmärrän heitä. En kestä olla naisporukassa! Se ikuinen kikatus... (ei pahalla).
    Kun kuulen ääneni nauhoitettuna tmvs, olen ällistynyt. Kuulostan naiselta, vaikka en ole nainen. Joskus katson kehoani, ja minusta tuntuu, kuin se ei olisi minun.

    Miksi kaikki pitää olla jaoteltu sukupuolen mukaan? Miksi kaikki on tehty niin vaikeaksi?

    Pyydän anteeksi, jos tekstistä on vaikea saada selkoa, olisi jo nukkumaanmenoaika.

    Aika moni tämän palstan lukijoista ja kirjoittajista taitaa jakaa ihmettelysi ja murheesi siitä, että yhteiskunnassa niin moni asia jaotellaan sukupuolen mukaan, ja niitä sukupuolia on tasan kaksi, joista jompikumpi on rastitettava.

    Äänestä

  • Annuz kirjoitti:

    Tiedän itse, että ihminen ei ole pelkkä sukupuoli. En ajattele asiaa, koska en ajattele itseäni miehenä tai naisena, vaan Itsenäni. Mutta vaikeaa asiasta tekee se, että tuntuu, kuin yhteiskunta jaoittelisi ihmiset sukupuolen mukaan. Naistenvaatteita en ole ostanut kuin pakkotilanteessa, ja tunnen oloni todella tukalaksi niissä. Aina kun on pitänyt laittaa joku mekko päälle (lapsena, murkkuna, nykyään), livistän tilaisuudesta, tai menen sinne enkä kestä sitä. En minä ole nainen. Tytöt ympärilläni meikkaavat, enkä ymmärrä, pitäisikö minunkin meikata, kun olen syntynyt naiseksi? Näytän aivan typerältä naisellisena.
    En ymmärrä naisia, tai heidän ajatuksenjuoksuaan. En OLE nainen. Olen minä.
    Ihmiset leimaavat minut automaattisesti rekkalesboksi ulkonäköni takia. Mutta en voi olla lesbo, koska en ole nainen?
    Miesten kanssa tulen hyvin toimeen, ja ymmärrän heitä. En kestä olla naisporukassa! Se ikuinen kikatus... (ei pahalla).
    Kun kuulen ääneni nauhoitettuna tmvs, olen ällistynyt. Kuulostan naiselta, vaikka en ole nainen. Joskus katson kehoani, ja minusta tuntuu, kuin se ei olisi minun.

    Miksi kaikki pitää olla jaoteltu sukupuolen mukaan? Miksi kaikki on tehty niin vaikeaksi?

    Pyydän anteeksi, jos tekstistä on vaikea saada selkoa, olisi jo nukkumaanmenoaika.

    "Kiitos
    Kirjoittanut: Annuz 19.3.2006 klo 06.11

    Ihmiset leimaavat minut automaattisesti rekkalesboksi ulkonäköni takia. Mutta en voi olla lesbo, koska en ole nainen?"

    Ihmisillä tuntuu olevan tarve leimata. Tilanne jossa joutuu leimatuksi väärään kategoriaan rupeaa ajanoloon tuntumaan siltä, että he keskustelisivat sellaisen henkilön kanssa joka on sinun fiktiivinen olentosi jonka he ovat omissa mielissään luoneet, et sinä itse ja siksi kaikki kaupan kassoilla käytäviä keskusteluja syvällisemmät ajatustenvaihdot rupeavat turhauttamaan lopulta niin, ettet halua kommunikoida ihmisten kanssa enää lainkaan.

    "Joskus katson kehoani, ja minusta tuntuu, kuin se ei olisi minun."

    Kehosi on pettänyt sinut.

    "Miksi kaikki pitää olla jaoteltu sukupuolen mukaan? Miksi kaikki on tehty niin vaikeaksi?"

    Siksi koska maailma on mielisairas. Hyväksy se, että näin on ja että sinä olet (ainakin kirjoittamasi perusteella) tervejärkinen. Pian tulet huomaamaan, että maailma on täynnä muitakin kummallisuuksia.

    Äänestä

  • Annuz kirjoitti:

    Tiedän itse, että ihminen ei ole pelkkä sukupuoli. En ajattele asiaa, koska en ajattele itseäni miehenä tai naisena, vaan Itsenäni. Mutta vaikeaa asiasta tekee se, että tuntuu, kuin yhteiskunta jaoittelisi ihmiset sukupuolen mukaan. Naistenvaatteita en ole ostanut kuin pakkotilanteessa, ja tunnen oloni todella tukalaksi niissä. Aina kun on pitänyt laittaa joku mekko päälle (lapsena, murkkuna, nykyään), livistän tilaisuudesta, tai menen sinne enkä kestä sitä. En minä ole nainen. Tytöt ympärilläni meikkaavat, enkä ymmärrä, pitäisikö minunkin meikata, kun olen syntynyt naiseksi? Näytän aivan typerältä naisellisena.
    En ymmärrä naisia, tai heidän ajatuksenjuoksuaan. En OLE nainen. Olen minä.
    Ihmiset leimaavat minut automaattisesti rekkalesboksi ulkonäköni takia. Mutta en voi olla lesbo, koska en ole nainen?
    Miesten kanssa tulen hyvin toimeen, ja ymmärrän heitä. En kestä olla naisporukassa! Se ikuinen kikatus... (ei pahalla).
    Kun kuulen ääneni nauhoitettuna tmvs, olen ällistynyt. Kuulostan naiselta, vaikka en ole nainen. Joskus katson kehoani, ja minusta tuntuu, kuin se ei olisi minun.

