Mikä ihme siinä on, että nykyään keittiöstä on tullut jonkinlainen kodin arvon mitta ?
Laitetaan kaikenmaailman tingel-tangelia, superkalliita tasoja, koneita ja valaistuksia, pyöriviä hyllyhäkkyröitä, lokerikkoja jne - maksoi mitä maksoi. Naistenlehdet, sisustus- ja talolehdet esittelevät ilman minkäänlaista tolkkua kaikki muotioikut kätevinä, työtä helpottavina ja jopa välttämättöminä järkihankintoina
Keittiöstä tehdään väkisin edustustila, vaikka sen todellinen käyttötarve on ruoan valmistus, leivonta ja astioiden pesu ja säilytys.
Pienehkö, tehokas keittiö siistein kaapein ja tavanomaisin kodinkonein pitäisi saada takaisin arvoonsa. Sen yhteydessä sitten tarpeeksi tilava ruokailutila, jonka voi kalustaa mieltymystensä mukaan rahoilla, jotka säästyvät jättämällä turhat hörhöilyt pois keittiöstä.
Laitetaan kaikenmaailman tingel-tangelia, superkalliita tasoja, koneita ja valaistuksia, pyöriviä hyllyhäkkyröitä, lokerikkoja jne - maksoi mitä maksoi. Naistenlehdet, sisustus- ja talolehdet esittelevät ilman minkäänlaista tolkkua kaikki muotioikut kätevinä, työtä helpottavina ja jopa välttämättöminä järkihankintoina
Keittiöstä tehdään väkisin edustustila, vaikka sen todellinen käyttötarve on ruoan valmistus, leivonta ja astioiden pesu ja säilytys.
Pienehkö, tehokas keittiö siistein kaapein ja tavanomaisin kodinkonein pitäisi saada takaisin arvoonsa. Sen yhteydessä sitten tarpeeksi tilava ruokailutila, jonka voi kalustaa mieltymystensä mukaan rahoilla, jotka säästyvät jättämällä turhat hörhöilyt pois keittiöstä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mitäpä tuota itkemään, mene ja hanki se pieni näppärä tiskinurkka.
Meidän perheessä vietetään aikaa keittiössä ja haluan sen olevan toimiva ja kaunis.
Kaikki tietää miltä perus pikkukeittiö näyttää, mutta ne jotka ovat valmiit panostamaan keittiöön haluaa niitä kuvia ja malleja myymälöihin.
Et voi olettaa että kaikki ajaa Ladalla, jos se on sun automerkkisi.
Sen vuoksi on hyvä että on erilaisia malleja, niin keittiöissä kuin autoissakin :)
Varmasti keittiösi on kuitenkin kaunis, vaikka onkin pieni..
Aina tuota iänikuista Ladattelua. En aja Ladalla vaikka keittiö ei olekaan kotini keskipiste ja arvon mitta.
Pointtini on se, että markkinavoimien ja näennäisasiallisten lehtijuttujen ohjailemana sijoitetaan suhteettoman paljon rahaa keittiön varustelemiseen toisarvoisilla ominaisuuksilla, varusteilla ja vekottimilla sen sijaan, että rahat käytettäsiin esim. tilavampiin makuuhuoneisiin tai kunnollisen saunan tekemiseen
(ihan liian usein on sauna pilattu pesuhuoneessa olevalla WC-pytyllä, liian pienellä löylyhuoneella tai riittämättömällä ilmanvaihdolla).
Hyvähän se on, jos perheellä on yhteinen kokoontumispaikka. Tällainen paikka voi hyvin olla esim. tarkoituksenmukaisen keittiön ja olohuoneen yhteydessä oleva viihtyisä ruokailutila.
on maailmassa kuin kivitasot.
Minulle keittiö on tosi tärkeä paikka - siellä ollaan tosi paljon, ja haaveena on yhdistää se kesällä olohuoneeksi.
Mutta nykyinen tyyli, jossa köökki maksaa pienen omakotitalon verran on kyllä outo. Luulisin että kodikkuutta, toimivuutta ja mukavuutta saa hiukan halvemmallakin.
Ihmiset kuulevat summia 15000 - 30000, ja olettavat että se on keskitasoa!
...kyllä ohi aiheen kovaa ja korkealta, mutta mitä se pesuhuoneessa oleva WC-pönttö oikein pilaa? Lähinnä kai pilalle menee parketit siltä joka märillä jaloilla tallustelee saunasta erillään olevaan WC:hen.
Kirjoituksestasi selvästi voi lukea rivien välistä, ettet todellakaan joudu niitä keittiöhommia tekemään. Miksi ei laittaisi kunnon mekanismeja remontin yhteydessä kaapistoihin sen sijaan, että joka kerta sieltä alahyllyltä kontatessa kiroaa niitä perimmäisiä nurkkia?!?! Teillä se ilmiselvästi on joku muu, joka konttaa!...tai pitsataksit ja mäkkäri...
