narttu 6.5kk ei sisäsiisti,ei pidätä,ei pyydä ulos ja se käy jotenki yli kierroksilla riehuu läähättää hysterisesti eikä lopeta käskystä(kiusaa myös muita koiria niin kauan että saa selkäänsä)ravaa kokoajan asunnossa ympäriinsä ei rauhotu paikalleen siis kokopäivän toisaalta taas on arka(heti kun koti ovesta astutaan ulos)pelkää ihmisiä,autoja,koiria,roskiksia,hissiä,ovia rappuharjoja jopa lehtipinoja.säntäilee jalkoihin ja eteen.alkaa jo pikkuhiljaa kyllästyttämään pa**kojen siivous ja tuo järetön riehuminen.myös hyppii pöydille ja hajottaa tavaroita ja huutaa yksin.koira ei rauhotu ollenkaan ennen ku sen "eristää"hetkesi häkkiin jäähtymään mutta sama meno alkaa kun se päästetään sieltä pois.pissa lenkkien jälkeen hetkenpäästä tehdään sisälle ei näy olevan mitää haluakaan oppia pidättämään"mulla on hätä ja mä teen sen tähän-tyyli" ..hyperaktiivinen?eroahdistus? läheisriippuvuus? koira on kasvatettu ja opetettu samallain ku talossa olevat 2 muutakin koiraa ne on kyllä oppinu asiat mutta tämä ei.
onko tähän enää
mitään apua?
151659
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kertomukset hysteerisistä koirista. Olisiko omistajilla syytä katsoa omaa koiranpitoaan ja taitojaan.
helppo muuttaa käyttäytymismallia.
Kärsivällisyys rauhallinen koulutus on paras.
Älä hermostu sille ,sillä vain pahennat asiaa...
ja opeta koiralle rauhoittuminen. Se menee ylikierroksilla selvästi. Luultavasti eroahdisteinen. Väsytä aivojumpalla älä lenkeillä. Jos sisällä jo riehuu se on kuluttanut valtavasti energiaa ja tee silloin vain leppoisia lenkkejä ja ehkä hakupalojen etsimistä. älä noteeraa kun lähdet tai tuut..äläkä moiti lätäköistä jälkikäteen ettei yksinolo ala olemaan epämiellyttävää.
Kyllä se sisäsiistiksi oppii mutta moiti vain itseteosta ja kehu aina kun tekee ulos. Ja sano aina että "tees nyt" kun tekee ja kehunta päälle niin alkaa yhdistelemään sen jätöksen tekemiseen pikkuhiljalleen.
Totuta myös kaikkeen eli kuljeta kaikkialla nyt mihin haluat sen tottuvan että sen oma itseluottamus kasvaisi.
Ei ole helppo yksilö mutta vaikea neuvoa näin netissä kun ei näe koiraa mutta yritetään. Toivottavasti tuosta oli hiukan apua.
Minkä rotuinen? Voisi olla hyvä tietää mihin tarkoitukseen jalostettu ..
Ja sitte vois myös kertoo mitä aivojumppaa voi harrastaa... Itselle on aina suositeltu sitä aivojumppaa koiralle mutta kun kysyn tarkemmin niin ei enää kukaan osaakkaa sanoa että millaista aivojumppaa. Mikä sitten luokitellaan aivojumpaksi?
Noh. Itse oon sitte soveltanu ku ei oo vastauksia tullu. Koulutusta, namujen etsintää, aktivointipallo. Tosin jos kaks muuta koiraa on koulutettu samalla tavoin ja pärjänneet hyvin niin en kyllä ymmärrä mikä tämän kanssa on pieleen mennyt.
Olisko sillä vähän myöhäinen mörköikä? Tai aikainen murkkuikä? Itse sain koirapsykologiksi opiskelevalta koiran rauhoittamiseen keinon kaksi joita yritän soveltaa. Eli kun koira käy ylikierroksilla, niin käsket sen maahan, painat kyljelleen, pää hellästi alas ja käsi lavan päälle. Se käsi vain on siinä. Sinä päätät koska tuokio loppuu. Koira alkaa rauhoittua kun hengitys rauhoittuu ja silmät alaa lopsahdella. Samalla siinä voi hokea "rauhoitu" niin ymmärtää sanan tarkoituksen.
Itse olen myös käyttänyt tuota "tee asias", eli kun tekee, sanon tee asias, ja päälle kehut kun lopettaa. Osaa nykyään 9 kk yhdistää että tekee melkein heti asiansa kun sanon niin jos vain hätä on. On myös helpottanut reilusti sitä ettei tee enää sisälle. 6.5 kk nyt toki on vielä nuorikin. Meillä on oppinut kunnolla vasta 8 kk, ja vieläkin saattaa yöllä tulla sisälle jos on esim vatsa sekasin. Mutta eihän tuo mikään ihme.