    Miksi kaikki pitää olla jaoteltu sukupuolen mukaan? Miksi kaikki on tehty niin vaikeaksi?

    Pyydän anteeksi, jos tekstistä on vaikea saada selkoa, olisi jo nukkumaanmenoaika.

    Nuo ajatuksesi on minullekin hyvin tuttua. Samat ajatukset pyörivät päässäni jo hieman ennen murrosikää, joskin sukupuoli oli vastakkainen. Ajatuksesi tuntuu aika vahvasti transsukupuolisen miehen ajtuksilta. Jos kuitenkin et halua siirtyä täysin mieheksi, onhan mahdollista myös transgenderiys. Hyvää tukea voisit saada tapaamalla samanlaisia ihmisiä ja samalla saisit varmistuksen omille ajatuksillesi. Mikäli kokemuksesi on vahva voisit harkita transtutkimuksiin lähtemistä.

    Äänestä

  • testin mukaan androgyyni mies. Eli naiseutta on hippusen verran.

    Äänestä

  • Annuz kirjoitti:

    testin mukaan androgyyni mies. Eli naiseutta on hippusen verran.

    Minussa ei ole mieheyttä laisinkaan, mutta naiseutta löytyy.

    Äänestä

  • "Minna" kirjoitti:

    Minussa ei ole mieheyttä laisinkaan, mutta naiseutta löytyy.

    Moi,

    Pakko laittaa tähän, kun itsekin tein tuon transtukikeskuksen sukupuolitestin, ja tulokseksi tuli androgyyni mies (miehekkyyspisteet 12, naisellisuus 10) . Ja - kyllä, olen ihan tavallinen (?..=) no ainakin seks. tavallinen) heteronainen. Mikä musta tekee miehen "nautin mielelläni olutta seurassa jossa on miehiä" "käytän jykeviä kenkiä" vai mikä?

    höh

    Äänestä

  • narttu kirjoitti:

    Moi,

    Pakko laittaa tähän, kun itsekin tein tuon transtukikeskuksen sukupuolitestin, ja tulokseksi tuli androgyyni mies (miehekkyyspisteet 12, naisellisuus 10) . Ja - kyllä, olen ihan tavallinen (?..=) no ainakin seks. tavallinen) heteronainen. Mikä musta tekee miehen "nautin mielelläni olutta seurassa jossa on miehiä" "käytän jykeviä kenkiä" vai mikä?

    höh

    Tuota transtukipisteen testiä ei kannata ottaa ihan tosissaan. Se perustuu aika pitkälle sterotypioihin. Jonkinlaista suuntaa se antaa ja tuo tuloksesi voi hyvinkin olla sinnepäin. Ehkä siellä taustallasi asuu sittenkin se mies. ;)

    Minulle se on aina näyttänyt vahvasti naiseutta ja aika hyvin pitänyt paikkansakin. Sterotypiat toisaalta osuvat hyvin kohdalleni, koska en esimerkiksi pahemmin pidä oluesta enkä halua juoda sitä miesjoukossa.

    Siis ei kannata ottaa testiä täsmälleen, mutta jotain ajatuksia se saattaa herättää.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Annuz kirjoitti:

Hei kaikki!
Kysymys kuulostaa varmaan kummalliselta, mutta en itse tiedä.
Olen syntynyt naiseksi, mutta en ole koko pienen ikäni(19v) aikana tuntenut itseäni naiseksi. Murrosiässä asia tuli esiin, halusin olla poika. Asia vaivasi minua aivan kamalasti, mutta en kertonut siitä kenellekkään. En vieläkään ole kertonut (paitsi nyt teille, lukijat). Päätin, että selvä, olen poika. Mutta tytön vartalossa.
Nykyään en ajattele olevani poika. En MYÖSKÄÄN ajattele olevani tyttö. Olen joko molempia, tai en kumpaakaan. Mieltäni ahdistaa jokakerta, kun jossain lomakkeessa pitää rastittaa sukupuoli. En tiedä kumman rastittaisin. Oloni menee vielä kamalammaksi, kun hoitaja katsoo minua, ja rastittaa tytön. Tunnen pientä vihaa, kun viralliset postit on osoitettu neidille. En minä ole mikään neiti!! Minua loukkaa se, että muut ajattelevat minun olevan nainen. En tunne olevani 100% mies, enkä 100% nainen. Kuitenkin reilusti LÄHEMPÄNÄ miestä, kuin naista.
En kuitenkaan tunne oloani kovin tukalaksi naisenkehossani, olen oppinut hyväksymään sen.
Ilman tissejä, näytän mieheltä. Kampaus, vaatteet.. Vuoteni on pelastettu, kun joku kutsuu minua herraksi. Murrosikäisenä yksinollessa sidoin rintani kiinni, jottei niitä olisi. Katsoin peiliin, ja ensimmäistä kertaa elämässäni, pidin näkemästäni.
Tunnen sukupuolista vetoa kumpaakin sukupuolta kohtaan.
Kertokaa te asiantuntijat, mikä minä olen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu