Avioehto ja omaisuden jako

Olemme aviopari, jossa meillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta puolisollani on lapsia edellisestä avioliitosta. Teimme avioehdon, kun menimme naimisiin (avioehdossa maininta, ettei kummallakaan meistä ole avio-oikeutta sellaiseen toisen omaisuuteen, jonka me nyt omistamme eikä sellaiseen omaisuuteen, minkä meistä toinen tulevaisuudessa saa perintönä,testamentilla tai lahjana). Nyt kuitenkin aloin miettimään, että olenko tehnyt emämunauksen, kun olen sijoittanut ns omaa rahaa yhteiseen taloomme ja sen lisäksi otimme yhteistä lainaa rahoittaaksemme loput (noin puolet) puuttuvista rahoista. Olemme merkinneet omistuksen 50/50, eli olisiko talon omistuksen jako pitänyt ottaa jo huomioon kauppakirjoja tehdessä, vai onko minulla oikeus saada sijoittamani rahat puolet yhteisesti rahoitetusta osuudesta, vai jaetaanko nyt koko taloon sijoitettu omaisuus 50/50? Eli menetinkö nyt sijoittamani rahat?
91169
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Olisi ollut hyvä laittaa omistussuhteeksi se, miten talo todella on rahoitettu. Omistussuhteet voidaan vieläkin muuttaa. Riitatilanteessa joudut joka tapauksessa todistamaan, että olet rahoittanut taloa enemmän. Todistaminen on sitä helpompaa, mitä vähemmän aikaa on kulunut. Jos pysytyt todistamaan rahoittaneesi taloa avio-oikeuden ulkopuolella olevalla omaisuudella, saat rahasi takaisin. Tämä on kuitenkin yksi varma, turha riidan aihe, koska useimmat luulevat, että et saa rahojasi takasin ja ovat "valmiita menemään vaikka OIKEUTEEN asiasta"

Äänestä

Kiinteistön omistussuhteista on 3.3. kysytty ja vastattu saman kaltaiseen tilanteeseen.

Äänestä

Mietipäs nyt asiaa vähän toiselta kannalta.

Ensinnäkin, et ole menettänyt mitään, jollet suunnittele eroa tai epäile puolisosi haluavan eroa.

Toiseksi, ellei sinulla ole lapsia, mitä väliä sillä on, mihin omaisuutesi menee kuolemasi jälkeen? Eikö luonnollisin perijä olisi rakkaan puolisosi lapsi?

Äänestä

Täällä on vähän samanlainen ongelma..heräsipä siis kysymys, riittääkö omaisuudenjaossa esim tositteet senaikaisesta tiliotteesta, josta voidaan todeta, että tietyn summan maksaja on ollut ainoastaan toinen puolisosta avioehto, vaikka omaisuus on kauppakirjassa merkitty fifty-fifty?
Ja ne loput, josta on yhteinen laina menis 50/50?

Äänestä

Eikös sitten avioehto nimenomaan turvaa sen, että kumpikin saa pitää oman omaisuutensa, eli jos on asiallisesti tehty avioehto ja lisäksi esim pankkitositteet ostotapahtumasta, niin jaetaanko omaisuus siinäkin tapauksessa tasan, jos avioliiton aikana omistus on merkitty tasan..mikä merkitys avioehdolla sitten on?!

Äänestä
  • Kyllä, avioehto turvaa sen, että molemmat saavat pitää oman omaisuutensa jos ero tulee. Jos omistusosuus on merkitty 50/50, on kummankin oma omaisuus se puolet. Ei avioehto sitä turvaa, että merkittyjä omistusosuuksia ruvetaan jälkikäteen kuittien kanssa penkomaan ja vaatimaan muutettavaksi. Omistusosuudet on laitettava oikein silloin, kun jotain ostetaan!

    Avioehdolla on se merkitys, että jos omistukset menevät vaikka 40/60, kumpikin pitää eron sattuessa osuutensa suhteessa 40/60, eikä omaisuutta jaeta avio-oikeuden nojalla 50/50.

    Äänestä

  • ihmettele vaan kirjoitti:

    Kyllä, avioehto turvaa sen, että molemmat saavat pitää oman omaisuutensa jos ero tulee. Jos omistusosuus on merkitty 50/50, on kummankin oma omaisuus se puolet. Ei avioehto sitä turvaa, että merkittyjä omistusosuuksia ruvetaan jälkikäteen kuittien kanssa penkomaan ja vaatimaan muutettavaksi. Omistusosuudet on laitettava oikein silloin, kun jotain ostetaan!