Älä leiki sen kanssa sisällä. Oletko kokeillut huomioimattomuutta? Itse en juuri huomio koiraani sisällä muuta kuin kun ollaan ulos menossa tai ruokaa annan. Tai namujen etsimistä sun muuta. Ei mitään riehumista, kuten pallon hakemista enää sisätiloissa. Rauhoittunut huomattavasti. Nykyään voi jo vähän enemmän siihen kiinnittääh huomiotakin.
Toivotaan että tuo on vain joku mörköikä joka menee ohi.
Tässä aivojumppa-vinkkejä:
- toko/tottis-treenit
- temppujen opettelu
- tasapainoilu (esim. metsässä kulku, penkkien päälle nousu, kiipeily kiville, kannoille, kaatuneiden puiden päälle ym.)
- nenätyöskentely (makkarajälki, namien etsintä ym.)
- ongelmanratkaisut (maitopurkkiin nameja, kongit, "aktivointipelit" (saa hyvinvarustetuista eläinkaupoista)
Nämä ovat kaikki koiralle hyvää aivojumppaa.
ja aktivointilelut, vessapaperirulliin makupaloja(opettaa itsenäiseksi), haisteleminen ulkona , pienet temput pikkuhiljalleen etc..mutta kiivas lenkitys v(arsinkin pyörän vierellä) saa koiran lisäämään kierroksia ja se vahvistuu koko ajan ja huippukuntoista koiraa ei saa väsytettyä siksi mieluummin rauhoittumista eli ei riehu mista vaativia saalistusleikkejä ja leppoista haistelukierrosta ulkona.
Aivojumppa on esimerkiksi kosketuskeppi harjoitus. Eli otat kosketuskepin. Pistät sen koiran nenän eteen vaikka 10 cam päähän. Pidät sen paikoillaan, et auta koiraa huomaamaan keppiä. Kun se sitten liikahtaa keppiä kohden/koskee keppiä- palkkaa ruoalla. Kun se yhdistää keppi-kosketus-nami voit siirtää kepin kauemmaksi. Taas koiraa ei saa auttaa. Kun se hiffaa, ja ottaa millinkin keppiä kohden-palkka. Kun tätä on harjoiteltu, koiran ajatus on- vasta kun olen seurannut keppiä saan palkan- se joutuu ajattelemaan mitä tekee palkkansa eteen. Kun taas namipalalla temput ovat koiran mielessä näin- seuraan ruokaa seuraan ruokaa- eli koiran ei tarvitse ajatella kun palkka menee nenän edessä. Kosketuskeppi treenejä on monenmoisia, esim. Sivulletulo jne. Netistä löytyy kyllä linkkejä. Keppitreeni on todella hauskaa ja kuluttaa koiran energiaa valtavasti juuri tuon aivotyön takia. Sori epäselvä artikulaationi.
Mulle tulee ensimmäisenä mieleen tuosta läähättämisestä ja ympäri asuntoa ravaamisesta,
että oisko sillä mahdollisesti kipuja?
Yleensä ongelmakäyttäytyminen on monien tekijöiden summa, taustalta voi löytyä vaikkapa selkäkipu tms.
Kirjoituksestasi paistaa läpi oma hermostuneisuutesi. Oletko ajatellut että ehkä tämä yksilö on herkempi kuin nuo kaksi muuta. Epäjohdonmukaisen ja hermostuneen kohtelun seurauksena toinen reagoi koira herkemmin kuin toinen. Kuulostaa aika pahalta jos koira en todella päästetty tuohon pisteeseen. Sehän stressaa itsensä (ja muut siinä sivussa) hengiltä. En osaa sanoa muuta kuin että toivottavasti koirallesi löytyisi uusi koti nopeasti.
Neuvoja ja ohjeita tällaisissa tilanteissa on aina niin monia kuin neuvojiakin. On niin helppoa syytää syy narun toiseen päähän tai kehottaa luopumaan koirasta.
Tässä on nyt tullut monenlaisia neuvoja
ja niitä soveltamalla ja asiaan paneutumalla ei mielestäin peli ole menetetty tuon ikäisen pennun kohdalla.