Eiköhän se ole jokaisen oma asia, mihin senttinsä käyttää. Joillakin on mukavuudenhalua myös keittiötoimissaan. Toki voihan ne samat rahat vaikka valuttaa kurkusta alas... sitä paitsi keittiökalusteet on pitkän ajan sijoitus!
kun sisustuslehtiä lukee, niin pitäisi ilm. uusia kerran 10:ssä vuodessa, parhaimmillaan 15 -vuotias on vanha. Sijoitukset vanhenevat turhan nopeasti arvottomiksi.
Mikään ei ole niin vanhanaikaista kuin holvikaari.
...toisaalta - siihen vaikuttanee myös 70-80-luvun melluinnostus - kokopuiset kaapit ulos - mellut sisään.
Toinen juttu tässä on keittiövalmistajien suunnitelmat. Vaihtoehtoja ei mietitä - jopa yläkaappeihin keksitään 'käteviä' kulmaratkaisuja.
Eli väittäisin, että mekanismit ovat nousseet rengiksi isännän paikalta.
Huolellisella miettimisellä voidaan moni hankala ratkaisu vaihtaa halvempaan - ja yhtä hyvin toimivaan. Suosittelen lukemaan ***vanhoja*** keittiösuunnittelukirjoja. Esimerkkinä sellaisesta poimimani vinkki superkalliiden kulmaratkaisujen välttämiseksi - käytä hankalasti hyödynnettävä kulmatila hyödyksi seinän takana toisessa huoneessa.
Tällaiset ratkaisut eivät sovi keittiöfirmojen ajatuksiin.
Kyllä minä keittiössä häärään, jopa siinä määrin, että olen sijoittanut usein tarvittavat tavarat kätevästi saataville, enkä alakaappien perimmäisiin nurkkiin.
Väitän, että jokaiseen talouteen kertyy ajan mittaan tavaraa, jota tarvitaan harvoin tai ei koskaan, mutta ei voida tai raaskita poiskaan heittää. Tällaisen tavaran säilyttämiseen ne alakaappien perukat ovat omiaan (esim. joulukoristeet laatikoihin ja laatikot kaappiin)
Vinkkinä vielä: kotonamme pohjaratkaisu mahdollistaa sen, että keittiön nurkassa oleva siivouskomero avautuukin keittiön "takana" olevan eteisen puolelle. Näin on se nurkka todella tehokkaasti käytetty.
eli vähemmälläkin rahalla voi saada toimivan keittiön.
Mutta siihen ei kannata etsiä vinkkejä keittiöfirmoista.
Saimme omaan rivarineliöön todella viihtyisän keittiön N. 2700 eurolla. Hinta sisältää kaapistot runkoineen, kalustevälilaatat ja uuden hanan. Kodinkoneet olivat suht uudet joten niitä ei vaihdettu. Laatat olivat kalliimmasta päästä, 50 euroa neliö, mutta sitä meni 2,5 neliötä. Kaapin ovetkin ovat muotiväristä pähkinää=) Että ei sitä tarvitse välttämättä omaisuuksia haaskata, jos kilpailuttaa yritykset. Tosin, jos väljää rahaa löytyy, niin sama kai se on mihin ne käyttää!=)
Mistä ostitte keittiönne? Onko se jo valmis, oletteko tyytyväiset toimitukseen ja laatuun ?
Terv. keskustelun aloittaja
Kalustepinnoite Korhonen Kontiolahdelta teki näin hienon kaupan kanssamme=) Kuuluu vissiin Forema-ketjuun. Keittiö on todella hyvä ja kodikas. Laatu on erinomaista. Ainakin täällä Joensuun tienoilla on ymmärtääkseni edullisin keittiökalustetoimittaja. Pelkät ovet ja tasot olisimme saaneet n. 1000 eurolla, mutta 30 vuotta vanhat rungot olivat karseassa kunnossa. Eräs keittiökalustekauppias sanoi, että heiltä olisimme saaneet tuolla 2400 euron hinnalla vain ovet ja tasot. Monet tuttavat, jotka ovat kiertäneet kyselemässä tarjouksia,ovat kertoneet, ettei kukaan muu tuohon hintaan myy.
Mikä todella helpottaa työtä ja mikä on muotioikku?
Kommentteja?
omia ehdotuksiani turhakkeista:
Kivitasot - ikilevy eli laminaatti kestää kohtuu kauan. Uusiminen vaikka kahden vuoden välein halvempaa. Jälleenmyyntiarvon kohottaminen kyseenalaista - tummat tasot eivät välttämättä ole enää muodissa viiden vuoden päästä.
