Jätin yön, raivasin tien läpi rämeen
pimeästä valoon matkaa raskain askelin tein,
sun luo
yli peltojen kultaisten
alla keväisen sateen
jokin minua jo kevyin askelin eteenpäin vei,
läpi lehtojen viininpunaisten
alle auringonpaisteen
sun luo taisin loppumatkan jo hetken ilmassakin kulkea.
Näin
sisältäs olet
säihkyvämpi kuin silmäs sun
kauniimpi kuin kasvosi kuningattaren
ja ne minua yönkulkijaa pelottaa.
Nyt jo lähtöä teen, takaisin omaan maailmaan
ei minua ole tehty rakastamaan, valossa kulkemaan
siksi en tahdo sinua satuttaa.
Rakkaani ansaitset jotain paljon kauniimpaa.
pimeästä valoon matkaa raskain askelin tein,
sun luo
yli peltojen kultaisten
alla keväisen sateen
jokin minua jo kevyin askelin eteenpäin vei,
läpi lehtojen viininpunaisten
alle auringonpaisteen
sun luo taisin loppumatkan jo hetken ilmassakin kulkea.
Näin
sisältäs olet
säihkyvämpi kuin silmäs sun
kauniimpi kuin kasvosi kuningattaren
ja ne minua yönkulkijaa pelottaa.
Nyt jo lähtöä teen, takaisin omaan maailmaan
ei minua ole tehty rakastamaan, valossa kulkemaan
siksi en tahdo sinua satuttaa.
Rakkaani ansaitset jotain paljon kauniimpaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olipa niin kaunis runo,herkkä ja suoraan sydämestä jollekin osoitettu (olispa mulle..)Ilmeisesti sinun rakkautesi voima on melkoisen vahva.Tunsin sydämeni pysähtyvän lukiessani sitä.
Tykkäsin todella paljon.
joka kirjoittaa noin kauniisti voi ajatella,
että joku ansaitsisi parempaa?