Useimmat ongelmakoirat ovat fiksuja koiria, ne oppivat äkkiä huonot asiat, mutta onneksi oppivat myös uusia asioita nopeasti.
hyviä ja asiallisia neuvoja oon saanu joskin joukkoon mahtuu aina joku asiatonkin..mielestäni olen koiran kouluttanut,käsitellyt,kohdellut jne kuten nuo 2 muutakin koiraa enkä ole sen hermostuneempi kun muutkaan ihmiset eikä mun olemassa olo ole vaikuttanut negatiivisesti myöskään näihin 2 muuhun talossa asuvaan koiraan.mutta siis asiaan koira on ollut tuollainen niin kaun kun se on mulla ollut eli luovutus ikäsestä se ravannu eestakasi kämpässä ja tuo riehuminen on vaan pahentunu sen kasvaessa,tänään eristin sen kettiöön portilla(kokeeksi) ja kappas siellä oli 3 pas*aa,pissaa,verhot lattialla,sanomalehdet revitty,vesikuppi nakeltu ympäriinsä jne.siellä oli akvointipallo,luita ja muita leluja.ulkona oltiin justiin käyty.koiralla on siis akvointipallo,leluja,makupaloja(piilotettu tai wc-rullassa,kanamunakennossa jne
koko ajan..eli kyllä ratkaisu täytyy löytää muuta kautta..koirasi on siis erittäin vilkas ja herkkä luonteeltaan, tempperamenttinen..onko käyttökoira rodultaan?
Ellet jaksa nähdä enempää vaivaa koirasi eteen ehkä olisi parempi tehdä muutos..ja katsoa todella hyvää kotia muualta..vaikka se surullista onkin.
Voi olla että koirasi sopisi paremmmin maaseudulle missä porukat on enemmän kotona ja missä saa painaa ympäri pihaa mielin määrin..
uusimmassa koiramme-lehdessä oli hyvä artikkeli koiran rauhoittamisesta. kannattaa lukea.
En ymmärrä sitä, että jokaikinen koira on suht täydellinen mutta ihminen sen sitten pilaa. Toki näin monesti on.
Mutta eiköhän noissa eläimissäkin ole erilaisia "valuvikoja", joiden vuoksi ne luonnossa menehtyisivät aika äkkiä mutta näin ihmisten hoivissa saavat elää niin pitkään kuin ihminen jaksaa.
Jos koiran hermosto on aivan säpäleinä ja se on stressaantunut kaiken aikaa niin miten onnellinen se lopulta on?
Miten onnellinen on omistaja kun näkee koiransa voivan koko ajan huonosti?
Ei tuo enää normaalia ole.
On parempi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Heillä on yleensä jalat maassa näissä asioissa ja mikäli joku sairaus vaivaa niin sekin sitten ehkä löytyy.
Aiempi koiramme sairastui syöpään ja kun kysyimme lääkäriltä miten kannattaisi jatkaa niin hän sanoi aivan asiallisesti ja ystävällisesti, että vaikka koira ei kipuile niin muut vaivat se, että syöpä kuitenkin leviää...kannattaa päästää koira lepoon.
hyvän koiran ja voihan olla että omistaja on vahingossa harkitsemattomasti käsitellyt liian rajusti herkempää koiraa ja vaatinut alussa liikaa.
Toisille omistajille sopii kovempi koira kun toiset osaa käsitellä herkkääkin koiraa..nyt lienee kyse herkästä koirasta.
Kertomuksesi on kuin meidän Vili-vekarasta, sk.ketteristä.
Tuon ikäisenä riehui, juoksi, kakkaili, puri, repi, läähätti ja kalusi keittiön tuolinjalkoja kuin majava.
Söi kaikki eteensä tulevat tavarat kivistä pullonkorkkeihin.
Nyt kaksivuotiaana alkaa olla aika rauhallinen poika.
Meillä kävi kasvattaja opettamassa meille ihmisille ketterin kasvatusta ja koiralle kunnioittavaa käytöstä.
Lähes joka päivä olisin ollut valmis myymään sen ekalle vastantulijalle eurosta.
Onneksi meitä on neljä, jotka kasvatimme koiraa - kun yksi väsyi, toinen astui hommiin.
(Huom: kaikki s.k.ketterit EIVÄT ole tällaisia, meille sattui vain se kaikkein fiksuin ja omaa etuaan ajattelevin koira pentueesta.)
Mutta me selvisimme!
Ja nyt on nuorukainen aika salonkikelpoinen, mitä nyt vähän yrittää säännöllisesti
nousta lauman arvoasteikossa ylöspäin.
Mitäkö keinoja käytimme?
Rauhoitteluja (Koiramme-lehden malliin), sanomalehteä, tiukkaa järjestelmällisyyttä: jos joku on kiellettyä se on sitä aina ja kaikkien kanssa.
Aktivointia erilaisilla pahvilaatikko namisysteemeillä, istuttamista (myös ennen tienylitystä ja kotiportaiden kiipeämistä), ovesta ihminen ennen koiraa jne.
Ota huomioon, että koirasi on vielä varsin pieni
ja sen rotukin (tai rotukoktaili)
vaikuttavat sen kasvamiseen ja kehittymiseen.
Ketterit tulevat muuten "aivoiltaan" aikuisiksi vasta noin neljävuotiaina. Huh.
KL