Kulmakarusellit - ei ikinä enää.
Teräspintaiset kodinkoneet - pelkästä pinnasta tuplahinta - kaupanpäälle sormenjäljet.
Pohdiskelin vähän aikaa tuota juttuasi. Meillä tällä hetkellä omat suunnitelmat odottavat keittiökauppiaalle viemistä. "Tingel-tangeliin" emme mielestäni ole "syyllistyneet" eli uskomme, että laatikot sulkeutuvat ihan yhtä hyvin ilman hidastimia, emmekä tarvitse kippiovia yläkaappeihin. Joku varmaan tarvii niitäkin, mutta me siis pärjäämme "tavallisilla" kaapeilla ja laatikoilla. Koneet tulevat tavalliset valkoiset, koska emme usko, että rosteripintaiset pitäisivät enemmän kylmää...
Ulkonäköön panostamme, että saamme itseä miellyttävän. Pidämme puusta, ja ajattelimme viiluovia, mutta päädymmekin massiivipuuoviin. Tasot tulevat kivestä, koska sen ulkonäkö miellyttää meitä. Toisaalta, nykyisessä kodissamme on laminaattia, ja sen kokemuksen pohjalta olimme yhtä mieltä, että nyt kiveä.
Hintaluokan tiedämme jo tässä vaiheessa aika hyvin, ja olemme valmiit maksamaan sen. Ei ehkä halvinta mahdollista, mutta ei missään nimessä kaikkein kalleintakaan hintaluokkaa. Ja sitten siihen miksi-puoleen. Aiomme asua uudessa kodissamme niin kauan, kuin siinä iän ja terveyden puolesta pystymme. Eikä tarkoitus ole, että homma menisi esim. keittiön osalta uusiksi muutaman vuoden kuluttua. Eli tältä pohjalta, uskallamme tehdä omannäköisemme ratkaisun, vaikka muoti muuttuisikin. Meidän keittiöhän siitä tulee. Ja sillä aikavälillä, minkä tuossa talossa oletettavasti tulemme asumaan, hyvään, kestävään ja myös katseenkestävään uskaltaa satsata, koska pitkän päälle se tulee varmasti edullisemmaksi kuin vaihtaminen muutaman vuoden välein. Ja jos sitten jonkun mielestä on kallista tai ei ole kivan näköistä, niin onnitelkoot itseään, ettei heidän tarvitse siinä talossa asua. ;-)
Eli tämä vain pohdintana, että satsaamme hiukan enemmän - ja teemme sen itselle sopivin perustein.
Hei,
Hyvä tietää, että kaikki eivät juokse muotivirtausten perässä, vaan käyttävät järkeä ja harkintaa hankinnoissaan.
Laatuun, kestävyyteen ja oman makunsa mukaiseen tyyliin kannattaa satsata paljon mieluummin kuin kaikenmaailman ylihinnoiteltuihin lisukkeisiin.
Oma kokemukseni on 10 vuoden takaa, jolloin ostimme Iskun keittiön (kaapit, tasot, tiskiallas ja hana) asennuksineen 18400 mummonmarkalla. Myyjä oli aluksi vähän "ulalla" kun lähes joka käänteessä torjuimme hänen kaupittelemansa lisukkeet. Viisi vuotta sitten myimme sen asunnon ja useimmat näytössä käyneet ihastelivat (silloin jo viiden vuoden ikäistä) keittiötä kovasti.
Suhdanteet ovat nykyään toisenlaiset kuin silloin laman jälkeen, mutta summat, joista nyt yleensä puhutaan keittiöhankintojen yhteydessä ovat kyllä aika huimia.
alkuperäisen viestin kirjoittajan kanssa. Jos ajattelen omaa arkielämääni keittiössä, niin suurin osa siitä on sotkemista ja jälkien siivoamista. Perunankuorimista, valkosipulinkuorien ja leivänmurujen keräämistä pöydältä, likaisten astioiden lajittelua tiskikoneeseen, lasten kaatuneiden maitojen pyyhkimistä, hellan puunausta. En voisi kuvitellakaan omaa keittiötäni olohuoneen jatkeeksi! a) en haluaisi laittaa ruokaa olohuoneessa, b) en haluaisi katsella koko ajan keittiökamoja, c) en jaksaisi puunata jälkiäni joka kerta viimeisen päälle niin ettei olohuoneessa silmä rasittuisi, d) en halua, että olohuoneessa tuoksuu ruoka.