    Avioehdolla on se merkitys, että jos omistukset menevät vaikka 40/60, kumpikin pitää eron sattuessa osuutensa suhteessa 40/60, eikä omaisuutta jaeta avio-oikeuden nojalla 50/50.

    Siis auttakaa nyt viisaat, onko mitään enää tehtävissä, että voi turvata sijoittamani rahat?
    Toinen osapuoli ei halua enää neuvotella asiasta, vaan on hyvin tyytyväinen tähän kuvioon.
    No..luulin toimineeni aikoinani viisaasti, kun turvasin omaisuuteni avioehdolla, mutta olin tyhmä, en selvittänyt avioehdon/kauppakirjan omistussuhteiden välistä kuviota tarpeeksi selvästi vaan luulin onneton, että pystyn tiukan paikan tullen(jota tyhmä en koskaan luullut tulevan eteen!) todistamaan sijoitukseni pankkikuiteilla/tiliotteella.

    Äänestä

  • ihmettelen vaan kirjoitti:

    Siis auttakaa nyt viisaat, onko mitään enää tehtävissä, että voi turvata sijoittamani rahat?
    Toinen osapuoli ei halua enää neuvotella asiasta, vaan on hyvin tyytyväinen tähän kuvioon.
    No..luulin toimineeni aikoinani viisaasti, kun turvasin omaisuuteni avioehdolla, mutta olin tyhmä, en selvittänyt avioehdon/kauppakirjan omistussuhteiden välistä kuviota tarpeeksi selvästi vaan luulin onneton, että pystyn tiukan paikan tullen(jota tyhmä en koskaan luullut tulevan eteen!) todistamaan sijoitukseni pankkikuiteilla/tiliotteella.

    Oletan että tarkoitat "ns. omalla rahalla" omaisuutta, johon puolisollasi ei ole avio-oikeutta ko. avioehtosopimuksen nojalla. Eli hankittu ennen avioliittoa, peritty tai saatu lahjalla.

    Avio-oikeudesta vapaan omaisuutesi arvo jonka olet avio-oikeudenalaisen omaisuuden hankkimiseksi "sijoittanut" on tulevassa osituksessa otettavissa huomioon vastikkeen muodossa. Tilanne palautetaan osituksessa vaatimuksesta laskennallisesti sellaiseksi kuin tilanne olisi ollut jos et olisi "epäedullista sijoitusta" tehnyt. Tilannetta koskee avioliittolain 92§:

    "Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta."

    Yllä mainitun lainkohdan ilmaisu "muuta omaisuuttaan" tarkoittaa avio-oikeusta vapaata omaisuutta. Tällainen omaisuus vähennetään omaisuudestasi osituslaskelmassa ennen velkojen kattamista (ja siirretään osituslaskelmassa avio-oikeudesta vapaan omaisuutesi puolelle). Tämä laskee laskennallisen avio-oikeudenalaisen omaisuutesi säästöä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti avio-osiin ja siten tasinkoon.

    Yllä mainittua AL 92§:n mukaista vastiketta on kuvaavasti juridiikassa kutsuttu heiluriliikkeeksi. Minkä vuoksi avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan perheen hyväksi (esim. suurempi asunto) siirtäneen puolison tulisi tästä hyvää tarkoittavasta toiminnastaa osituksessa kärsiä? Tai miksi tämän kuolinpesän tulisi tästä kärsiä?

    Asemasi on turvattu. Kirjoituksestasi ei käy ilmi, että onko myös puolisosi sijoittanut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta talohankintaan. Jos näin on niin ym. periaatteet pätevät myös häneen. Luonnollisesti avio-oikeudesta vapaan omaisuuden käyttäminen on pystyttävä todistamaan. Tässä oletkin toiminut järkevästi ja säilyttänyt pankkitositteet.

    Huomautan, että maallikot eivät yleensä tunne juuri lainkaan avioliittolain erilaisia vastikemekanismeja (AL 92, 93, 94, 95 §). Käänny perhejuttuja hoitavan juristin puoleen jos eroat. Vastaavasti kuolinpesäsi osakkaiden on syytä kääntyä juristin puoleen jäämistöositusta toimitettaessa. Oletuksena siis että eivät tunne avioliittolain varallisuusjärjestelmää.

    Pitkää ikää ja onnea matkaan.

    Äänestä

  • Toinen Oikkari kirjoitti:

    Oletan että tarkoitat "ns. omalla rahalla" omaisuutta, johon puolisollasi ei ole avio-oikeutta ko. avioehtosopimuksen nojalla. Eli hankittu ennen avioliittoa, peritty tai saatu lahjalla.

