Shanti Devi

Luin tässä kirjaa tuiskuisena iltana nimeltään Shanti Devi, kertomus jälleensyntymisestä. Kirjan oli kirjoittanut Sture Lönnerstrand.

Kirjan lopusta muutama rivinen:
'Menneinä aikoina jälleensyntymisen oppi oli levinnyt ympäri Aasian, Afrikan, Amerikan ja Euroopan. Se oli myös Australian alkukansan usko.

Viisisataa vuotta ennen Kristusta kreikkalainen Pindaros sanoo, että sielu asteittain puhdistuu kun se jokaisessa inkarnaatiossa saa asustaa uudelleenluodussa ruumiissa.

Pythgoras ilmaisee sen näin: 'Kuoleman jälkeen sielu astuu aineettoman elämän valtakuntaan, jossa sen täytyy vapauttaa itsensä kaikista vioista. Sen jälkeen sen täytyy uudelleen asettua astumaan ruumiiseen ja aloittaa uusi mainen elämä. Kehitys tapahtuu tavalla, joka vastaa sielun moraalisia ominaisuuksia.'

Platonin 'Faidonissa' Sokrates sanoo: Vanhastaan on ollut vallalla uskomus, että sielu tämän maailman jätettyään menee alas manalaan ja lopuksi palaa sieltä takaisin elämään. Sillä tavoin käy sen vaellus kuolemasta syntymään, elämästä uuteen elämään... Kerta toisensa jälkeen sielu kutsutaan takaisin maan päälle.

Plotinus, uusplatonikoista huomattavin, sanoo: Sielu käy läpi eri olomuotoja. Meidän nykyinen olomuotomme on menneisyytemme tekojen seurauksena syntynyt.

Josefus kuvailee essealaisten jälleensyntymisen uskoa näin: Heidän keskuudessaan vallitsee käsitys, että ruumiit kulkevat tuhoon eikä niiden materia ole kestävää mutta sielut vaeltavat edelleen kuolemalta varjeltuina.

Essealaisia pidetään itämaisia vaikutteita omaksuneena juutalaisena munkkijärjestönä. Se oli esikristillinen, mutta sillä oli uskonkappaleita ja käyttäytymissääntöjä, jotka ennakoivat kristittyjen luostareita.

Ovidius kirjoittaa: Miksi te pelkäätte kuolemaa? Ei kuoleman mahti kukista sieluja. Kun ne ovat vapautuneet tomuvaipoistaan, joita tänään joutuvat kantamaan, ne pian palaavat takaisin uudesa ruumiillisessa muodossaan.