Tästä syystä: keittiö olkoon oma huoneensa, jossa saa rauhassa puuhata. Ihanaa, että keittiössä on ovi jonka voi sulkea. Voi mennä yksin keittiöön, panna radion päälle ja alkaa laittaa ruokaa. Tai vaikka isommallakin joukolla. Keittiöstä voi myös poistua, panna oven kiinni ja unohtaa ruoanlaiton. Keittiön ei tarvitse olla sisustuksellisesti vaikuttava, olohuoneen kalusteiden väreihin integroitu näyttävä kokonaisuus. Pintojen ei tarvitse kertoa mitään omistajien varakkuudesta, vaan käytännöllisyydestä. Mitä vähemmän keittiö vaatii hoitoa, mitä vähemmän siellä on erilaisia härveleitä ja ulokkeita, sen parempi. (Omasta mielestäni tämännäköinen keittiö on kuitenkin samalla myös tyylikäs, eleetön.)
Tämä on kotiäidin mielipide. Ruoka on tällä hetkellä arkinen asia, jokapäiväinen leipä, ei trendiruokailua tai kokkailukikkailua. Tärkeintä on toimiva, tarpeeksi tilava keittiö, jossa arki-, aamu- ja lasten ruokailuun sopiva pöytä sekä erillinen ruokailutila koko perheelle silloin kun kokoonnutaan syömään kunnolla iltaisin ja viikonloppuisin.
Suurin synti Suomessa tuntuu olevan asioihin panostaminen. Auta armias jos olet erehtynyt ostamaan modernin näköisen avokeittiön kiiltävin kalustein ja rosterikonein olohuoneesi jatkoksi. Ja jos olet vielä niin kieroutunut, että laitat siellä jotain makaronilaatikosta haastavampaa ruokaa, niin siinä tapauksessa turha kertoa siitä kellekään. Parempi ettet pyydä naapureitasi käymään tai erehdy siitä täällä kirjoittamaan. Olethan naurettava trendipelle, joka on maksanut epäkodikkaasta tuotteesta liikaa. Älkää erottuko massasta suomalaiset.
Jokainen tehköön kotinsa ja keittiönsä sellaiseksi kuin haluaa. Siinä ei ole mitään paheksuttavaa.
Paheksunkin sitä kummallista näemnnäispuolueettomien ja -asiallisten sisustuslehtien lietsomaa näkemystä, että juuri keittiö on kodin arvon mitta. Siihen sitten satsataan suhteettomasti ja tingitään sitten jostain muusta, joka todellisuudessa olisi tärkeämpää asumisen ja viihtyvyyden kannalta.
Joillakin harvoilla on tietenkin rahaa niin paljon, että ylimääräinen kymppitonni keittiöön ei tunnu missään.
Trendien mukana menemisessä tuppaa olemaan se huono puoli, että muutaman vuoden kuluttua muoti on muuttunut ja trendipelle voi todellakin tuntea itsensä pelleksi - onneksi avulias keittiökauppias sitten taas mielellään myy uutta tavaraa.
mutta kuitenkin.En lukenut noita kaikkia mielipiteitä,eikä tarvitsekkaan.
Arvoja,makuja,mieltymyksiä,tapoja,haluja,toiveita.. jne löytyy satavarmasti yhtäpaljon kuin on käyttäjiäkin.
"Maailma muuttuu ja on muuttunut eskoseni" kuuluu sananparsi.Mietin nyt omaa ja perheeni käyttäytymistä.Oltiin sitten anopilla,mökillä,tuttavilla,sukulaisissa....niin pääsääntöinen oleilu tapahtuu kyllä keittiössä.
Tokkopa olen ainoa.
1920-1930 asunnoissa piti olla "piian-huone"köökin vieressä.Tänä päivänä ,ellei huonetta tarvita esim.lapsen huoneeksi on perusteltua laajentaa tila isoksi "olokeittiöksi".
Olokeittiöissä viihdytään.Jokaisella ja kaikille on on omat tarpeet.Joku sopii toiselle toinen toiselle.Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei ole olemassa.
itse haluan 'tuvan' - sen ei tarvi tosiaan olla viimesen päälle - eikä meille toista olkkari tule, vieras/työ/tvhuoneeseen telkkari.
-mutta ei senkään tarvi olla viimesen päälle, että kehatisin vieraita kutsua.
ja ei gourmet -ruoka tosiaan tarvi näyttämöä onnistuakseen, tein pirun hyvää ruokaa jo opiskelusoluasunnon 1.5 neliön keittiössä. (Siitä kyllä vaatimustaso on hiukaan kohonnut.)
Meillä ainakin vietetään vieraiden (ja omankin perheen) kanssa paljon aikaa keittiössä kahvitellen ja keskustellen. Syöden ja herkutellen. Keittiö on kodin sydän. Kivassa keittiössä on kiva viettää aikaa...