"Niin mikä elämässä on tärkeintä?" kysyi hän. Toinen nosti kupin huulilleen ja vastasi:
"Siellä sataa vettä, aika mukavaa. Niin ja auringonpaistekin on hauskaa, silloin kuin sitä sattuu olemaan" vastasi hän, ja hörppäsi lisää juomaa.
"Niin mutta vastaa nyt siihen kysymykseen" valitti toinen.
"Autotkin liikkuvat varsin vilkkaasti tänään, eilen niitä ei pahemmin näkynyt. Miksi sinä muuten höpiset siinä?" kysi mies, ja heitti juomapullonsa menemään.
"Jotta kertoisit mikä elämässä on tärkeintä!"
"Sanottaisiinko niin, että mitäs pirua sillä on väliä" vastasi pullomies.
"Mutta miksi sitten olemme täällä maailmassa, jos emme tiedä?"
"Olisiko sitten mukavempaa, jos tietäisi?" kysyi pullomies, joka ei hetkahtanut mihinkään suuntaan.
"Niin, ei tarvitsisi pähkäillä tällaista"
"Mahtaako se tärkeys sitten kovin tärkeää ollakaan, jos sen ajatteleminen jo luo tuollaista stressiä?"
"Mutta kenties se poistuu, kun löydän totuuden"
"Mitäs miettisit sitten kun sen löydät?" kysyi pullomies, heittäen nipun avaimia kyselevälle koltiaiselle.
"En kai miettisi enää mitään"
"Ajattelet sen siis noin, se on hyvä sinulle. Mielestäsi maailma on olemassa siis vain siksi, että meidän ei tarvitsisi sietää sitä, ajatella sitä, olla siellä tai tehdä mitään muutakaan. Eikö se totuutesi ole vähän outo tila, jos se sulkee kaiken elämän värikkyyden pois. Hmm... kuuleppas kakara, ota nuo avaimet, hae leikkuri ladosta ja aja ruoho. Mene sitten kahville ja kotiin katsomaan televisiota. Ei se sen kummempaa ole. Niin, heh... onneksi keksit kysyä totuudesta. Totuuden etsiminen sulkee pois totuuden kokemisen, niin..."
"Siellä sataa vettä, aika mukavaa. Niin ja auringonpaistekin on hauskaa, silloin kuin sitä sattuu olemaan" vastasi hän, ja hörppäsi lisää juomaa.
"Niin mutta vastaa nyt siihen kysymykseen" valitti toinen.
"Autotkin liikkuvat varsin vilkkaasti tänään, eilen niitä ei pahemmin näkynyt. Miksi sinä muuten höpiset siinä?" kysi mies, ja heitti juomapullonsa menemään.
"Jotta kertoisit mikä elämässä on tärkeintä!"
"Sanottaisiinko niin, että mitäs pirua sillä on väliä" vastasi pullomies.
"Mutta miksi sitten olemme täällä maailmassa, jos emme tiedä?"
"Olisiko sitten mukavempaa, jos tietäisi?" kysyi pullomies, joka ei hetkahtanut mihinkään suuntaan.
"Niin, ei tarvitsisi pähkäillä tällaista"
"Mahtaako se tärkeys sitten kovin tärkeää ollakaan, jos sen ajatteleminen jo luo tuollaista stressiä?"
"Mutta kenties se poistuu, kun löydän totuuden"
"Mitäs miettisit sitten kun sen löydät?" kysyi pullomies, heittäen nipun avaimia kyselevälle koltiaiselle.
"En kai miettisi enää mitään"
"Ajattelet sen siis noin, se on hyvä sinulle. Mielestäsi maailma on olemassa siis vain siksi, että meidän ei tarvitsisi sietää sitä, ajatella sitä, olla siellä tai tehdä mitään muutakaan. Eikö se totuutesi ole vähän outo tila, jos se sulkee kaiken elämän värikkyyden pois. Hmm... kuuleppas kakara, ota nuo avaimet, hae leikkuri ladosta ja aja ruoho. Mene sitten kahville ja kotiin katsomaan televisiota. Ei se sen kummempaa ole. Niin, heh... onneksi keksit kysyä totuudesta. Totuuden etsiminen sulkee pois totuuden kokemisen, niin..."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.