    Avio-oikeudesta vapaan omaisuutesi arvo jonka olet avio-oikeudenalaisen omaisuuden hankkimiseksi "sijoittanut" on tulevassa osituksessa otettavissa huomioon vastikkeen muodossa. Tilanne palautetaan osituksessa vaatimuksesta laskennallisesti sellaiseksi kuin tilanne olisi ollut jos et olisi "epäedullista sijoitusta" tehnyt. Tilannetta koskee avioliittolain 92§:

    "Jos puoliso on sellaisen omaisuutensa parantamiseen, johon toisella puolisolla on avio-oikeus, käyttänyt muuta omaisuuttaan, saakoot hän tai hänen perillisensä vastiketta ensiksimainitusta omaisuudesta."

    Yllä mainitun lainkohdan ilmaisu "muuta omaisuuttaan" tarkoittaa avio-oikeusta vapaata omaisuutta. Tällainen omaisuus vähennetään omaisuudestasi osituslaskelmassa ennen velkojen kattamista (ja siirretään osituslaskelmassa avio-oikeudesta vapaan omaisuutesi puolelle). Tämä laskee laskennallisen avio-oikeudenalaisen omaisuutesi säästöä. Tämä vaikuttaa luonnollisesti avio-osiin ja siten tasinkoon.

    Yllä mainittua AL 92§:n mukaista vastiketta on kuvaavasti juridiikassa kutsuttu heiluriliikkeeksi. Minkä vuoksi avio-oikeudesta vapaata omaisuuttaan perheen hyväksi (esim. suurempi asunto) siirtäneen puolison tulisi tästä hyvää tarkoittavasta toiminnastaa osituksessa kärsiä? Tai miksi tämän kuolinpesän tulisi tästä kärsiä?

    Asemasi on turvattu. Kirjoituksestasi ei käy ilmi, että onko myös puolisosi sijoittanut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta talohankintaan. Jos näin on niin ym. periaatteet pätevät myös häneen. Luonnollisesti avio-oikeudesta vapaan omaisuuden käyttäminen on pystyttävä todistamaan. Tässä oletkin toiminut järkevästi ja säilyttänyt pankkitositteet.

    Huomautan, että maallikot eivät yleensä tunne juuri lainkaan avioliittolain erilaisia vastikemekanismeja (AL 92, 93, 94, 95 §). Käänny perhejuttuja hoitavan juristin puoleen jos eroat. Vastaavasti kuolinpesäsi osakkaiden on syytä kääntyä juristin puoleen jäämistöositusta toimitettaessa. Oletuksena siis että eivät tunne avioliittolain varallisuusjärjestelmää.

    Pitkää ikää ja onnea matkaan.

    Voi kiitos "Toinen Oikkari"! Vielä jos tyhmänä saan varmistaa siis tuon, että laittamamme omistussuhde 50%/50% on tosiaan kumottavissa, jos voin siis todistaa, että olen sijoittanut omaa rahaa taloomme/tonttiimme? Olen saanut ko. rahat ennen avioliittoamme perintönä, jonka olin sijoittanut omaan asuntoon, myöhemmin ostimme yhteisen asunnon, johon siis sijoitin tästä omasta asunnosta saadut rahat+yhteistä lainaa, sitten menimme naimisiin, teimme avioehdon ja hankimme omakotitalon tontteineen, jossa siis edelleen osana sijoittamani rahat+yhteistä lainaa..voi, kun tämä elämä on joskus niin monimutkaista!!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Monta kuviota kirjoitti:

Olemme aviopari, jossa meillä ei ole yhteisiä lapsia, mutta puolisollani on lapsia edellisestä avioliitosta. Teimme avioehdon, kun menimme naimisiin (avioehdossa maininta, ettei kummallakaan meistä ole avio-oikeutta sellaiseen toisen omaisuuteen, jonka me nyt omistamme eikä sellaiseen omaisuuteen, minkä meistä toinen tulevaisuudessa saa perintönä,testamentilla tai lahjana). Nyt kuitenkin aloin miettimään, että olenko tehnyt emämunauksen, kun olen sijoittanut ns omaa rahaa yhteiseen taloomme ja sen lisäksi otimme yhteistä lainaa rahoittaaksemme loput (noin puolet) puuttuvista rahoista. Olemme merkinneet omistuksen 50/50, eli olisiko talon omistuksen jako pitänyt ottaa jo huomioon kauppakirjoja tehdessä, vai onko minulla oikeus saada sijoittamani rahat puolet yhteisesti rahoitetusta osuudesta, vai jaetaanko nyt koko taloon sijoitettu omaisuus 50/50? Eli menetinkö nyt sijoittamani rahat?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu